Iltalehti: Presidentti Halonen: Rasismiin täytyy puuttua

Iltalehti: Presidentti Halonen: Rasismiin täytyy puuttua 29.4.2010
Tarja Halosen puhe Hyvän tahdon lähettiläiden nimeämistilaisuudessa 29.4.2010
SuomiTV: Presidentti Halonen valittelee rasismikeskustelua (haastattelu lopussa tekstinä)

Presidentti Tarja Halonen kehotti suomalaisia keskusteluun yhdenvertaisuudesta torstaina. Halonen osallistui Vantaalla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa Etnisten suhteiden neuvottelukunta nimesi kolme uutta Hyvän tahdon lähettilästä.

- On syytä avata paitsi keskustelu, myös silmät nykyisessä tilanteessa. Rasismiin täytyy puuttua ja ilmiön saa leimata; ihmisiä ei. Yhdenvertaisuutta tulee nykyisin opettaa ja oppia päiväkodista aina vanhainkotiin asti, Halonen sanoi.

- Kaikki uudet lähettiläät ovat miehiä; heillä on rooli myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä.

Hyvän tahdon lähettiläiksi nimitettiin torstaina Itella Oyj:n konsernijohtaja Jukka Alho, Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve sekä Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. He tuovat omia näkökulmiaan maahanmuutosta käytyyn keskusteluun.

Halosen mukaan asenteet ja toiminta lähtevät kuitenkin jokaisesta suomalaisesta itsestään.

- Kukaan ei voi käyttäytyä hyvin toisen puolesta, joten lähettiläiden tehtävä on auttaa ihmisiä tuntemaan oma vastuunsa.

Taantuma nosti syyttävät sormet

SuomiTV:n haastattelussa Halonen puolestaan totesi, että on tyypillistä, että taloudellisesti tiukkoina aikoina yritetään etsiä niitä, jotka olisivat poissa ruokapöydästä.

- On tavattoman valitettavaa, että silloin yleensäkin rasismi, suvaitsemattomuus ja kovempi politiikka lähtevät liikkeelle, Halonen sanoo SuomiTV:llä.

________________________________

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO:n Hyvän tahdon lähettiläiden nimeämistilaisuudessa 29.4.2010

Globalisaatio on vaikuttanut meihin monin eri tavoin. Ihmiset ovat muuttaneet maasta toiseen ja maailma on avartumisen myötä tuntunut kutistuvan. Olemme entistä lähempänä toisiamme myös sähköisen viestinnän ja parantuneiden kulkuyhteyksien seurauksena.

Monet uudet ilmiöt ovat elämässämme jo niin arkipäiväisiä, ettemme kiinnitä niihin enää juurikaan huomiota. Ajankohtainen tuhkapilven aiheuttama lentokaaos osoitti tämän hyvin konkreettisella tavalla. Muutaman tunnin matka piteni muutamaksi päiväksi tai jopa ylitsepääsemättömäksi esteeksi. Maailma kasvoi pienessä hetkessä jälleen suureksi.

Maailman muutosten myötä myös Suomi on muiden maiden tapaan muuttunut yhä monikulttuurisemmaksi ja monietniseksi. On kuitenkin syytä huomata, ettemme ole koskaan suomalaisinakaan olleet pelkästään suomea puhuvia sinisilmäisiä pellavatukkia. Myös meillä on omat vanhat vähemmistömme, jotka kohtaavat syrjintää – vielä edelleenkin. Maahanmuuttajat ovat avanneet meidät näkemään mitä meidän omat vanhat kulttuurimme tarkoittavat.

Monikulttuurillisuuden valitettavana sivumakuna syntyvä ennakkoluuloisuus, rasismi sekä maahanmuuttajien keskivertoa suurempi työttömyys vaivaa myös meitä. Käsitys suomalaisten yleisestä ennakkoluulottomuudesta ei valitettavasti vastaa meidän yhteiskuntamme arkitodellisuudessa. On kuitenkin huomattava, että maahanmuuttajat ovat kaikki erilaisia. Osa heistä on työllistynyt ja osa ei saa työtä kielitaidoistaan huolimatta.

Muutosten keskellä ihmisten välinen tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat kuitenkin pysyviä, kaikkien Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen hyväksyneiden jäsenmaiden mukaisia, arvoja. Rasismin lisäksi myös ikään tai sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin ominaisuuksiin perustuva syrjintä voi koskettaa useita yhteiskunnan jäseniä.

Meillä ei ole varaa sulkea ongelmilta silmiämme. Syrjinnän tunnistaminen ja sitä vastaan kamppaileminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Kulttuurien vuoropuhelun edistäminen on kansainvälinen haasteemme, mutta entistä tärkeämpää myös kansallisesti. Rasismin leimaaminen on helppoa. Tärkeämpää on pohtia miten avaamme keskustelun ja tuomitsemme ilmiön.

* * *

Pienten arjen tekojen ja puuttumisen kulttuurin toteuttaminen tarvitsevat onnistuakseen tiedon lisäämistä. Tieto edesauttaa meitä tuntemaan toinen toisemme. Oppimisprosessi on aina kahdensuuntainen ja voi onnistuessaan lisätä keskinäistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Oppimisen eväitä kaivataan niin päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoilla – tätä nykyä myös vanhainkodeissa.

Tiedon lisäksi tarvitsemme tahtoa ja ihmisiä, jotka ovat valmiit tekemään työtä yhteisen hyvän eteen. Arvoisat ETNO:n Hyvän tahdon lähettiläät, te voitte omalta osaltanne toimia kannustavina esimerkkeinä ja sanansaattajina. Näkyvyydellä on parhaassa tapauksessa kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia.

Kiinnitin huomiota, että olette valinneet Hyvän tahdon lähettiläiksi hämmästyttävän vähän naisia – tällä kertaa kaikki näyttävät olevan miehiä. Haluan tässä yhteydessä korostaa, että teillä kaikilla miehillä on kuitenkin sama vastuu sukupuolten välisestä tasa-arvosta kuin naisillakin. Etnisen yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii myös sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Ja se edellyttää, että näemme olevamme sekä miehiä että naisia.

Lämmin kannustukseni kaikille ETNO:n Hyvän tahdon lähettiläille. Työ paremman maailman rakentamiseksi jatkukoon, ja varmasti jatkuukin. Kukaan ei tässäkään yhteydessä voi kuitenkaan edustaa toisen puolesta. Tehtäviä ei voi delegoida, joten jokaisen pitää tuntea vastuunsa omista teoistaan.

________________________________________

SuomiTV: Presidentti Halonen valittelee rasismikeskustelua

Toimittaja
Rouva tasavallan presidentti, tutkimustenkin mukaan maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt Suomessa. Mitä tulisi tehdä?

Tarja Halonen
No minusta tuntuu, että yksi hyvä asia, mikä tänään tapahtui, oli näiden hyväntahdon lähettiläiden nimittäminen ja nimenomaan sen asian julkistaminen, että meillä on sekä kansallinen sitoutuminen YK:n velvoitteisiin, meidän omaan perustuslakiimme. Kaikki kertoo siitä, että meidän pitää arvostaa kanssaihmisiämme tasa-arvoisesti. Mutta sitten on tietysti aika tyypillistä se, että taloudellisesti tiukkoina aikoina koitetaan etsiä niitä, jotka tavallaan olisivat poissa ruokapöydästä, jos sanotaan näin. Ja tässä mielessä on tavattoman valitettavaa, että silloin yleensä rasismi, suvaitsemattomuus ja muutenkin kovempi politiikka lähtee liikkeelle.

Toimittaja
Halonen toivoo, että maahanmuuttajat nähdään nykyistä laajemmasta inhimillisestä näkökulmasta.

Tarja Halonen
On nimittäin kaksi eri asiaa. Kun on puhuttu tästä työperäisestä maahanmuutosta, niin on kaksi eri asiaa käsitellä ihmisiä pelkästään, alleviivaan sanaa pelkästään, työvoimana, taikka käsitellä heitä ihmisinä, jotka ovat sekä lapsia, työikäisiä että sitten vanhuksia, ja nähdä yhtä aikaa kaikki nämä ulottuvuudet heissä. Ja siinä taitaa olla aika pitkä työsarka edessä. Mutta omalta puoleltani olen valmis keskusteluun.