Kymen Sanomat: Kotoutumisessa oma tahto ratkaisee — iranilainen Samira Ghanizadoh toivoo pääsevänsä opiskelemaan 11.3.2017
Samira Ghanizadoh saapui Suomeen Iranista kaksi vuotta ja viisi kuukautta sitten. Ensi töikseen hän kävi kolme neljän kuukauden pituista kielikurssia saavuttuaan Suomeen, mutta ei kurssien loputtua halunnut vain jäädä kotiin.
— Halusin olla suomalaisten ihmisten kanssa ja oppia lisää, Ghanizadoh kertoo sujuvalla suomen kielellä.
Ghanizadoh sai työvoimatoimiston kautta harjoittelupaikan Hovinsaaren koulusta. Ensin hän toimi tunneilla opettajan avustajana neljän kuukauden ajan ja sitten koulun keittiössä kaksi kuukautta. Ghanizadoh olisi halunnut jatkaa harjoittelua, mutta sinnikkäästä etsimisestä huolimatta paikkaa ei löytynyt.
— Minulla ei ole suomalaista kaveria. Kotona kieli taantuu, nuori nainen harmittelee.
Syksyksi hän on hakenut opiskelemaan merkonomiksi ja sairaanhoitajaksi. Kotimaassaan hän opiskeli fysiikkaa ja matematiikkaa.
Oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotoutumisaika on 3—4 vuotta. Kaupungin tarjoamista palveluista oleellisin on kielikoulutus, jonka myötä maahanmuuttaja pyritään samaan mahdollisimman pian ammatilliseen koulutukseen.
Maahanmuuttajatyön johtajan Pirjo Puolakan mielestä paljon jää maahanmuuttajan oman aktiivisuuden varaan.
— Toisen puolesta ei voi kotoutua. Jos jää kotiin tai kulkee tiiviisti vain oman yhteisönsä kanssa, ei pääse mukaan yhteiskuntaan.
Kotkan kaupungin ja Kotka-Kymin seurakuntayhtymän maahanmuuttajakoordinaattori Maarit Koskensalo-Tiaisen mukaan yleensä kaikki maahanmuuttajat ovat halukkaita ja motivoituneita pääsemään nopeasti kouluun ja töihin.
— Kyse on pikemminkin siitä, että ihmisillä on erilaiset resurssit, erilaiset taustat, eri perhetilanteet ja eri ikä. Toisilla kotoutumiseen menee kauemmin kuin toisilla.