MTV: Yhdenvertaisuusvaltuutettu paljastaa: Syrjintätapaukset hurjassa kasvussa Suomessa

MTV: Yhdenvertaisuusvaltuutettu paljastaa: Syrjintätapaukset hurjassa kasvussa Suomessa 16.3.2016
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedote: Yhdenvertaisuusvaltuutetun kantelumäärät kasvussa

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli viime vuonna lähes 500 kantelua syrjinnästä. Kanteluita tuli peräti 73 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Yhdenvartaisuusvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä odottaa tapausten määrän kasvavan nykyisestä, koska ihmisten tietoisuus syrjintäkantelusta lisääntyy.

— Ihmisarvoinen elämä kuuluu jokaiselle ja yhdenvertaisuuden puolustaminen on meidän kaikkien tehtävä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on arjen oikeusturvaa ja koko yhteiskunnan etu, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

Näin Suomessa syrjitään

Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia eikä syrjinnällä ajeta ihmisiä yhteiskunnan marginaaliin tai sen ulkopuolelle.

— Vammaisiin kohdistuvaa syrjintää voidaan ehkäistä perehtymällä aktiivisesti vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin ja järjestämällä tilat ja palvelut mieluiten jo alusta asti esteettömiksi. Palveluntarjoajien tulee ottaa vammaiset henkilöt huomioon ja järjestää yhdenvertaisuuslain vaatimia kohtuullisia mukautuksia, jotta kaikki voivat käyttää palveluja yhdenvertaisesti, Pimiä muistuttaa.

Yhdenvertaisuuslaissa syrjintä kielletään iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Suurennuslasin alla turvapaikanhakijat

Turvapaikanhakijoiden tulo ei näy ainakaan vielä merkittävästi valtuutetun syrjintätilastoissa.

– Suurin osa kanteluista on koskenut Luonan ylläpitämien vastaanottokeskusten toimintaa. Meillä on herännyt huoli, kuka keskuksia valvoo, toteaa ylitarkastaja Päivi Keskitalo.

– Olemme erityisen huolissamme seuranneet turvapaikanhakijoiden palautusta koskien yksinhuoltajia, jolla on pieniä lapsia tai huonokuntoisia vanhuksia. Esimerkiksi Italiaan on palautettu ihmiskaupanuhreja, joista meillä on suuri huoli. Olemme suuresti huolissamme, minne nämä ihmiset joutuvat. Viranomaiset eivät varmista ollenkaan, mihin nämä hädänalaiset äidit ja hyvin pienet lapset joutuvat, ihmettelee Keskitalo.

Valtuutetun seurannassa on nyt erityisesti turvapaikanhakijoiden kohtelu ja yhteiskunnassa lisääntynyt vihapuhe. Monessa tapauksessa syrjintä ja vihapuhe täyttävät myös rikoksen tunnusmerkistön. Valtuutetun intresseissä on, että vakavissa tapauksissa myös rikosvastuu toteutuisi.

Huoli palautettavien kohtalosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on osallistunut esimerkiksi palautuslennoille, joilla se on arvioinut poliisin toimintaa.

– Jos tieto palautuslennosta tulee riittävän ajoissa turvapaikanhakijoille, niin se mahdollistaa ystävien hyvästelemisen, pankkitilin sulkemisen ja työn jättämisen. Yllätyslähdöt herättävät luonnollisesti vastustusta.

– Usein turvapaikanhakijat ovat joutuneet myymään kaiken omaisuutensa päästäkseen tänne ja palautus on valtava pettymys. Monet pelkäävät myös, mitä kotimaassa tulee tapahtumaan, toteaa Keskitalo.

_________________________________

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedote: Yhdenvertaisuusvaltuutetun kantelumäärät kasvussa

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen vuosi osoitti, että syrjintä on laaja ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikilla uuden yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteilla tuli kanteluita. Syrjintänä käsiteltyjä asiakastapauksia oli vuonna 2015 yhteensä 496 kpl, mikä on 73 % enemmän kuin vuonna 2014 vähemmistövaltuutetun aikana. Tapausten määrä tulee oletettavasti jatkossa edelleen nousemaan, kun tietoisuus mahdollisuudesta tehdä kantelu yhdenvertaisuusvaltuutetulle lisääntyy syrjintää kokeneiden ja havainneiden piirissä.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen on laajempi asia kuin lainsäädäntö tai yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon tulevat syrjintätapaukset. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia eikä syrjinnällä saateta ihmisiä yhteiskunnan marginaaliin. Syrjintää voi ennaltaehkäistä esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnittelulla, ja myös asennekasvatus puree siihen.

— Ihmisarvoinen elämä kuuluu jokaiselle ja yhdenvertaisuuden puolustaminen on meidän kaikkien tehtävä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on arjen oikeusturvaa ja koko yhteiskunnan etu, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

Eniten yhdenvertaisuusvaltuutetulle vuonna 2015 kanteluja tuli alkuperään liittyen (203 kpl). Yhdenvertaisuuslain uusista syrjintäperusteista yleisin oli vammaisuus (90 kpl). Vammaisiin kohdistuu syrjintää monilla eri elämänalueilla, erityisesti yksityisissä palveluissa.

— Vammaisiin kohdistuvaa syrjintää voidaan ehkäistä perehtymällä aktiivisesti vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin ja järjestämällä tilat ja palvelut mieluiten jo alusta asti esteettömiksi. Palveluntarjoajien tulee ottaa vammaiset henkilöt huomioon ja järjestää yhdenvertaisuuslain vaatimia kohtuullisia mukautuksia, jotta kaikki voivat käyttää palveluja yhdenvertaisesti, Pimiä muistuttaa.

Turvapaikanhakijoiden tulo ei näy ainakaan vielä merkittävästi valtuutetun syrjintätilastoissa. Valtuutettu kuitenkin seuraa aktiivisesti syrjintään liittyviä ilmiöitä, kuten vihapuhetta, joka tällä hetkellä kohdistuu usein juuri turvapaikanhakijoihin. Monessa tapauksessa syrjintä ja vihapuhe täyttävät myös rikoksen tunnusmerkistön. Valtuutetun intresseissä on, että vakavissa tapauksissa myös rikosvastuu toteutuu.

Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutuminen näkyy yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa tällä hetkellä keskeisimmin yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaattiin kuuluvassa maastapoistamisen valvonnassa. Maastapoistamisesta vastaava viranomainen on poliisi. Valvonnan tarve tulee jatkossa kasvamaan, kun palautusten määrä lisääntyy. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on osallistunut esimerkiksi palautuslennoille, joilla se on arvioinut poliisin toimintaa. Valvonta perustuu ulkomaalaislakiin. Maastapoistamisissa on havaittu ongelmia eri EU-maissa esimerkiksi maastapoistajan liialliseen voimankäyttöön liittyen.