Keskisuomalainen: Heinäluomaa turha löylyttää

Keskisuomalainen, pääkirjoitus: Heinäluomaa turha löylyttää 27.4.2010
Savon Sanomat, pääkirjoitus: SDP samalla avannolla Timo Soinin kanssa
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Heinäluomalla oli liian suuri kiusaus
Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Sdp sortui ala-arvoiseen populismiin
Ilkka, pääkirjoitus: Sanat olivat Heinäluoman mutta ääni perussuomalaisten
Iltalehti, pääkirjoitus: Hurskastelusta asiaan
Aamulehti, pääkirjoitus: Tuhkapilven läpi töihin Tampereelle
Demari, pääkirjoitus: Hallitus ottaa isoja riskejä maahanmuutossa
Pohjolan Sanomat, pääkirjoitus: Työ luo uutta työtä
Österbottens Tidning, pääkirjoitus: Ingen invasion utifrån
Åbo Underrattelser: Heinäluomas smutsjobb
Salon Seudun Sanomat, pääkirjoitus: SDP lähti arveluttavalle reitille

Suomenmaa: Vaikea maahanmuuttokeskustelu 26.4.2010

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma jarrutteli Hufvudstadsbladetin haastattelussa työperäistä maahanmuuttoa. Heinäluoman mukaan taantuma on oleellisesti vähentänyt ulkomaalaisen työvoiman tarvetta. "Jos hallitus pitää kiinni tavoitteestaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa, tulijat vievät suomalaisilta työt. Tämä voimistaisi rasismia," Heinäluoma sanoi.

Heinäluoma sai aikaan vastalauseiden vyöryn. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ja työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) antoivat ymmärtää, että Heinäluoman lausunto on ulkomaalaisvastainen.

Heinäluomaa on turha löylyttää. Hän sanoi itsestäänselvyyden. Ei ole järkevää houkutella ulkomaalaista työvoimaa Suomeen, jos ihmisiä on runsaasti ennestääkin työttömänä.

Ulkomaalaisvastaisuus on ikävä leima mutta sitä ei Heinäluomaan vain näiden lausuntojen perusteella voi istuttaa.

Suomen tulee kantaa kansainvälinen vastuunsa humanitaarisesta pakolaisten auttamisesta. Mutta ei Suomen tarvitse hamuta ulkomaalaista työvoimaa. Se on aivan eri asia kuin vilkas kansainvälisten yhteyksien ylläpito. Suomen on hyvä olla avoin ulkoisille vaikutteille.

________________________________________________________

Savon Sanomat, pääkirjoitus: SDP samalla avannolla Timo Soinin kanssa

Kun Jutta Urpilainen vajaa kaksi vuotta sitten valittiin SDP:n puheenjohtajaksi, hän päihitti muut ehdokkaat nuoruudellaan ja unelmillaan. Missä ovat unelmat nyt? Kaipuu valtaan on niin voimakas, että SDP on hylkäämässä vanhat periaatteensakin. Puolue aikoo näköjään istua samalle avannolle Timo Soinin Perussuomalaisten kanssa kalastamaan maahanmuuttokriittisten ääniä.

Puheenjohtaja Urpilainen otti jokin aika sitten kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. Maassa maan tavalla -lausunto herätti toki huomiota, mutta moniko arvasi, että kyse todella oli SDP:n linjanmuutoksesta?

Viikonvaihteessa epäilyksiä ei enää jäänyt. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman haastattelu lauantain Hufvudstadsbladetissa on harkittua puhetta. Maahanmuuton lisäämistä vastustavat eivät ole rasisteja, vaan järkeviä ihmisiä. Hallitus on vaarallisella tiellä, kun se haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Jos houkuttelemme ulkomaalaisia tänne nyt, he vievät työpaikkoja suomalaisilta ja se luo rasismia.

Urpilainen ja Heinäluoma kulkevat suon reunalla, mutta pitävät huolen siitä, että jalka ei kokonaan lipsahda kovalta maalta. Totta kai maassa on elettävä maan tavalla. Monet vain tähän päivään tuijottavat pitävät kummallisena puheita maahanmuuton lisäämisestä. Työttömyyshän on kasvussa. Missä on työvoimapula, jota pitäisi lievittää?

Muistellaanpa miten toimi demarivetoinen SAK kuusi vuotta sitten, kun EU sai kerralla kymmenen uutta jäsenvaltiota, muun muassa Baltian maat. SAK pelotteli, että virolaiset tulevat ja vievät suomalaisten työt. SAK oli olisi vielä vappuna 2006 halunnut jatkaa kahden vuoden siirtymäaikaa, jolla rajoitettiin työvoiman vapaata liikkumista uusista jäsenmaista Suomeen.

SDP ei kuitenkaan ole SAK. SDP on puolue, ei etujärjestö. Sen vuoksi SDP:n vastuu Suomen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä on paljon suurempi kuin SAK:n.

SDP:lle vuoden kuluttua pidettävät eduskuntavaalit ovat erityisen tärkeät. Monen suomalaisen takaraivossa on vieläkin ajatus, että puhtaat porvarihallitukset ovat vain poikkeuksia. Yhteiskunnan oikea kehittämien edellyttää, että hallitukset ylittävät poliittisen keskiviivan ja mukana on SDP. Tämä virheellinen kuvitelma saattaa murtua lopullisesti, jos vaalitulos antaa keskustalle ja kokoomukselle oikeutuksen jatkaa hallitusyhteistyötä. Toinen perättäinen vaalikausi oppositiossa olisi myrkkyä SDP:lle.

Oppositiossa SDP ei ole kyennyt hyötymään talouslamasta. Sillä ei ole ollut uskottavaa sanottavaa paperimiehille, kun tehtaita on pantu kiinni. Samaan aikaan puolue on toiselta laidaltaan vuotanut Perussuomalaisiin. Nyt vuotoa yritetään tukkia siirtämällä laitaa lähemmäksi Soinin joukkoja.

Kansainvälinen solidaarisuus on vanha työväenliikkeen arvo. Sekö sopii nyt unohtaa?

___________________________________________

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Heinäluomalla oli liian suuri kiusaus

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma antoi Hufvudstadsbladetille kauaskantoisen haastattelun (24. 4.). Hän arvosteli jyrkästi hallituksen esitystä yksinkertaistaa EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupamenettelyä.

Heinäluoman mukaan nykyisellä työttömyystasolla "ei ole mitään edellytyksiä lisätä työperäistä maahanmuuttoa seuraavan vaalikauden aikana". Jos näin tapahtuu, se johtaa "suuriin yhteenottoihin" ja kahden kerroksen työmarkkinoihin.

"Kun 60 prosenttia suomalaisista sanoo, että maahanmuuttoa ei tulisi lisätä, se ei ole rasismia, vaan täysin järkevä reaktio tilanteessa, jossa meillä on 300 000 työtöntä."

Moni on tulkinnut Heinäluoman lausunnon muukalaisvastaisuuden myötäilyksi. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) luonnehti sitä "vastenmieliseksi". Ulkoministeri Alexander Stubbille (kok) se toi mieleen palveludirektiivistä EU:n parlamentissa käydyn keskustelun, "kun äärioikeisto ja -vasemmisto löivät kättä päälle ja kyseenalaistivat kansainvälisten työntekijöiden tasa-arvon".

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvioi, että Heinäluoma on "halpahintaisella pisteiden kalastelulla kasvattamassa rasistisista ilmapiiriä". Sdp:n sisällä muun muassa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov tuomitsivat Heinäluoman puheet suoraan ja epäsuorasti.

On mielenkiintoista, että kolmesta suuresta puolueesta juuri Sdp on ajanut itsensä poliittisessa keskustelussa lähimmäksi perussuomalaisten maahanmuuttovastaista linjaa. Se on yllätys, kun ottaa huomioon puolueen kansainväliset juuret ja pitkän linjan heikoimpien puolustajana.

Haastattelusta nousi kohu, koska jo aiemmin puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli käyttänyt puheenvuorossaan monimielistä, perussuomalaisten jo aiemmin omaksumaa iskulausetta, että maassa on elettävä maan tavalla.

Kohu opettaa ainakin kaksi asiaa: miten tärkeätä on seurata poliittista päätöksentekoa ja miten vaikeata tässä ajassa on välttää houkutusta kalastella maahanmuuttovastaisuuden vesissä.

Heinäluoma sanoi haastattelussa sen, mitä esimerkiksi Sdp:n edustajat olivat sanoneet eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon kirjaamassaan eriävässä mielipiteessä: byrokratiaa vähennettäessä pitää varoa, ettei synny pimeitä työmarkkinoita. Tätä keskustelua ei vain ole juuri julkisuudessa raportoitu.

Kun Heinäluoma sitten kärjisti tämän keskustelun yksinkertaistetuksi poliittiseksi viestiksi, hän tiesi, minne onkensa heitti.

Kovat puheet ovat puolustustaistelua, sillä lisää ääntä saavassa maahanmuuttokriittisessä ilmapiirissä sosiaalidemokraatit uhkaavat menettää entistä enemmän kannattajiaan perussuomalaisille. Samalla Sdp kuitenkin etääntyy kahdesta muusta suurpuolueesta – ja myös omista juuristaan.

Maahanmuuttokeskustelun tunnelataus on niin voimakas, että kaikki kärjekkäät puheenvuorot jyrkentävät mielialoja entisestään ja sylkykupeiksi joutuvat tänne muualta tulleet. Siksi johtavilta poliitikoilta toivoisi tarkempaa puhetta kuin mihin Heinäluoma ylsi.

__________________________________________

Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Sdp sortui ala-arvoiseen populismiin

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman maahanmuuttoa koskevissa lausunnoissa täytyi olla virhe. Mitään oikaisua Hufvudstadsbladet-lehden haastatteluun ei kuitenkaan tullut, joten kyse oli harkitusta lausunnosta ja Sdp:n uudesta maahanmuuttolinjasta.

Heinäluoma varoitteli houkuttelemasta Suomeen ylenmäärin ulkomaalaisia työn perään. Hän jatkoi viikonvaihteessa keskustelua ihmettelemällä lausunnosta noussutta kohua. Hän perusteli näkemystään sillä, että työperäisen maahanmuuton tarpeen arviointi on muuttunut. Maahanmuuttoa on suitsittava.

Alkutahdit Sdp:n uudelle linjalle löi puheenjohtaja Jutta Urpilainen kuukausi sitten. Urpilainen vaati maahanmuuttajia käyttäytymään "maassa maan tavalla". Tiukat maahanmuuttovastaiset yhteisöt lisäävät tähän tuttuun iskulauseeseen vielä "tai maasta pois".

Urpilainen ei sanoutunut irti ryhmäjohtajan näkemyksistä vaan ryhtyi puolustamaan niitä. Urpilainen arvosteli sitä, että hallitus on löysentämässä työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, vaikka Suomessa on työttömiä.

Sdp:n sisällä johtokaksikon puheet ovat herättäneet yllättävän vähän vastalauseita. Kertooko tämä siitä, että Sdp:stä on tulossa Suomen maahanmuuttovastaisin puolue yhdessä perussuomalaisten kanssa?

Ainoastaan euroedustaja Liisa Jaakonsaari tyrmäsi Heinäluoman pelot työperäisestä maahanmuutosta vanhanaikaisiksi. Hän korosti perustellusti, että poliitikkojen velvollisuus on faktojen kautta lisätä ihmisten tietoisuutta monimutkaisissa maahanmuuttoasioissa, eikä ruokkia ennakkoluuloja.

