Uusi Suomi: Ylijohtaja tyrmää opposition aloitteen: ”Paperittomien määrä ei näy missään muualla kuin Rautatientorilla” 10.3.2017
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio tyrmää oppositiopuolueiden johtajien esiin nostaman ajatuksen tilapäisistä oleskeluluvista vaihtoehtona pakkokäännytyksille. Vuorio ihmettelee Uuden Suomen haastattelussa, miksi huonoksi todettu käytäntö pitäisi palauttaa ja miksi sitä vaativat puolueet, jotka olivat alkujaan poistamassa samaa käytäntöä.
SDP:n Antti Rinne, Vasemmistoliiton Li Andersson, vihreiden Ville Niinistö ja Rkp:n Anna-Maja Henriksson julkaisivat keskiviikkona Turun Sanomissa yhteisen kannanoton, jonka mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille paperittomille tulisi alkaa myöntää tilapäisiä oleskelulupia. Irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat ovat osoittaneet mieltään Helsingin Rautatientorilla jo viikkoja. Puheenjohtajien mukaan mielenosoitus on nostanut esille monen turvapaikanhakijan ”sietämättömän ja ihmisoikeuksia loukkaavan tilanteen Suomessa”.
– Ihan älytön ratkaisu, Vuorio sanoo ehdotuksesta.
Vuorio ei ymmärrä katastrofin maalailua, sillä hänen mukaansa tilanne on täysin viranomaisten hallinnassa. Tällä hetkellä Suomeen tulee enää lähinnä Euroopassa sisäisesti siirrettäviä turvapaikanhakijoita Italiasta ja Kreikasta.
Vuorio huomauttaa, että aiemmin poistettu tilapäinen oleskelulupa oli lupana ”mahdollisimman epäonnistunut”, sillä se ei edellyttänyt hakijalta yhtään mitään, vaan sen sai ”palkinnoksi”, jos poliisi ei pystynyt palauttamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta. Vuorio muistuttaa, että nykyisessä tilanteessa vanhan luvan edellytykset eivät edes täyttyisi, sillä poliisi pystyy toteuttamaan palautuksen tällä hetkellä kaikkiin maihin, vaikka palauttamiseen voi kulua pitkäkin aika.
Vuorio ei usko, että Suomeen laittomasti jäävien määrä muodostuu kovin suureksi, sillä Suomi ei ole helppo paikka laittomasti maassa oleskelevalle. Meillä ei esimerkiksi ole pimeitä työmarkkinoita. Suomesta palaa vapaaehtoisesti kotimaansa 300–400 ihmistä joka kuukausi.
– Henkilöt ennemmin tai myöhemmin tarttuvat vapaaehtoisen paluun mahdollisuuteen. Heille annetaan rahallista avustusta ja matkalippu kotiin ja vielä tukea siellä toisessa päässä.
Oppositiopoliitikot puhuvat kannanotossaan Suomessa oleskelevien paperittomien ihmisten määrän kasvusta. Heidän mukaansa esimerkiksi monet irakilaiset eivät oman turvallisuutensa vuoksi voi tai uskalla palata kotimaahansa. Vuorio huomauttaa, että paperiton on tässä yhteydessä huono termi, sillä suurella osalla käännytettävistä on olemassa jonkin maan passi. Hänen mukaansa myöskään paperittomien määrän kasvamisesta ei ole toistaiseksi mitään näyttöä. Hän muistuttaa, ettei tuhansia ihmisiä pysty palauttamaan kerralla.
– 10 000–11 000 kielteisen päätöksen saanutta on valittanut hallinto-oikeuteen. Tässähän menee vielä varmaan loppusyksyyn, ennen kuin tiedetään, kuinka paljon tänne todellisuudessa jää luvatta ihmisiä.
– Paperittomien määrä ei näy missään muualla kuin Rautatientorilla. Ei ole mitään sellaisia uutisia. Seurakunnat avasivat hätämajoitusta yhdessä vaiheessa. Asiakaskunta oli pääosin asunnottomia suomalaisia.
Vuorion mukaan nykyjärjestelmä on toimiva, mutta vapaaehtoisen paluun piiriin ohjaamista pitäisi tehostaa. Palaajat saavat myös kotimaassaan hyödykeavustusta. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tilanne selvitetään Vuorion mukaan perusteellisesti. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa unohtuu, että tuomioistuinkin selvittää tapaukset, joista osa käy jopa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
– Mihin tässä sitten luotetaan, jos ei oikeusjärjestelmään? Luotammeko vain poliitikkojen omiin näkemyksiin tuolla torilla, jossa he sanovat, että ei voida palata, kun joutuu hengenvaaraan?
–Mikä on se oikea tapa käsitellä näitä asioita? Pitäisikö kaikille sitten myöntää oleskelulupa ja mihin silloin tarvitaan turvapaikkajärjestelmää? Mitä siellä sitten seulotaan?
Tilapäinen oleskelulupa voidaan yhä myöntää, jos vapaaehtoinen paluukaan ei ole mahdollista. Yleensä Vuorion mukaan silloin on kyseessä tilanne, jossa kohdemaa kieltäytyy ottamasta palautuspäätöksen saanutta vastaan.
Vuorion mielestä nykyjärjestelmä on toimiva ja lähempänä yleiseurooppalaista mallia. Aiemmin Suomessa oleili satoja ihmisiä tilapäisellä oleskeluluvalla, jonka sai ensin vuodeksi, sitten toiseksi vuodeksi ja sen jälkeen se myönnettiin jatkuvana. Vanha järjestelmä oli Vuorion mukaan ainutlaatuinen Euroopassa, missä sitä usein ihmeteltiin.
Vuorio huomauttaa, että jos Suomeen tulijoiden määrä olisi noussut 100 000:een, kuten jossain vaiheessa kiivainta aikaa arvioitiin, Suomella olisi tullut vastaan sekä taloudellinen että viranomaisjärjestelmän kantokyky.
– 32 500 ihmistä maksoi viime vuonna pelkästään vastaanoton puolella 600 miljoonaa. Jos sen kertoo kolmella, olisimme puhuneet yli miljardin laskusta.
– Kuinka paljon tänne olisi pitänyt silloin 2015–2016 tulla turvapaikanhakijoita, ennen kuin täällä oikeasti olisivat silmät auenneet sille, että kuitenkin joskus tulee kantokykykin vastaan ja on hyväksyttävä se, että emme voi ottaa kaikkia tänne tulijoita, vaan otamme nimenomaan ne, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa?
Vuorio ihmetteli oppositiopoliitikkojen kannanottoa myös Twitterissä ja sanoo Uudelle Suomelle, että hanke tilapäisen oleskeluluvan poistamisesta käynnistettiin jo syksyllä 2013.
– Kaikki nämä puolueet ovat olleet silloin mukana. Ei tällaista hanketta voi käynnistää jos siitä ei ole yksimielisyyttä, hän sanoo Uudelle Suomelle.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö vastasi Vuoriolle Twitterissä, että vihreät tai vasemmistoliitto eivät olleet enää hallituksessa, kun päätös tehtiin ja että RKP ja SDP perustelevat kannanottoa kirjoituksessa osaltaan. Niinistö täsmensi vielä, että vihreät torjui neuvotteluissa lakiesityksen, jota ei annettu heidän hallitusaikanaan.