KSML: Anne Kalmari: Maahanmuutto karkaa käsistä

Keskisuomalainen: Anne Kalmari: Maahanmuutto karkaa käsistä 9.12.2009

Maahanmuuttovirasto: Hakemukset tutkitaan yksilöllisesti 16.12.2009

Meidän pitäisi ottaa maahamme muuttajia vain sen verran, että voimme pitää tulijoista huolta. Maahanmuuttajillemme pitää luoda tukiperheverkosto, joka auttaisi käytännön arjessa niin, että kaikki ei kaatuisi viranomaisten niskaan. Kulttuurivaihto avartaa maailmaa ja tuo hyvän mielen auttajalle. Kokemusta on.

Maahanmuuttoon laitettiin lisätalousarviossa yli 70 miljoonaa euroa uutta rahaa. Tämä on vasta alkusoittoa. Varsinaisessa talousarviossa arvioitiin maahan saapuvan noin 2 000 uutta turvapaikanhakijaa. Alkuvuoden kehityksen perusteella maahan arvioidaan saapuvan tänä vuonna yli 5 000 turvapaikanhakijaa.

Monissa muissa maissa, muun muassa Ruotsissa, turvapaikkakäytäntöä on kiristetty samaan aikaan, kun meillä sitä on höllennetty. Meillä pakolaisten perheet saa aina yhdistää ja ottolapsen on voinut ottaa vaikka edellispäivänä, kun turvapaikkaa haetaan. Säännöksiä täytyy kiristää.

Alaikäiset saavat aina turvapaikan. Luottavaisina olemme uskoneet turvapaikan hakijoiden selityksiä. Näin perheissä on ollut usein alaikäiseksi väitettyjä ottolapsia, jotka voivat myöhemmin osoittautua aikuisiksi. Räikeimmillään samalle henkilölle on myönnetty kaksi Suomen kansalaisuutta eri henkilötiedoilla.

Suomeen arvioidaan saapuneen tuhansia turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia ilman henkilöllisyyspapereita. Karuin esimerkki on Parikkalan vastaanottokeskuksesta, jossa kolmasosa alaikäisistä oli todellisuudessa aikuisia, kolmannes muiden EU-maiden pakolaisia ja vain kolmannes niitä, joille turvapaikka pitäisi oikeasti myöntää.

Turvapaikan hakija saa kotouttamisrahaa 375 euroa kuussa ja lapsi 130 euroa. Se on Euroopan korkein ja siksi houkutteleva. Usein turvapaikan hakijat lähettävät rahasta valtaosan perheellensä kotimaahan. Osa valuu jopa rikollisjärjestöille, jotka järjestävät henkilöllisyyspapereita ja kuljetuksia. On hyvä, että ministeri Thorskinkin on sitä mieltä, että järjestelmään on puututtava.

Pelkät tulomaan epävakaat olot riittävät turvapaikan saantiin. Tämä kannustaa esimerkiksi passiväärennöksiin. Meidän pitää vaatia muiden maiden tavoin myös yksilöllisiä syitä. Haluan myös väestötietolakiin muutoksia, että tietäisimme aina, kun henkilöllisyys vaihtuu.

Olemme vaatineet EU:lta vastuun kantamista laittomien maahanmuuttajien käännyttämisestä ja ihmiskaupan uhreista ensimmäisessä maassa. Haluamme parannuksia ulkorajan luvatta ylittäneiden sormenjälkien tallentamiseen. Näihin kustannuksiin Suomi on luvannut osallistua.

Meidän tulee kantaa vastuumme pakolaisista. Väärin perustein tulleet vievät mahdollisuuksia todellisilta hädänalaisilta. Heille pitää pystyä järjestämään koulutusta ja työtä ja hyväksyä aidosti osaksi yhteiskuntaa. Liika paapominen on pahinta, mitä voimme tehdä.

ANNE KALMARI
kansanedustaja (kesk.)
Kivijärvi

_________________________________________________________


Maahanmuuttovirasto: Hakemukset tutkitaan yksilöllisesti

Anne Kalmari kirjoitti Keskisuomalaisessa 9.12. otsikolla Maahanmuutto karkaa käsistä. Jotkut kirjoituksen väitteistä vaativat oikaisua ja täsmennystä.

Turvapaikkahakemukset tutkitaan aina yksilöllisesti ja hakijalta vaaditaan myös yksilöllisiä edellytyksiä turvapaikan saamiseksi. Turvapaikan, kansainvälisen suojelun ja oleskeluluvan perusteista säädetään ulkomaalaislaissa. Eduskunta tarkisti keväällä lakia ja muutokset tulivat voimaan 1.6.2009.

Turvapaikkapuhuttelu ja hakijan kertomus ovat päätöksenteon perusta: puhuttelussa selvitetään perusteet, joiden vuoksi hakija katsoo olevansa kansainvälisen suojelun tarpeessa. Päätöstä tehtäessä hakijan kertomusta peilataan muun muassa hänen koti- tai asuinmaastaan kerättyä lähtömaatietoa vasten, joka on yksi arviointiperuste, mutta myös hakijan yksilöllinen tilanne vaikuttaa päätösharkintaan. Kun kokonaisharkinta tehdään, kiinnitetään huomiota kertomuksen asiakirjatodisteisiin, johdonmukaisuuteen, mahdollisiin ristiriitaisuuksiin sekä aiemmissa yhteyksissä viranomaisille annettuihin tietoihin.

On totta, että suurin osa (noin 80 prosenttia) turvapaikanhakijoista ei esitä turvapaikkaa hakiessaan henkilöllisyysasiakirjoja. Kielitestejä lisäämällä on pyritty selvittämään henkilöiden todellisia lähtöalueita. Henkilöllisyyteen sillä ei saa varmistusta, mutta se antaa viitteitä hakijan kertomuksen uskottavuudesta.

Alaikäiset turvapaikanhakijat eivät aina saa turvapaikkaa tai oleskelulupaa. Esimerkiksi tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 459 hakijaa on saanut päätöksen. Hakijoista 236 on saanut turvapaikan tai oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Kielteisen päätöksen on saanut 204 alaikäistä. Heistä 176 on ns. Dublin tapauksia eli sellaisia, joiden hakemusta ei ole aineellisesti tutkittu, koska asia kuuluu toiselle EU-maalle. Hakemus on rauennut 19:n hakijan osalta.

Pitää paikkansa, että alaikäisten joukossa on tullut täysi-ikäisiksi todettuja. Ongelmaan on tulossa apua, kun ikätestit otetaan käyttöön. Testeistä on tulossa ensi vuoden puolella säännökset lainsäädäntöön.

Vaikka Suomeen tulee hakijoita ilman henkilöllisyysasiakirjoja, Maahanmuuttoviraston tietoon ei ole tullut, että sama henkilö olisi saanut Suomen kansalaisuuden kaksilla eri henkilötiedoilla. Jotta tällaisia tilanteita ei jatkossakaan syntyisi, on keväällä 2010 on tulossa voimaan lainmuutos. Sen perusteella maistraatit ovat velvollisia pyytämään lausuntoa Maahanmuuttovirastolta epäselvissä henkilöllisyysasioissa.

TARJA-RIITTA NISSINEN
viestintäjohtaja
Maahanmuuttovirasto