Aamulehti: Ulkomaalaisen työvoiman tarvetta ei tiedä kukaan

Aamulehti: Ulkomaalaisen työvoiman tarvetta ei tiedä kukaan 30.4.2010

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Suomea uhkaa työvoimapula.

Nämä lauseet on oppinut jokainen suomalainen. Hallitus tai kukaan muukaan ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon ulkomaalaisia työntekijöitä tulevaisuudessa tarvitaan.

Muuttuvia tekijöitä on liikaa: talouskasvu, työurien pituus, koulutustarjonta ja niin edelleen.

Toistaiseksi meillä on työvoimapulan sijaan taantuma ja työttömyysongelma.

Sisäasiainministeriön muuttoliikeyksikön päällikkö Tuomo Kurri kertoo, että taantuma on vähentänyt muuttoliikettä Suomeen huomattavasti. Työn perässä muuttavien määrä putosi vuodessa puoleen aiemmasta.

Keskustelun maahanmuuton tarpeesta ryöpsäytti käyntiin sdp:n Eero Heinäluoma. Hän julisti, ettei Suomi tarvitse laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa, koska meillä on riittävästi työttömiä omastakin takaa.

EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen muistuttaa, että työmarkkinoilta poistuu joka vuosi 20 000 ihmistä enemmän kuin tilalle tulee nuorista ikäluokista.

- Jos haluamme, että elintasosta ja hyvinvointipalveluista ei tingitä, niin lisää työvoimaa tarvitaan, Koponen sanoo.

Koposen mielestä Suomen työttömyyttä ja työperäistä maahanmuuttoa ei pitäisi asettaa vastakkain, koska Suomen työmarkkinat toimivat jäykästi. Työpaikat ja työttömät eivät valitettavasti kohtaa.

Korkeasti koulutettuja asiantuntijoita kaipaavat esimerkiksi tilintarkastus- ja konsulttiyritys Deloitten kaltaiset yritykset.

Henkilöstöjohtaja Leena Nyström kertoo, että Deloittella ei ole mikään kynnyskysymys, vaikka työntekijä ei puhuisikaan suomea. Ison ja kansainvälisen yrityksen asiakasfirmatkin ovat usein kansainvälisiä, joten työkielenä on yleensä englanti.

Suomen toimiston 400 työntekijästä ulkomaalaisia on muutama, mutta henkilöstö liikkuu maasta toiseen tarpeen mukaan.

- Isoissa hankkeissa voi olla jopa 60 hengen tiimi, josta puolet on ulkomaalaisia, Nyström kertoo.

Venäläiset suurin ryhmä

EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevista työntekijöistä suurin osa, 30 prosenttia, on venäläisiä. Listalla seuraavina ovat Intia, Kiina, Ukraina, USA, Turkki ja Thaimaa.

Tulijoiden yleisimmät ammatit ovat viime vuosina olleet siivooja, hitsaaja, putkityöntekijä, talonrakennustyöntekijä, ravintolatyöntekijä, puutarha/maataloustyöntekijä, levyseppä ja ajoneuvojen kuljettaja.

EU-alueelta tulijoita on eniten Virosta ja Ruotsista.

Lue lisää perjantain Aamulehdestä.

Mari Kamaja

Aamulehti, Helsinki