Kansan Uutiset: ”Hoitajapula ratkaistava kotimaisin konstein”

Kansan Uutiset: ”Hoitajapula ratkaistava kotimaisin konstein” 22.4.2010

Tehyläisten luottamusmies Reima Oinonen toivotti torstaina työnsä Hatanpään sairaalassa Tampereella aloittaneet filippiiniläishoitajat tervetulleiksi. Tulevaa suurta hoitajavajetta ei kuitenkaan voi ratkaista maahanmuuttajilla.

Suomeen tuli alkuviikosta kaikkiaan 25 sairaanhoitajaan Filippiineiltä. Heistä viisi aloitti torstaina työt Hatanpään kantasairaalassa kirurgian, ortopedian ja sisätautien vuodeosastoilla.

Filippiiniläisten toinen sijoituspaikka on HYKS Helsingissä. Tulijat ovat hoitoalan ammattilaisia, joilla kaikilla on jo aiempaa kokemusta ulkomailla työskentelystä.

Filippiiniläishoitajia Suomeen tuovan pilottihankkeen rahoittajina ovat sairaaloiden lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulu ja rekrytointi- ja valmennusyritys Opteam.

Erikoissairaanhoitoon

Hanke lähti käyntiin kantasairaalan johtajan Juha Räsäsen mukaan pari vuotta sitten akuutista vuodeosastohenkilökunnan tarpeesta. Taustalla on myös hoitohenkilökunnan eläköityminen, jonka myötä lähivuosikymmenien hoitajatarpeeksi on kokonaisuudessaan arvioitu 120 000.

Pilottihankkeella etsitään tapaa, jolla Suomeen saataisiin nopeasti ammattitaitoisia hoitajia suoraan erikoissairaanhoitoon.

Tavoitteena on myös rakentaa laajempi muitakin hoitoalan ammatteja koskeva laillistusmalli kolmansista maista tulevalle työvoimalle.

Hatanpään hoitohenkilöstössä ulkomailta rekrytointi on herättänyt ristiriitaisia tunteita.

Henkilöstön edustajana erikoissairaanhoidon johtoryhmässä toimiva luottamusmies Reima Oinonen pitää kansainvälistymisen näkökulmasta luonnollisena sitä, että Suomeen tullaan töihin.

– Meneehän suomalaisiakin ulkomaille paremman palkan ja opin perään. Siinä mielessä heillä on oikeus tulla, hän toteaa ja toivottaa uudet tulijat tervetulleeksi.

– Ja tervetuloa myös liittymään Tehyyn ja saamaan ammattiliiton edut.

Kieliongelmat

Ongelmallisena Oinonen pitää hoitosuhdeasiaa.

– Sairauden herkistämä ihminen haluaa, että hän tulee oikein ymmärretyksi. Varmasti ainakin alkuun on kieliongelmaa.

Oinonen pohtii myös sitä, olisiko ollut parempi rekrytoida hoitajia vähän lähempää, vaikkapa Virosta, jossa Suomea ja suomalaisuutta tunnetaan paremmin.

Myös eettisyyden näkökulmasta rekrytointi ei Oinosen mukaan ole täysin ongelmatonta.

– Kehitysmaat kyllä tarvitsisivat itsekin koulutetun väkensä hoitamaan sairaita.

Nyt työnsä aloittaneiden työsopimus on kahden ja puolen vuoden mittainen.

– Mitä tapahtuu sen jälkeen. Jäävätkö pysyvästi maahan, Oinonen kysyy. Hän arvelee, että pitkällä tähtäimellä olisi järkevämpää saada hoitajia omasta maasta, jolloin vältettäisiin sopeutumisongelmat.

Kolmivuorotyö

Opteam antoi Filippiineissä tulijoille kielikoulutusta yhdeksän kuukauden ajan viitenä päivänä viikossa kuusi tuntia päivittäin. Tulijoita on valmennettu muutenkin suomalaiseen hoitoympäristöön ja kulttuuriin.

– Rekrytointiin ja koulutukseen, joka jatkuu vielä Suomessakin, menee melkoisesti rahaa, Oinonen sanoo ja muistuttaa, että samaan aikaan Tampereella ongelmana on se, että kolmivuoroihin on vaikea saada hoitajia, koska vuorolisät ovat pienet.

Hän uskoo, että jos vuorolisiin olisi laitettu rahaa pikkuisen enemmän, hoitajia olisi löytynyt tehtäviin Tampereeltakin

– Tällä hetkellä noin 20 prosenttia hoitajista työskentelee muualla kuin hoitoalalla, koska hoitajan palkka on pieni ja työolot raskaat. Liian pienellä henkilömäärällä teetetään töitä.

Oinosen mielestä ensisijaista olisikin saada puuttuvat hoitajat omasta maasta.

– Suhdannepoliittisestikin tulisi tällä hetkellä tukea oman maan työntekijöitä, hän sanoo.

Tehyllä on ohjeistus niistä periaatteista, joita tulee noudattaa, kun hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan ulkomailta.

Ammattijärjestö ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa, mutta se korostaa, että tulijoille pitää jo lähtömaassa kertoa työsuhteista ja niiden ehdoista. Suomeen ei Tehyn mukaan saa luoda kaksia hoitoalan työmarkkinoita, joissa maahantulijoilla on huonommat työehdot kuin suomalaisilla hoitajilla.