Jaakonsaari pitää vaarallisena, jos Suomen vastaus talouskriisiin on käpertyminen. Työperäinenkään maahanmuutto ei ratkaise ikääntymisen mukanaan tuomaa työvoiman tarvetta, mutta kohtalokasta olisi yrittää estää tänne työhön tulevat. Jaakonsaari puolestaan antoi tukensa hallituksen pyrkimyksille purkaa tarpeetonta byrokratiaa työperäisen maahanmuuton ympäriltä.

Sosiaalidemokraateilla on vahva kansainvälinen tausta. Puolueen entinen puheenjohtaja Paavo Lipponen oli viemässä Suomea EU:n jäseneksi. Pääministerikautenaan hän ajoi ponnekkaasti Suomea unionin syvimpään ytimeen ja yhteistyöhön, jonka yksi keskeinen periaate on ihmisten ja työvoiman vapaa liikkuvuus.

Nyt puolue on vaalitaktisista syistä lokaamassa historiallista perintöään. Puolue kalastaa populistisilla ja muukalaisvihamielisillä lausunnoilla ääniä perussuomalaisilta.

Hallituspuolueet tyrmäsivät Heinäluoman yllättävät näkemykset. Suomi ei voi olla maa, joka sulkee rajat ihmisiltä. Suomessa ja koko Euroopassa tarvitaan työntekijöitä tulevina vuosina. Myös luovuuden yhteiskunta tarvitsee ihmisiä eri kulttuureista.

_________________________________________

Ilkka, pääkirjoitus: Sanat olivat Heinäluoman mutta ääni perussuomalaisten

Maahanmuutosta kudotaan nyt verkkoja, joilla kalastellaan ääniä kaikenlaisista vesistä. Takuuvarmasti SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma tiesi mitä teki, kun hän väitti hallituksen houkuttelevan työperusteisia maahanmuuttajia.

Heinäluoma pelkää rasismin lisääntyvän, jos korkean työttömyyden aikana otetaan maahan ulkomaista väkeä, joka vie suomalaisten työpaikat. Jos näin toimitaan, syntyy Suomeen A- ja B-luokan työmarkkinat. Maahanmuuttajien kansoittamassa B-luokassa ei pidetä niin tarkkaa lukua alalla sovitun palkan maksamisesta eikä muistakaan työehdoista.

Mikähän Heinäluomalle oikeasti oli ongelma? Ainakin hän unohti, että Suomessa samojen työehtojen kuuluu koskea kaikkia. Kunhan lakia noudatetaan, ulkomaalaistaustaiset eivät ole halpatyövoimaa.

Hyvin toimivat työmarkkinat luovat lisää työpaikkoja, huonosti toimivat lisäävät työttömyyttä. Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, mutta suomalaisia ei saa lomittajiksi tai pääkaupunkiseudun bussikuskeiksi. Enemmän kuin ulkomaalaisten suosimisesta tämä kertoo siitä, että työttömiä ei velvoiteta riittävästi ottamaan työtä vastaan tai muuttamaan työn perässä. Siitä Heinäluoma ei puhunut.

EU-maista voi vapaan liikkuvuuden perusteella kuka tahansa lähteä työn perään Suomeenkin. Muualta tuleville työluvan myöntämisen ehtona on tieto työpaikasta. Meille ei voi siis tulla EU:n ulkopuolelta vain haeskelemaan töitä.

Heinäluoman puheissa maahanmuutto aiheuttaa rasismia. Tarkoittiko hän, että rasismi olisi oikeutettua? Todelliselle rasismille ei voi olla hyvää perustelua. Sen sijaan on oikein vaatia oikeudenmukaisuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta.

Kiivasta reaktiota Heinäluoman ajatuksiin selittääkin epäilys, että SDP omii perussuomalaisten agendaa. Aluksi vastustetaan parlamentarismia ja suositaan vahvan johtajan presidenttimallia. Sitten vastustetaan vaaliuudistusta, joka sekin olisi demarien pitkän linjan tavoitteiden mukainen. Ja lopuksi sanotaan: "Ulkomaalaiset vievät meidän työpaikkamme." SDP on tekemässä historiallista käännöstä linjassaan.

__________________________________________

Iltalehti: Hurskastelusta asiaan

Valitetaan maahanmuuttokeskustelun vaikeutta, eikä ihme. Kun sitä joku yrittää, muut eivät ole ymmärtävinään.

Sd-eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman puheenvuoron saama vastaanotto on tästä taas kuvaava esimerkki. Hän kyseenalaisti ulkomaisen työvoiman maahan tuottamisen tällä ja kenties seuraavallakin vaalikaudella, koska Suomessa on 400 000 työtöntä ja piilotyötöntä.

Hallitusohjelmassa on EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman oleskelu- ja työlupien saannin helpottaminen. Sitä merkitsevä lakimuutos on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lakiesityksen perusteluissa luvataan tehostaa samalla viranomaisvalvontaa.

Tosiasiassa ulkomaalaistyövoiman käyttö lieveilmiöineen on jo nyt, vanhan "byrokraattisen" lupamenettelyn oloissa karannut viranomaisten käsistä. Mitä tapahtuu, kun jatkossa lupien saanti on vain ilmoitusasia ja tuottavuusohjelma edelleen nakertaa valvovien viranomaisten toimintakykyä?

Joukkotyöttömyys tarjoaa tilaisuuden työehtojen polkemiseen. Kun maahan houkutellaan tai tuodaan kolmansista maista eli EU:n ulkopuolelta työvoimaa leväperäisin perustein jopa viideksi vuodeksi. Töiden loppuessa maahanmuuttajat jäävät toimeentulotuen varaan.

Eero Heinäluoma nosti ongelman keskusteluun selvin sanavalinnoin, mutta mitä tekevät puoluejohtajat ja muut kommentaattorit? Sen sijaan, että he olisivat yrittäneet ymmärtää Heinäluoman viestin ja vastata siihen, he etsivät aseita iskeä häneen rasismilla flirttailijan leiman. Keskustelu on vaikeaa ellei mahdotonta, jos puolueet yrittävät vain pelata Mustan Pekan toinen toisensa käteen.

Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä asetti jo vuosi sitten Maarit Feldt-Rannan johdolla toimivan työryhmän valmistelemaan maahanmuuttopoliittista linjausta. Puheenjohtajan sairastuminen on viivyttänyt työtä, mutta osasyy saattaa olla ryhmän sisäiset erimielisyydet.

Moni näki Heinäluoman lausunnon vain kyyniseksi tempuksi, jonka tarkoitus oli kalastella ääniä. Taitavan taktikon maine on Heinäluomalle rasite. Samalla tavalla paheksunnan ryöppy voidaan niinikään tulkita vain kilpailijoiden pelin politiikaksi. On surkeaa, jos vuosi ennen vaaleja ajatusten vaihto on näin latautunutta. Mitä onkaan odotettavissa!

Kuvateksti:
Taitavan taktikon maine on rasite Eero Heinäluomalle. Hänen puheistaan etsitään vain taka-ajatuksia.

__________________________________________

Aamulehti, pääkirjoitus: Tuhkapilven läpi töihin Tampereelle

Sdp tukkii kannatusvuotoaan menemällä niin lähelle maahanmuuttokriittisyyttä että ainakin muita hirvittää

Viisi filippiiniläistä sairaanhoitajaa taivalsi viime viikolla tuhkapilven läpi päästäkseen Tampereelle, joka oli palkannut heidät kaksi ja puoli vuotta kestävään työsuhteeseen Hatanpään kantasairaalaan.

Vastaanotto on ollut kahtalaista. On toivotettu tervetulleeksi, mutta myös tuhkaa on siroteltu päälle, tosin vain kuvaannollisesti ja välillisesti.

Muutama päivä sitten työnsä aloittaneet filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat ensimmäinen ryhmä ulkomaisia hoitajia, joiden on määrä tulla paikkaamaan alan työvoimapulaa Suomessa. Tällä tietoa Suomeen on tulossa yhteensä 25 hoitajaa, heistä kymmenen Tampereelle ja 15 Helsinkiin.

Tampereella filippiiniläishoitajien vastaanotto on ainakin julkisuudessa ollut myönteinen. Hatanpään sairaalaan on ollut vaikeuksia saada kotimaisia hoitajia erityisesti vuorotyöhön, minkä vuoksi filippiiniläiset hoitajat ovat tamperelaisille potilaille tervetullut vaihtoehto.

Valtakunnan tasolla vastaanotto on ollut viileämpi, vaikka se ei kohdistunutkaan nimenomaan näihin viiteen hoitajaan, vaan työtä hakeviin maahanmuuttajiin yleisesti.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma otti viime viikonloppuna Hufvudstadsbladet-lehden haastattelussa tiukasti kantaa työperäiseen maahanmuuttoon. Hänen mielestään siihen ei ole tällä hetkellä tarvetta joitain erityisryhmiä lukuunottamatta.

Heinäluoma perustelee torjuvaa kantaansa Suomen korkealla työttömyydellä. Hän sanoi pelkäävänsä rasismin lisääntymistä Suomessa, jos kantaväestö kokee jäävänsä vaille työtä maahanmuuton vuoksi.

Jos Heinäluoman näkemys otetaan kirjaimellisesti, filippiiniläisillä sairaanhoitajilla ei olisi mitään asiaa Tampereelle. Alan ammattiliiton Tehyn mukaan muissa kuin oman alansa töissä on noin 30 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa, jotka voitaisiin sopivilla keinoilla houkutella takaisin.

Työväenpuolueen edustajana Heinäluoma voi ja hänen pitääkin kantaa huolta työväestön asemasta. Mutta voi myös kysyä, mihin häneltä unohtui työväenliikkeen kaksi perinnettä, solidaarisuus ja kansainvälisyys.

Sopii epäillä, kuten moni varsinkin sdp:n ulkopuolella on tehnytkin, ettei Heinäluoman varoituksen motiivina ollut vain suomalaisten työntekijäin, vaan myös sdp:n oma hyvinvointi.

Sdp:hän on menettänyt kannattajiaan perussuomalaisille, jotka ovat menestyksellisesti valjastaneet niin sanotun maahanmuuttokriittisyyden vaalivankkuriensa eteen. Tätä vuotoa sekä Heinäluoma että aiemmin myös puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen ovat pyrkineet tukkimaan.

Keinona sdp:n johtokaksikolla on ollut mennä niin lähelle perussuomalaisten maahanmuuttokritiikkiä että ainakin muita hirvittää.

Paljon puhuvaa on, että ainoa Heinäluoman näkemystä kiitellyt merkittävä poliitikko oli perussuomalaisten johtaja Timo Soini. Uskooko sdp todella, että lietsomalla vaikka vain peitellysti epäluuloja maahanmuuttoa kohtaan vähennetään rasismia?

__________________________________________

Demari, pääkirjoitus: Hallitus ottaa isoja riskejä maahanmuutossa

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma arvosteli hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa (HBL 24.4.) sanoen sen menneen metsään. Hallitus haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa, vaikka Suomessa on noin 300 000 työtöntä. Heinäluoman mielestä seuraukset ovat huolestuttavia.

Työmarkkinat jakautuvat kahtia A– ja B–luokan töihin, joissa toisessa noudatetaan säällisiä suomalaisia työehtoja, toisissa ei. Hallituksessa varsinkin kokoomus on Heinäluoman mukaan tukemassa työmarkkinoiden kahtiajakoa. Hän varoitti myös, että maahanmuuton lisääminen kovan työttömyyden oloissa luo pohjaa rasismille.

Sosialidemokraatit vastustavat työmarkkinoiden jakamista kahtia ja kaksien pelisääntöjen syntymistä. Suomalaisilla työmarkkinoilla pätevät suomalaiset työehdot, joita on sovellettava kaikkiin täällä töitä tekeviin ihmisiin. Tämä viesti sisältyi myös Heinäluoman haastatteluun, josta syntyi kova kohu.

Väitettiin, että SDP olisi tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa. Heikko perehtyminen alkuperäistekstiin on ennenkin tuottanut vääristyneitä tulkintoja.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen katsoo, ettei SDP ole tiukentamassa linjaansa, vaan hallitus löysentää omaansa (Uutispäivä Demari 26.4.). Työtä varten oleskelulupaa haettaessa viranomaiset selvittävät, ettei sen myöntäminen estä Suomessa jo asuvan henkilön työllistymistä.

Luvan saaminen siis edellyttää, ettei työpaikkaan sopivia henkilöitä löydy Suomesta. Tämän työvoiman saatavuusharkinnan hallitus haluaa poistaa. Sen jälkeen Suomessa jo asuva ei olisi etusijalla työllistymisessä.

Seuraukset ovat moninaiset. Työttömyysmenot kasvavat, jos muuttaja syrjäyttää Suomessa asuvan työttömän työnhakijan. Kovan työttömyyden aikana myös muuttajan riski joutua B–luokan työmarkkinoille heikkojen työehtojen maailmaan kasvaa.

Eriarvoisuus työelämässä heikentää sidoksia kiinnittyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kenties se palvelisi työnantajien hinkua pitää työntekijät ylipäätään nöyrinä, mutta eriarvoisuuden lisääminen ei ole yhteiskunnan etu millään tavalla.

Työvoiman saatavuusharkintaa esittää poistettavaksi hallitus, ei SDP. Puolue varoittaa riskeistä, joita maahanmuuton lisääminen nykyisissä oloissa tuo tullessaan. Se on aivan muuta kuin linjanmuutos SDP:n maahanmuuttopolitiikassa.

__________________________________________

Pohjolan Sanomat, pääkirjoitus: Työ luo uutta työtä

Jäsenistön passivoituminen ja äänestäjäkato on tunnistettu SDP:ssakin suureksi ongelmaksi. Ongelman ydin on yhteyden katoaminen peruskannattajiin, duunareihin. Sosialidemokraattien peruskäsite on työ, jonka määritteleminen muuttuvissa oloissa on niin sanotusti haaste.

Vuosikymmeniä vallinneet ja hallinneet käsitteet ihmisiän mittaisesta urasta fyysisen työn tekijänä on mennyttä maailmaa. Muutoksen tunnistaminen ja jalostaminen käytännön politiikaksi on vaikeaa. Aloitteet ratkaisun löytämiseksi tuntuvat haparoinnilta.

SDP:ssa on katsottu perusduunarien virtaavan perussuomalaisten suuntaan. Vastausta tähän haasteeseen etsittäessä on tartuttu maahanmuuttoon, jonka uskotaan ole peruskannattajia kaihertava ongelma.

SDP:ssa tehdyt avaukset maahanmuuttokeskusteluun voivat olla vaarallisia niin puolueen kuin koko maan kannalta. Puheet maahanmuuton rajoittamisesta omien kansalaisten työllisyyteen vedoten ovat yksiselitteisesti falskeja.

Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen taannoiset ”maassa maan tavalla” -puheet olisi voitu kuitata jonkinlaisena heittona, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman haastattelu Hufvudstadsbladetissa antaakin todisteita vakavammasta pyrkimyksestä. SDP yrittää vetää vauhtia vaalikamppailuun maahanmuuttokriittisillä puheilla.

Heinäluoma esitti käsityksenään, että työperäistä maahanmuuttoa ei pidä harjoittaa samaan aikaan, kun kotimaassa on yli 300 000 työtöntä. Heinäluoman mukaan maahanmuuton edistäminen ei kuulu tämän eikä seuraavankaan eduskuntakauden tavoitteisiin.

Heinäluoma pistää hallituksen syyksi sen, että maahanmuuttajat vievät työpaikat suomalaisilta. Ymmärrystä hän saakin vain Timo Soinilta, joka toivottaa SDP:n tervetulleeksi perussuomalaisten linjalle.

Päähallituspuolueiden edustajat torjuivat tuoreeltaan Heinäluoman kannanoton. Omassakin puolueessa löytyi heti kritiikkiä.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari osoittaa blogissaan Heinäluoman perustelujen onttouden. Jaakonsaari ihmettelee käsitystä, jonka mukaan olisi olemassa tietynkokoinen potti, josta työtä jaetaan. Hän painottaa, että työ luo uutta työtä.

Jaakonsaari muistuttaa aiheellisesti kuinka Suomessa on runsaasti maahanmuuttajien luomaa uutta yrittäjyyttä. – Kainuu puolestaan ei enää selviäisi ilman maahanmuuttajataustaisia lääkäreitä.

On helppo yhtyä Jaakonsaaren kantaan, että tieto ei lisää rasismia, ja poliitikkojen moraalinen velvollisuus on faktojen kautta lisätä ihmisten tietoisuutta myös monimutkaisissa maahanmuuttoasioissa eikä ruokkia ennakkoluuloja.

Osaltaan Heinäluoman hallitukseen kohdistama kritiikki menee ohitse. Eduskunnassa käsittelyssä oleva hallituksen esitys purkaa tarpeetonta byrokratiaa työperäisen maahanmuuton ympäriltä. Se ei tarkoita ovien avaamista selkoselleen. Se on yritys väljentää sitä saranapuolen rakoa, josta Suomeen tulijoiden on pyristeltävä läpi.

On harhaa kuvitella, että Suomen talouden ongelmat ratkaistaisiin käpertymällä. Edes työurien pidentäminen ei ratkaise niitä ongelmia, joita maailmanennätysvauhtia oleva ikääntyminen tuo. Jos suomalaisia syntyy tänä vuonna saman verran, kuin vuonna 1895, niin ei omin voimin synny riittävää määrää tekeviä käsipareja vastaamaan minkäänlaisiin tulevaisuuden haasteisiin.

Myös SDP käy kesän puoluekokouksessaan keskustelun maahanmuuttopolitiikasta. On vaikea uskoa, että sen kokouksen jälkeen ajetaan Heinäluoman viitoittamalla tiellä.

__________________________________________

Österbottens Tidning, pääkirjoitus: Ingen invasion utifrån

Det doftar populism. Arbetsinvandringen torde inte vara ett stort problem för Finland. Inte nu och inte heller inom en snar framtid. Ändå väljer en politiker från ett ledande parti att göra det till ett problem.

Vart tog snacket om arbetskraftsbristen egentligen vägen? Ännu för drygt ett år sedan skrevs det mycket om bristen på arbetskraft som hotar i framtiden. Det var förstås så länge det var högkonjunktur och produktionskurvorna pekade uppåt som aldrig förr och ingen hade en tanke på en konjunktursvängning. Var arbetskraftsbristen bara lömsk högerpropaganda för att få tillgång till billig, utländsk parallellarbetskraft och lönedumpning? Om det är så, varför pratas det då fortfarande om att vi borde jobba längre och höja på pensionsåldern?

Enligt statistik från FPA kommer antalet döda att överskrida antalet födda senast 2025. En liten babyboom har uppkommit, som väntat, i lågkonjunkturens fotspår. Men den boomen kommer inte att förändra befolkningspyramiden nämnvärt. Pyramiden är inte längre en pyramid med bred bas och spetsig topp. Basen har krympt i takt med att barnfödandet minskar.

Finland har en allt äldre befolkning och en av de snabbast åldrande befolkningarna i Europa. Det har inte lågkonjunkturen förändrat. Det lär varken socialdemokrater, centerpartister eller ens sannfinländare kunna förneka. Men nu hörs ändå helt andra tongångar. Arbetslösheten har ökat och socialdemokraternas Eero Heinäluoma går åt arbetskraftsinvandringen.

Sannfinländarna tackar antagligen för det oväntade flankstödet och vädrar morgonluft. Heinäluomas intervju i lördagens Hufvudstadsbladet har förstås väckt debatt. Både statsminister Matti Vanhanen (C), utrikesminister Alexander Stubb (Saml) har varit kvicka med att fördöma Heinäluomas uttalande.

Det här landet är antagligen det mest xenofobiska landet i Europa samtidigt som vi har minst invandrare i hela EU. På tio år har antalet utlänningar ökat med drygt 50?000, enligt siffror från Statistikcentralen. Det ligger en paradox i det här. Finländarnas förhållande till invandring och utlänningar verkar vara svår. Synen präglas främst av att utlänningar är ett potentiellt hot, sällan en möjlighet eller en resurs. Debatten som förs här blir ofta polariserad. Antingen framställs invandrare som riktiga världsmedborgare eller också är det rena banditgängen som kommer hit och snyltar på oss och vår välfärd. Sanningen är att utlänningar är som folk här i allmänhet. Det finns korkade, smarta, snygga och fula. Trångsynta och vidsynta. Det finns antagligen lika många motiv till att komma hit som det finns människor. Det vill säga om man väljer att komma hit.

För ganska få utlänningar som funderar på att emigrera är Finland ändå första val, även om många här verkar tro så. Vilka är de här stora skarorna som lockas hit nu, enligt Heinäluoma? Hur ska man förresten stoppa invandring inom EU? Det doftar populism långa vägar om uttalandet.

I Finland vill man gärna tro att det går att plocka russinen ur kakan. Det vill säga unga, välutbildade utlänningar ska lockas hit. Så säger man i varje fall. Hur mycket har man då ansträngt sig för att ens hålla kvar utländska studeranden som kommit hit? Det har skrivits mycket negativt om Sverige och invandringen.

Ingenting är enbart positivt och få saker endast negativa. Hur som helst skulle Sverige inte vara det land det är i dag utan invandring. Man ska inte glömma bort att en stor del av invandrarna kom från Finland. Vi kommer säkert inte att ha 300?000 arbetslösa för all framtid.

Frågan är sedan om det på kort tid går att plocka godbitarna och likt en portier på en innekrog handplocka klientelet som släpps in. Välutbildade och klara för produktion. Det är tveksamt. Men Finland och finländska politiker förnekar sig aldrig.

Marcus Jansson

__________________________________________

Åbo Underrattelser: Heinäluomas smutsjobb

Heinäluoma är fatalt taktisk när han kopplar arbetslöshet till invandring. Men han har rätt också: Varför tillåter våra politiker att arbetsvillkoren på utländska företag inte övervakas?

Eero Heinäluomas famösa invandrarutspel i lördagens Hbl är ett mått på SDP:s ängslan inför valet och i den meningen ett moraliskt skamgrepp. Men vill man kan man få syn på berättigad substans bakom det uppenbart taktiska budskapet.

SDP är genuint allergiskt mot att vara i opposition. Det har varit tydligt länge att SDP i valrörelsen 2011 inte skyr några medel.

SDP har sitt största motstånd på sofflocket – inte bland Sannfinländare eller Samlingspartiet. Ett SDP-fält som är dokumenterat kritiskt till invandring måste mobiliseras.

Eero Heinäluoma gör nu det smutsjobbet – för det är vad det är fråga om när han formulerar sig som han gör.

Den traditionellt internationellt inriktade arbetarrörelsen iklär sig nationella skygglappar i stället för att idka politiskt ledarskap.

Heinäluoma har fått mycket stryk för detta och det ska han ha. SDP agerar jesuitiskt (ändamålen helgar medlen). Partiet tar inte sitt ansvar för en svår opinionsbildning.
Finlands framtid ligger nämligen inte i en inkapslad nationalism.

Men Heinäluoma har rätt också. Regeringen säger sig vilja minimera byråkratin när det gäller att anställa folk som kommer utanför EU:s gränser.

Det är en lovvärd strävan – på alla områden. Men hur ser den finländska verkligheten ut i t.ex. byggnadssektorn?

Några svar:
Söder om Tammerfors huserar underleverantörer till underleverantörer. Kopplingen mellan byggherre och dem som – ibland i femte led – utför de fysiska byggnadsarbetena är diffus.

Branschfacket räknar med att cirka 30 000 utländska arbetstagare jobbar inom byggnads – samtidigt som nästan lika många finländska byggjobbare går arbetslösa.

Byggföretag vittnar å andra sidan om hur svårt det är att få finländska byggjobbare.
Låt oss skala bort den andel som lyfter arbetslöshetsersättning och samtidigt jobbar svart. Låt oss anta att det handlar om en minoritet.

Anta vidare att alla de utländska byggjobbare som arbetar i södra Finland gör det på inhemska villkor. De får lika mycket betalt och deras företag sköter skatter och socialskyddsavgifter på samma sätt som inhemska företag.

Vari ligger då lönsamheten? Och när underleveranser sköts av underleverantörer i tredje led – hur övervakar man den djungeln?

Svar: Åvervakningen är bristfällig. Och sittande regering snarare skär bort än lägger till övervakande resurser.

Vi måste se den politiska logiken i detta. Ingredienserna är:
 Regeringen vill underlätta importen av arbetskraft.
 Företag som är länkade till varandra via underleveranser försvårar övervakningen.
  Byggherrar strävar efter att minimera kostnaderna.
 Det finns klara regelverk men en sviktande övervakning.

Eero Heinäluoma och SDP har en politisk poäng att driva. Den är tung nog utan att man så fatalt ställer finländska arbetslösa mot utifrån kommande arbetskraft.
Så enkla är aldrig sammanhangen att finländska arbetslösa får jobb bara vi slutar ta in arbetskraft utifrån.

Så enkel är inte vardagen att finländsk åldringsvård – till exempel – får mera pengar om vi slutar sända ut internationellt bistånd.

De som har det moraliska ansvaret att förklara sammanhangen är politikerna.
Eero Heinäluoma hasade sig över stängslet där det är lägst. Heinäluoma är potentiellt en ledande politiker efter valet 2011.

För att bli det är han beredd att grumla till samband på ett sätt som försvårar integrationen av utlänningar i Finland.

Det är fatalt, simpelt och kortsiktigt och det undergräver förtroendet för politik och politiker. Det finns en stark spänning inbyggd i invandrarfrågan och den kommer att höra till vardagen länge än.

Som partikamraten Liisa Jaakonsaari noterar utför invandrare i dag en massa jobb som finländare inte vill vidröra.

Lokala företagsklimat påverkas av att icke-finländsk kultur kommer in via invandrarföretag.
Vi ska naturligtvis se på allt detta med öppna sinnen.

Heinäluoma föll för frestelsen att fria till en kritisk opinion i stället för att försöka vända den med sakargumentering.

Det finns politik att göra här. År t.ex. Katainen & Co beredda att satsa mer pengar på övervakning av den självklara principen att alla som arbetar i Finland ska göra det på samma villkor?

År inte Katainen det sviker han de egna idealen om fri konkurrens på lika villkor.
Finlands arbetsmarknads- och invandrarpolitik får inte styras av konjunkturer.
Vi måste redan nu bädda för en arbetskraftsinvandring som blir aktuell i helt andra förhållanden än dagens demografiska och konjunkturmässiga verklighet.

Förhoppningsvis har SDP moral nog att koncentrera sig på de verkliga problemen med utifrånkommande arbetskraft: den dåliga genomskinligheten och de minskade resurserna för övervakning.

De argumenten är starka nog ur en nationell synvinkel.

Alla anspelningar på att invandrad arbetskraft i sig drabbar den ”inhemska” sysselsättningen är moraliskt undermåliga.

Regeringen verkar komma undan med den svepande formuleringen att man vill avlägsna byråkratiska hinder för vidare arbetskraftsinvandring.

Men i vems intresse är det att det råder oklarheter i regeltillämpningen på finländsk botten?
Skumma företag som dumpar löner och socialskydd och som kommer undan på grund av bristande övervakning – se där det nationella problem som enskilda invandrare är oskyldiga till.
Och våra politiker skyldiga att fokusera på och åtgärda.

__________________________________________

Salon Seudun Sanomat, pääkirjoitus: SDP lähti arveluttavalle reitille

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma arvosteli lauantaina Hufvudstadsbladetissa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa.

Heinäluoma viestitti, ettei työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa, koska Suomessa on nyt paljon työttömyyttä. Jos töitä ei riitä suomalaisille, Heinäluoman mukaan rasismi voimistuu.

Lausunto herätti voimakasta arvostelua. Pääministeri Matti Vanhanen piti sitä äänestäjille suunnattuna vastenmielisenä flirttailuna, joka voi lisätä muukalaisvihamielisyyttä. SDP:n omastakin joukosta ihmeteltiin, miksi työväenpuolue asettaa erilaiset työläiset vastakkain.

Lausumasta herättämät tuntemukset osoittavat, että Heinäluoman lausunto on eettisesti ongelmallinen. Se ei vie maahanmuuttokeskustelua hyvään suuntaan.

PUHEENJOHTAJA Jutta Urpilaisen ja Eero Heinäluoman tuoreet kannanotot osoittavat, että SDP liikehtii maahanmuuttoasiassa tosissaan. Urpilaisen aiempi ”maassa maan tavalla” -heitto ei ollut lapsus.

Näyttää siltä, että SDP aikoo mennä vaaleihin maahanmuutto keskeisenä teemanaan. Osoitekin lienee selvä: se äänestäjäjoukko, jota myös perussuomalaiset ja muut maahanmuuttokriittiset havittelevat.

