HS: Teatterinjohtaja vei mielenosoittajille keittoa ja taidemuseoon pääsee maksutta sisään: ”Suomalaiset ovat ystäviämme” – käännytetyt pakolaiset kiittelevät

Helsingin Sanomat: Teatterinjohtaja vei mielenosoittajille keittoa ja taidemuseoon pääsee maksutta sisään: ”Suomalaiset ovat ystäviämme” – käännytetyt pakolaiset kiittelevät 18.3.2017

Ateneumin lisäksi myös Kansallisteatteri tukee turvapaikanhakijoita näkyvästi. ”Kun ihmiset ovat hädässä, heitä pitää auttaa”, sanoo pääjohtaja Mika Myllyaho.

SUOMELTA käännytyspäätöksen saaneet pakolaiset kiittävät suomalaisia taiteilijoita ja kulttuuriväkeä saamastaan tuesta.

”Se vahvistaa meitä”, sanoi afganistanilainen Yama Nabizada Helsingin Rautatientorilla, jossa turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltään yli kuukauden ajan.

26-vuotiaan Nabizadan mielestä yli kymmenen tuhannen nimen adressi todistaa, että ”demokratia on elossa”.

Adressi julkaistiin verkossa viikko sitten. Vetoomuksessa taiteilijat, kulttuurin ammattilaiset ja toimittajat vaativat Suomea löysäämään turvapaikkapolitiikkaansa, kunnioittamaan tulijoiden ihmisoikeuksia ja lopettamaan pakkopalautukset.

MIELENOSOITUSLEIRI sijaitsee vastapäätä Ateneumia. Museon julkisivusta Rautatientorille paistaa viikko sitten ulkoseinään ripustettu valtava banderolli, jossa lukee ”Refugees Welcome”. Mitä leirissä tästä tuumitaan?

”Oikein hyvä meille. Tuntuu, että ihmiset välittävät. Tämä on juuri sitä, mitä tarvitaan”, sanoi Noor Jamal, 23, Irakin Kirkukista.

Jamal mainitsi tavanneensa Ateneumin johtajan Susanna Petterssonin ja arvostavansa sitä, että turvapaikanhakijat saavat vierailla museossa ilmaiseksi.

Viime vuonna Ateneumissa kävi ilmaiseksi seitse­misensataa turvapaikan­hakijaa, Ateneumista kerrotaan. Myös Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseoon turvapaikanhakijat pääsevät maksutta. Yleensä he saapuvat ryhmissä ennalta sovittuina päivinä.

Rautatientorin toinenkin taideinstituutio Kansallisteatteri tukee turvapaikanhakijoita. Mielenosoittajat kertoivat, että teatterin johtaja on käynyt leirissä.

Pääjohtaja Mika Myllyaho sanoi vieneensä leiriläisille tomaattikeittoa, ja teatterin julkisivun näytössä on loistanut teksti ”Refugees Welcome”. Myllyaho sanoo, ettei ole halunnut tehdä avunannostaan minkäänlaista numeroa, koska pakolaisten auttaminen on hänen henkilökohtainen ratkaisunsa.

”Kun ihmiset ovat hädässä, heitä pitää auttaa. Se on velvollisuus”, hän sanoi puhelimessa.

Myllyaho totesi olevansa samoilla linjoilla Ateneumin kanssa. Hän korosti, että Kansallisteatteri ei tee politiikkaa ja toivoi kansanedustajilta päätöksiä, jotka kunnioittaisivat ihmisyyttä ja YK:n asettamia periaatteita.

Kansallis­teatteri on myös ottanut ohjelmis­toonsa pakolaisten tositarinoita. Marras­kuussa ensi-iltansa saa dokumentti­teatteriesitys Toinen koti, jonka pääosaa näyttelee Suomesta turvapaikan saanut irakilainen.

HS kertoi keskiviikkona, että Ateneum on saanut myös kielteistä palautetta banderollistaan. Lakana poistettiin seinästä tänään perjantaina alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

NOOR JAMALIN mukaan käännytettyjen tunnelmat ovat vajonneet epätoivoisiksi. Hänen mukaansa leiriläiset eivät lähde paikalta ennen kuin Suomi muuttaa turvapaikkapolitiikkaansa. Moni saapuukin paikalle joka päivä. Yöpyä teltassa ei saa.

Jamal kiitteli suomalaisia. ”98 prosenttia suomalaista tukee meitä.”

Torstai-iltapäivänä turvapaikanhakijoiden teltassa ja sen liepeillä aikaansa vietti kolmisenkymmentä ihmistä, joukossa muutama kantasuomalainen.

Yama Nabizada ihmetteli, miksi niin moni käännytetään, mutta kiitteli suomalaisia. Nabizada kertoi saapuneensa Suomeen reilu vuosi sitten ja saaneensa kielteisen turvapaikkapäätöksen maahanmuuttovirastolta kolme kuukautta sitten.

19-vuotias Hedayat Bahrami, myös Afganistanista, kiitteli adressin allekirjoittaneita ja muitakin suomalaisia.

”Suomalaiset ovat ystäviämme, emmekä me ole suomalaisten vihollisia”, hän sanoi.

Bahrami kertoi toivovansa rauhaa, oikeutta ja muutosta Suomen pakolaispolitiikkaan. Kotimaassaan hänen henkensä on kuulemma vaarassa, koska siellä toimivat ääriliikeet Taliban, al-Qaida ja Isis.

”Jos menen takaisin, minut tapetaan”, hän sanoi.

Eikä uhkaa voi paeta muuttamalla kotikaupungista Ghaznista Kabuliin tai Mazar-i-Sharifiin, kuten Suomen maahanmuuttoviranomaiset neuvovat, Bahmari sanoi. Virasto on evännyt häneltä turvapaikan.

”En tiedä miksi.”

Toistaiseksi Bahrami asuu vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella.