Demari: Kyllä puistattaa

Demari, päätoimittajalta: Juha Peltonen: Kyllä puistattaa 30.4.2010

”Sosialidemokraatit eivät halua maahanmuuttajia” otsikoi Hufvudstadsbladet eli Hbl lauantain 24.4. pääuutissivunsa. Sisäsivulla otsikon ”Heinäluoma haluaa pysäyttää maahanmuuton” alla oli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman haastattelu, jossa ei ole katetta kummallekaan otsikolle.

Valtakunnallisen median lauantaivuoro oli kokoontunut Lappeenrantaan keskustan puoluevaltuuskuntaa seuraamaan sillä ennakko-odotuksella, että siellä kepulaiset pesevät vaalirahapyykkiään. Olivathan kaikki puolueen puheenjohtajaehdokkaat niin ennalta arvioineet ja jopa edellyttäneet.

Keskustalla ei kuitenkaan ollut valmiutta käsitellä vaalirahasotkujaan millään tavalla. Siksi puheenjohtaja Matti Vanhanen julisti läsnä olleen median edessä heti aamukymmeneltä Heinäluoman Hbl-haastattelun vastenmieliseksi.

Varmuuden vuoksi hän käytti vastenmielinen-sanaa kolmeen kertaan, ja vihjasi sitten, että keskustan ehdokkaat eivät rasismiin syyllistyisi.

Vanhaselta lupalapun saatuaan tajusi jo tyhmempikin toimittaja, mihin suuntaan pitää lähteä juoksemaan. Puuttumaan jääneen vaalirahajutun tilalle oli sentään jotakin tarjolla. Päätoimittaja, joka ei ollut lauantaivuorossa, voisi maanantaina olla tyytyväinen.

Moneksi päiväksi siitä riittikin. Useissa lehdissä arvioitiin Heinäluoman kosiskelleen lausunnoillaan peruSSuomalaisten kannattajia. Onhan yleisesti tiedossa, että persujen porukoissa pinon päällimmäisenä on aina ruotsinkielinen sanomalehti.

Kalevan mukaan ”ryhmänjohtajan sanat ovat varmaan pikkunäppärää vaalitaktikointia”. Lehti piti niitä ”puistattavina”.

Helsingin Sanomat julisti SDP:n ajaneen itsensä poliittisessa keskustelussa lähimmäksi peruSSuomalaisten maahanmuuttovastaista linjaa. Turun Sanomien mukaan Heinäluoma oli syyllistynyt vastuuttomaan populismiin.

Lapin Kansassa sen sijaan oli 25.4. uutinen isolla otsikolla ”Lapin kokoomus kannattaa maahanmuuton kiristämistä”. Ilmeisesti pääministeri ei sitä lehteä lue, koska hallituskumppanin piirikokouksen vastenmielisyydestä ei ole kuulunut kommenttia.
***

Olihan se Vanhaselta aika hyvä suoritus, kun ottaa huomioon, ettei Heinäluoma haastattelussaan sanonut mitään uutta eikä sellaista, mitä SDP ei jo aikaisemmin ole sanonut.

Työperäisen maahanmuuton, jonka Hbl oli jälkikäteen valinnut Heinäluoman haastattelun aiheeksi, osalta SDP ja Heinäluomakin ovat Suomen nykyisen ja aina vallinneen linjan kannalla. Hallituspuolueet sen sijaan eivät ole, vaan ovat sitä lakiesityksellään muuttamassa.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan silloin, kun maassa on töitä tarjolla. Kun työttömyys kasvaa, työperäisen maahanmuuton tarve vähenee. Mikä tälle Heinäluoman logiikalle on vaihtoehto? Sekö, että työperäistä maahanmuuttoa on syytä kiihdyttää korkean työttömyyden oloissa?

Niin hallitus on tekemässä. Se haluaa poistaa työvoiman saatavuusharkinnan, jota työlupien myöntämisessä noudatetaan. Se koskee EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa. Unionin sisällä työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusajatuksista.

Saatavuusharkinta tarkoittaa käytännössä, että korkean työttömyyden aloilla on katsottava ensin, löytyykö Suomesta tehtävään työntekijää. Vuonna 2006 saatavuusharkintaa jo lievennettiin työministeri Tarja Filatovin johdolla niin, ettei se koske tiettyjä asiantuntijatehtäviä eikä esimerkiksi mansikanpoimintaa.

Nyt hallitus haluaa, että työnantajat voisivat tuoda kaikkea työvoimaa EU:n ulkopuolelta omalla harkinnallaan.

Eduskunnan valiokunnissa SDP:n kannalla on ollut koko muu oppositio ja kaikki lausunnonantajat työnantajia lukuunottamatta, kuten poliisin, sosiaaliviranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen edustajat.

Tässäkin asiassa hallitus on ohjelmansa vanki. Se toteuttaa kolmen vuoden takaista hallitusohjelmansa kirjausta, vaikka se on tehty aivan erilaisessa työllisyystilanteessa ja -odotuksessa.

Tottahan pääministerin kannalta on vastenmielistä, että oppositio ja koko muukin yhteiskunta on hallituksen lakiesitystä vastaan, vaikka asia on jo Etelärannassa sovittu.
***

Hallitus on muuttamassa Suomen linjaa työperäisen maahanmuuton osalta. Tästä jotkut ovat tehneet sen johtopäätöksen, että SDP on muuttanut linjaansa ja hylännyt periaatteensa.

SDP:n puoluekokous päätti 1987, että puolueelle on laadittava ulkomaalais- ja pakolaispoliittinen ohjelma. Puoluevaltuusto hyväksyi ohjelman järjestökäsittelyn jälkeen maaliskuussa 1988. Siten SDP oli Suomen ensimmäinen puolue, jolla oli näitä asioita käsittelevä erityisohjelma.

Linja on täydentynyt, joskaan ei muuttunut, myös puoluekokouksissa 1990, 2002, 2005 ja 2008. Niissä kaikissa SDP on hyväksynyt maahanmuuttoa koskevia ohjelmia.

Lisäksi monissa vaaliohjelmissa on maahanmuuttoa koskevia osuuksia. Kunnallisvaalijulistuksessa 2000 sanotaan:

”Rasismia ja etnistä syrjintää on johdonmukaisesti vastustettava. Maahanmuuttajilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet ja velvollisuudet niin palveluihin kuin työntekoon.”

Puoluevaltuuston vaalikannanotto marraskuulta 2002 vaatii: ”Maahanmuuttajien kieliopetukseen on varattava riittävät resurssit. Maahanmuuttajien työllistäminen, oikeudenmukainen kohtelu ja kouluttaminen ovat parasta kotouttamispolitiikkaa. On varmistettava, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia vähimmäisehtoja työntekijän kansallisuudesta riippumatta.”

Tuon sitaatin viimeinen lause edellyttää tietenkin työehtojen valvontaa. Muuten on vaarana, että työnantajat käyttävät maahanmuuttajien tietämättömyyttä ja kielitaidon puutetta hyväkseen ja luovat heistä itselleen halpatyöreservin. Sellaisesta on apua myös suomalaisten työehtojen heikentämisessä.

Siksi on kaikkien palkansaajien etu, että maassa toimitaan maan tavalla, ja samat työehdot koskevat kaikkia.

Samalla kun porvarihallitus on poistamassa EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kohdalta työvoiman saatavuusharkintaa, mitä virheiden työministeri Anni Sinnemäki markkinoi harmittomana byrokratian karsimisena, se on myös vähentänyt työehtojen valvontaa.

Koko maassa taitaa olla enää noin kahdeksan maahanmuuttajien työehtoihin keskittyvää työsuojelutarkastajaa.

Sisäministeriksi päästyään kokoomuksen Anne Holmlund ensi töikseen lakkautti krp:n ulkomaalaistarkastusyksikön, jonka 40 poliisia tienasivat valtiolle palkkarahansa moninkertaisesti.