MAAHANMUUTON aktiivinen nosto tällä tavoin vaalitaistelun ytimeen ei ole fiksua.

Sivistysvaltiossa ei pitäisi asettaa maahanmuuttajia ja työttömiä vastakkain semminkään, kun Suomi sitoutuu EU:ssa vapaaseen liikkumiseen ja toimii muutenkin globaalissa maailmassa.

Vastakkainasettelu on erityisen ongelmallista siksi, että maahanmuuton kritiikissä käsitteet osin tahallisesti sekoitetaan.

Pakolaiset ja työperäiset maahanmuuttajat saavat kerkeästi yhtäläisen leiman niskaansa. Kumpaakaan ei ryhmänä kuulu leimata.

Ennakkoluuloja ei pidä ehdoin tahdoin lisätä. Lama koventaa muutenkin asenteita maahanmuuttajia kohtaan.

SUHTAUTUMINEN maahanmuuttoon ei voi perustua siihen, millainen suhdanne vallitsee. Nykylama ei ole Suomeen muuttaneiden vika, eikä maahanmuuttopolitiikka nosta maata lamasta.

Suomen väestön ikärakenne painottuu seuraavien vuosikymmenten ajan väestön vanhaan päähän. Tämän asian kohtaa myös SDP, jos puolue nousee valtaan. Työvoimaa tarvitaan – myös ulkomailta tulevaa –  vaikka juuri nyt ei näyttäisi siltä.

Työväenliike on perinteisesti vedonnut kansainvälisyyteen. SDP:n uudet linjaukset edustavat kotonurkkaan käpertymistä.

__________________________________________

Suomenmaa: Vaikea maahanmuuttokeskustelu

Satu Mäki-Lassila

Maahanmuutto – ja NATO-keskustelulla on ainakin yksi yhteinen piirre. Jos kummasta tahansa sanoo jotain selkeää, heilahtaa leimakirves hyvin helposti.

Demareiden Eero Heinäluoman kriittinen lausunto työperäisestä maahanmuutosta nostatti keskustelulaineita viikonlopun aikana. Ehkä osin siksi, että yleensä vasemmiston puolelta on totuttu kuulemaan lähinnä myötäkarvaisia maahanmuuttopoliittisia puheenvuoroja. Mutta taidettiin tyrmistyä siksikin, että työperäisestä maahanmuutosta on tullut mantra, jota hoetaan asiaa enempi erittelemättä.

Suomen huoltosuhteen muuttuminen on ollut tiedossa jo pitkään. Työmarkkinoilla oleva suomalaisten määrä vähenee radikaalisti verrattuna työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin. Tästähän oli alun perin kyse muuten valtion tuottavuusohjelmassakin – tulevina vuosikymmeninä kaikkia suomalaisia ei pitäisi työllistää julkisella sektorilla, vaan yksityisellekin sektorille pitäisi riittää tekijöitä. Tarvitaan tekeviä käsiä oman väestön ulkopuolelta.

Riippumatta siitä, miten suuria ryhmiä työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen tavoitellaan, pitäisi keskustelussa päästä mantran hokemisesta sisältöön. Mitä tämä Keskustankin kannattama työperäinen maahanmuutto oikein on ja miksi se on niin paljon kannatettavampaa kuin ns. tavallinen maahanmuutto?

Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa sitä, että Suomeen muutetaan töitä tekemään. Muutto ei silloin tapahdu esimerkiksi pakolaisuuden, rakkauden tai seikkailunhalun takia.

Työperäisen maahanmuuton termiin tuntuu olevan sisäänrakennettuna ajatus siitä, että pääsemme itse valikoimaan maahamme tulevat vierasmaalaiset nykyistä paremmin. Toivotut tulijat sisään, ei-toivotut jääkööt rajojen taa. Suomella on hyvä kansainvälinen maine. Siitä huolimatta on vaikea kuvitella päivää, jolloin pääsisimme valkkaamaan kermat päältä kansainvälisesti liikkuvien ammattilaisten joukosta. Kysyntä ja tarjonta eivät automaattisesti kohtaa.

Toinen termiin sisään rakentunut ajatus tuntuu olevan se, että työperäinen maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan helpommin kuin ei-työperäiset maahanmuuttajat. Sopeutumisen mittari on tässä tapauksessa työ. Jos työperäinen maahanmuuttaja saa potkut, irtisanoo itsensä tai sairastuu, loppuuko hänen olemassaolonoikeutuksensa saman tien? Miten sovitetaan yhteen työperäisen maahanmuuton periaatteet ja se, että kukin maahanmuuttaja on muutakin kuin työntekijä – myös yksilö, puoliso, vanhempi jne.

Asun tällä hetkellä maassa, jossa noin 85% asukkaista on työperäisiä maahanmuuttajia. Osa tästä joukosta on piipahtamassa parin vuoden komennuksella, osa on asunut maassa jo useamman sukupolven ajan. Ammatit ovat jakautuneet kansallisuuksittain; pakistanilaiset miehet hoitavat taksikuskin hommat ja filippiiniläiset naiset kotiapulaisen tehtävät. Samasta työstä maksetaan eri palkka kansallisuudesta riippuen. Ammattiyhdistysnäkökulmat eivät ole ongelma, koska ammattiyhdistysliikettä ei ole. Välttämätöntä on asuinmaahan sopeutuminen muttei siihen integroituminen – jälkimmäistä ei ehkä toivotakaan. Väestörakenteiltaan Suomi ja Arabiemiraatit ovat kuin yö ja päivä.

Maahanmuuttokeskustelu on vaikeaa. Kaikki vastuulliset tahot tietävät, että asiasta pitäisi puhua mutta samalla pelätään keskustelun joutumista väärille urille. Liiallinen pelkääminen ja ylireagointi keskustelunavauksiin voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan.