Yle: Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui

Yle: Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui 21.3.2016
Ilkka: Kommentti: 73 % turvapaikanhakijoista ei hallitse suomen aakkosia – jopa peruskoulu uhattuna
Selvitys: Turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa, työkokemusta ja opiskeluvalmiuksia kartoitettiin (pdf)

Uudenmaan vastaanottokeskuksissa toteutetun kartoituksen mukaan korkeakouluopintoja oli lähes joka kolmannella turvapaikanhakijalla, ja jokin tutkinto oli suoritettuna 16 prosentilla. Vain seitsemän prosenttia oli kouluttamattomia.

Vastaanottokeskuksissa toteutettu kartoitus turvapaikanhakijoiden koulutustaustasta ja työhistoriasta sekä luku- ja kirjoitustaidosta on nyt julkistettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehty selvitys luovutettiin ministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.

Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä.

Kartoitus toteutettiin neljässätoista Uudellamaalla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa tammi-maaliskuun 2016 aikana.

Korkeakouluopintoja lähes joka kolmannella

Kartoituksessa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa. Seitsemän kymmenestä turvapaikanhakijasta on suorittanut peruskouluopintoja 7-9 vuotta. Lukio-opintoja on noin joka toisella.

Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon.

Ammatillisia opintoja oli suoritettu harvemmin, niitä oli takanaan noin joka kymmenennellä turvapaikanhakijalla. Useimmiten koulutus oli rakennus- tai teollisuusaloilta.

Kartoituksessa arvellaan ammatillisten opintojen vähäisen määrän voivan selittyä sillä, että lähtömaissa työssä oppiminen on yleistä.

Lukutaidottomia seitsemän prosenttia

Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan. Samaten seitsemän prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.

Muut kartoitukseen osallistuneista osaavat lukea ja kirjoittaa joko äidinkielellä tai koulukielellä, tai molemmilla.

Suurin osa (73 prosenttia) tulee tarvitsemaan kuitenkin eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja kirjoittamisessa.

Työkokemusta lähes kaikilla – yrittäjinä toimineita viidennes

90 prosentilla kartoitukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista on aikaisempaa työkokemusta, yleisimmin rakennus- ja kuljetusaloilta.

Rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia ja kuljetusalan tehtävissä 21 prosenttia. Yleisiä olivat myös kaupallinen ala, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuurialat.

Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia turvapaikanhakijoista.

Koulutus nivottava tiiviimmin työelämään

Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä maahanmuuttajien koulutuksessa on nykyisin joskus epätarkoituksenmukaisuutta.

– Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan, harmittelee ministeri.

Kartoituksen tekijät suosittavat, että luokkaopiskelun oheen tulisi järjestää säännöllisiä työelämäjaksoja tai ammatillisia opintoja. Kohtaamisia maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tulisi edistää.

Tällä hetkellä ammatilliseen koulutukseen siirrytään vasta kun on ensin opiskeltu kieltä. Tähän halutaan nyt muutos: kieliopintojen tulee tapahtua muiden opintojen tai työnteon rinnalla.

– OECD:n suosituksen mukaan kielten opetuksen tulee olla integroitu muuhun koulutukseen, toteaa ministeri Grahn-Laasonen.

Kartoituksen toteutti Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste. Siinä haastateltiin yksilöhaastatteluina 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta. Iältään haastatellut olivat 18-39-vuotiaita. 90 prosenttia oli miehiä. Alle 18-vuotiaat rajattiin kartoituksen ulkopuolelle.

66 prosenttia vastaajista oli Irakista, mutta lähtömaita oli yhteensä 32.