Länsi-Uusimaa: Pitäisikö työllistää nykyiset työttömät?

Länsi-Uusimaa: Matti Tukiainen/SAK: Pitäisikö työllistää nykyiset työttömät? 28.4.2010

Viikonloppuna virisi kuuma keskustelu, kun SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoi Vanhasen hallituksen maahanmuuttopolitiikan johtavan asetelmaan, jossa ulkomaalaisvastaiset näkemykset lisääntyvät. Pääministeri nimesi Heinäluoman näkemyksen vastenmieliseksi populismiksi, mutta väisti kokonaan keskustelun työperäisen maahanmuuton tarpeesta korkean työttömyyden aikana.

Mielestäni Vanhasen hallituksen työperäisen maahanmuuton ja erityisesti siihen liittyvän ulkomaisen työvoiman työehtojen valvonta on epäonnistunut pahoin. Kansalaiset näyttävät ymmärtävän asian oikein. Iltalehden tekemän kyselyn mukaan 94 % vastaajista katsoi, ettei ole tarvetta työperäisen maahanmuuton lisäämiseen.

Työperäinen maahanmuutto on vain osa Suomen ulkomaalaispolitiikkaa. Selvää on, että Suomen pitää kantaa kansainvälinen vastuunsa ja tarjota turvapaikka ihmiselle, joka joutuu pakenemaan kotimaastaan sen pelossa, että hänen henkensä tai ruumiillinen koskemattomuutensa on uhattuna.

Sen sijaan työvoiman lisääminen EU-maiden ulkopuolelta on Suomen omassa päätösvallassa samoin kuin ulkomaalaisen työvoiman kohtelu Suomessa. Tässä suhteessa Vanhasen hallituksen politiikka on ollut väärää ja sitä joutaakin arvostella. Itse asiassa ehkä suurin ongelma on se, miten EU-maista Suomeen vapaasti tulevia työntekijöitä kohdellaan.

Työperäisen maahanmuuton lähtökohta on aina ollut se, että sitä lisätään vain, jos kotimaassa ei ole työvoimaa avoinna oleviin työpaikkoihin. On sovellettu niin sanottua saatavuusharkintaa. Nyt Vanhasen hallitus on taipunut EK:n edessä ja tuonut eduskuntaan ulkomaalaislain uudistamisesityksen, jonka mukaan tästä periaatteesta luovutaan ja saatavuusharkinta aiotaan poistaa laista.

Toinen hallituksen virhe oli keskusrikospoliisin yhteydessä toimivan, ulkomaalaisten työehtoja valvovan yksikön lopettaminen. Yksikkö perustettiin vuoden 2002 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä. Heti ensimmäisten toimintavuosiensa aikana yksikkö osoitti tarpeellisuutensa ja tuotti myös tuloja yhteiskunnalle. Tullessaan valtaan Vanhasen hallitus vuonna 2007 lopetti lähes ensitöikseen yksikön toiminnan.

Nyt jaetaan rasismileimoja sen sijaan, että arvioitaisiin työperäisen maahanmuuton tarpeellisuutta.

Poliisiyksikön lisäksi työsuojelupiirit valvovat niin suomalaisiin kuin ulkomaisiinkin työntekijöihin kohdistuvaa syrjintää. Vanhasen hallitus on vähentänyt ja aikoo edelleen vähentää niiden valvontaresursseja. Vuoden 2004 tehdyn tupon yhteydessä sovitun tilaajavastuulain myötä valvontaresursseja piti päinvastoin lisätä, ja Vanhasen edellinen hallitus niin tekikin.

Nyt käydyssä Heinäluoman haastattelun synnyttämässä tunnekuohussa on keskitytty jakelemaan rasismileimoja sen sijaan, että arvioitaisiin työperäisen maahanmuuton tarpeellisuutta.

Keskustelua pitäisi käydä siitä, mitä vaikutuksia hallituksen päätöksillä on ulkomaisten työntekijöiden asemaan Suomen työmarkkinoilla. Edellä mainitsemani esimerkit kertovat karua kieltä siitä, että hallituksella ei ole oikeastaan ollut edes pyrkimystä tukea yleisesti hyväksyttyä periaatetta, jonka mukaan Suomessa työtä tehdään suomalaisilla työehdoilla.

Myös työnantajien halu vaikuttaa oikeasti harmaan talouden leviämiseen ja kaksien työmarkkinoiden syntymiseen näyttää todella heikolta. Se on erityisen kummallista, kun tosiasia kuitenkin on, että filunkia pelaavat työnantajat vievät työt rehellisiltä työnantajilta. Moni pk-yrittäjä valittaa erityisesti rakennusalalla, ettei tarjouksia kannata edes jättää, koska urakat menevät ulkomaille rekisteröityneille yrityksille, jotka mitä ilmeisimmin käyttävät halpatyövoimaa ja lyövät laimin vero- ja sosiaalimaksunsa.

Heinäluoma vaatimus työperäisen maahanmuuton tarpeen arvioinnista ja työehtojen valvonnan parantamisesta on oikea. Jos näin ei tehdä, on riski jakautuvista työmarkkinoinnista, syrjäytymisestä ja vastakkainasettelusta ilmeinen.

Kirjoittaja on SAK:n järjestöjohtaja.