HS: Pakolaisten kuntapaikkoja on liian vähän – katso laskurista, kuinka monta pakolaista kuntasi on luvannut vastaanottaa

Helsingin Sanomat: Pakolaisten kuntapaikkoja on liian vähän – katso laskurista, kuinka monta pakolaista kuntasi on luvannut vastaanottaa 16.3.2017

PAKOLAISET tarvitsevat lisää kuntapaikkoja, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (tem) tilasto. Tänä vuonna kunnat ovat lupautuneet ottamaan vastaan yhteensä 2 500 pakolaista, mutta temin asettamaan neljäntuhannen paikan tavoitteeseen on yhä matkaa.

Kuntapaikkoja osoitetaan kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan jo saaneille ihmisille, mukaan lukien kiintiöpakolaisille. Käytännössä kyse on siitä, kuinka monta pakolaista kunnat suostuvat ottamaan asukkaikseen.

Ministeriön maahanmuuttajien kotouttaminen -ryhmän kehittämispäällikkö Tarja Rantala arvioi, että kuntapaikkojen määrä voi vielä nousta yli kolmeentuhanteen. Toistaiseksi sopimuksen kuntapaikoista on tehnyt reilut sata kuntaa, mikä on puolet viime vuoden kokonaismäärästä.

”Torstaina sain Etelä-Savosta viestin, että useiden kunnan kanssa on neuvoteltu ja päätöksiä on varmasti luvassa”, Rantala sanoo.

”Kuntavaalit ovat huhtikuussa, joten ne varmaankin hieman viivästyttävät asian käsittelyä – asia jätetään seuraavalle valtuustolle. Uusien päätösten tekeminen menee syksyn puolelle.”

Rantalan mukaan tilanne on joka tapauksessa parempi kuin viime vuonna, jolloin temin tavoitteena oli lähes kymmenentuhatta kuntapaikkaa.

TOISTAISEKSI temin alueelliset tavoitteet on ylitetty Lapin, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ely-alueilla. Esimerkiksi Kemi myönsi tälle vuodelle 70 kuntapaikkaa. Määrä kaksinkertaistui viime vuodesta ja on enemmän kuin monissa suurissa kaupungeissa, kuten Turussa.

Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen näkee luvussa solidaarisuutta mutta myös realismia.

”Viime vuoden määrä tosiasiallisesti ylittyi perheenyhdistämisen kautta, ja vanhallakin sopimuksella tänne on jäänyt 60–70 henkilöä. Sopimusta päivitettiin vastaamaan nykytilannetta”, Nissinen sanoo.

Pakolaisille pyritään löytämään kuntapaikka läheltä vastaanottokeskusta. Siksi Lappi näyttäytyy edukseen valtakunnallisessa vertailussa.

”Sopimuspaikoille on pystytty ohjaamaan kolmannes pakolaisista. Vastaanottokeskukset ovat puolestaan muilla keinoin ohjanneet alueillensa kolmanneksen, ja viimeinen kolmannes muuttaa omien toiveidensa mukaisesti jonnekin päin Suomea itsenäisesti”, temin Rantala sanoo.

Kuntapaikat ja ihmisten toiveet eivät kuitenkaan aina kohtaa: viime vuonna kuntapaikkoja oli 4 500, mutta niihin osoitettiin vain 3 300 ihmistä. Kunnat myönsivät paikkoja myös loppuvuodesta, joten kaikkia paikkoja ei ehditty täyttää.

Jotkin kunnat ovatkin Rantalan mukaan olleet jopa näreissään, kun myönnetyt kuntapaikat eivät ole täyttyneet.

USEITA kuntia näyttää houkuttavan valtion maksama EU:n kotouttamisrahastosta tuleva kannustinrahoitus. Nostamalla kuntapaikkamäärän 150–200:aan kunta saa 100 000–175 000 euron ylimääräisen kertakorvauksen.

”Samoin, jos kunta ottaa pakolaisia vastaan ensimmäistä kertaa tai nostaa kiintiötään 20 hengellä, se saa 20 000 euroa” Rantala sanoo. Hänen mukaansa moni kunta onkin nostanut paikkamääräänsä juuri kahdellakymmenellä.

Tällainen kertakorvaus on luvassa myös Kemiin. Kaupunginjohtaja Nissisen mukaan raha ohjataan paikallisyhdistyksen järjestämään päivätoimintaan, palveluohjaukseen ja kielikylpyihin – siis uusien asukkaiden integraatioon.

Bonusrahoja kiitellään myös Kuntaliitossa.

”Nämä Eu-rahaston varat ovat olleet positiivinen asia. Resursseja tarvitaan kotouttamiseen”, sanoo erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

”Sillä on iso merkitys, kun kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset ovat olleet alakanttiin. Niitäkin olisi hyvä korottaa, sillä [summat ovat] yksi syy, miksi kunnat eivät ole halunneet kuntapaikkoja myöntää.”

VALTIO maksaa kunnille niin sanottuja laskennallisia korvauksia tänä vuonna arviolta 53,7 miljoonaa euroa.

Kunta saa 2 300 euroa seitsemän vuotta täyttäneestä ja 6 845 euroa tätä nuoremmasta pakolaisesta vuosittain. Korvauksia maksetaan kolmen vuoden ajan turvapaikanhakijana maahan tulleille ja neljän vuoden ajan kiintiöpakolaisille.

Wikman-Immosen mukaan korvauksilla katetaan esimerkiksi kotoutumiskoordinaattoreiden palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Näin on myös Kemissä: rahoilla on palkattu lisätyövoimaa pakolaistyöhön.