Tekniikka&Talous: Ota pakolainen koodariksi - tuotat kansantaloudelle satojen miljoonien hyödyn

Tekniikka&Talous, pääkirjoitus: Ota pakolainen koodariksi - tuotat kansantaloudelle satojen miljoonien hyödyn 24.3.2017

Viime viikolla uutisoitiin, että Suomesta puuttuu 7 000 koodaria. Vuosikymmenen loppuun mennessä luku on 15 000. Syy pahenevaan työvoimapulaan on selvä: pian jokainen yritys on ohjelmistoyritys.

Osaamisvajeen kansantaloudellinen kustannus on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivian mukaan 3–4 miljardia euroa vuodessa. Luku on järisyttävä, ja sitä pitäisi pienentää kaikin keinoin.


Yksi konsti on hyödyntää turvapaikanhakijoiden osaamista.

Vuosina 2015–16 Suomesta haki turvapaikkaa 38 000 ihmistä. Näistä korkeakoulutettuja on 37 prosenttia eli 14 000 henkilöä. Pakolaisista suurin osa on nuoria miehiä, joten joukosta löytynee runsaasti teknisen koulutuksen saaneita.

Jos heistä tuhat saisi muuntokoulutuksen jälkeen työpaikan, tarkoittaisi se – Tiviaa lainaten – satojen miljoonien eurojen hyötyä kansantaloudelle.

Tämänkaltaiseen kotouttamiseen fiksu hallitus suuntaa työllistymisrahoista vaikka kymmenen miljoonaa euroa. Takaisinmaksu olisi varma ja nopea, ja hyöty kauaskantoinen – suomalaista yhteiskuntaa eheyttävä.

Suomeen tulleet pakolaiset voi jakaa kolmeen ryhmään: niihin, joilla on oleskelulupa, niihin, joilla on paperit mutta ei oleskelulupaa ja niihin, joilla ei ole kumpaakaan. Työllistämistoimet pitäisi suunnata ensimmäiseen ryhmään, koska siten taitavat ihmiset pääsisivät hyödyntämään taitojaan mahdollisimman helposti.

Asialla on oikeasti kiire, eikä ongelma rajoitu pelkästään ohjelmistoalaan. Puoleen tusinaan eri aloilla toimivaan kasvuyritykseen sijoittanut Kim Väisänen sanoo, että jokainen niistä kärsii sopivan työvoiman puutteesta. Kyseessä on siis merkittävä ja täysin turha kasvun este.


Keinot ovat jo olemassa. Suomalainen Integrify on kehittänyt mallin, jonka avulla pakolaiset pääsevät hallitusti työelämään. Pilottihankkeessa neljä viidestä mukana olleesta sai töitä koodarina. Nyt Integrify skaalaa mallia sadalle pakolaiselle.

Kysymys on palapelistä. Kun maahanmuuttajan taidot ja työvoimaa etsivän yrityksen tarpeet suunnilleen kohtaavat, tarkempi justeeraus on helppo tehdä.

Integrifyn mallia voitaisiin rahoittaa aluksi julkis-yksityisesti. Kun se olisi testattu, työvoimapulasta kärsivät yritykset maksaisivat palvelusta varmasti, koska ne maksavat työntekijän palkkaamiseen johtavasta vihjeestäkin jopa tuhansia euroja jo nyt.

Turvapaikanhakijoille yritykset ovat mitä parhaimpia kumppaneita: kun työt tehdään palkan arvoisesti, ihon värillä ei ole väliä.