Opettaja-lehti: Helsinki satsaa opetukseen

Opettaja-lehti: Helsinki satsaa opetukseen 23.4.2010

[...]
Maahanmuuttoa

Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on pääkaupungissa kasvanut selvästi koko 2000-luvun alun. Yhä useampi oppilas tarvitsee tukitoimia.

Koulutkin ovat erilaistumassa: osassa vieraskielisiä oppilaita on paljon ja osassa ei lainkaan tai vähän. Kansainvälistyminen ei ole Jarnilan mukaan jakautunut Helsingissä tasapuolisesti.

Lisätyn tuen eli positiivisen diskriminaation rahanjaossa otetaan huomioon muun muassa se, miten paljon koulussa on äidinkieleltään vieraskielisiä lapsia.

– Vieraskieliseen opetukseen vihkiytyneet ja harjaantuneet opettajat eivät pidä suuriakaan oppilasmääriä ongelmana. Osassa Helsinkiä jotkut voivat pitää sitä pulmana, mutta ei kaikkialla. Haluaisin, että vieraskielisiä olisi eri puolilla kaupunkia. Keskittämistä pitäisi välttää.

Jarnilan mielestä Suomessa on luontaista vieraanvaraisuutta maahanmuuttajia kohtaan.

– Maahanmuutto ei aiheuta opetuspuolella niin jyrkkää vastakkainasettelua kuin muussa julkisessa keskustelussa. Maahanmuutosta ei tarvitse ainakaan Helsingin takia tehdä teemaa ensi vuoden eduskuntavaaleihin – ei minkään puolueen tai yksittäisen ehdokkaan.

Maahanmuutto keskittyy paljolti Helsinkiin, jonkin verran myös muihin kaupunkeihin.

– Onko valtion mukaantulo taloudellisessa mielessä riittävä? Oman äidinkielen ja Suomi kakkoskielenä opetukseen tarvitaan ehdottomasti voimavaroja. Kotouttamisessakin oman äidinkielen osaaminen on ehdottoman tärkeää.

Helsingin opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti huhtikuussa muun muassa suomenkielisen lisäopetuksen järjestämisestä ensi lukuvuonna ja perusopetuksen valmistavan opetuksen järjestämispaikoista lukuvuonna 2010–11.

Lisäopetusta varaudutaan järjestämään noin kahdeksalle prosentille peruskoulun päättävistä. Maahanmuuttajille tarkoitettua perusopetukseen valmistavaa opetusta on varauduttu antamaan syksyllä 2010 yhteensä 430:lle peruskoulun oppilaalle.

Suunnitelmissa on perustaa kaksi 15–17-vuotiaiden nuorten valmistavan opetuksen ryhmää. Ensimmäinen ryhmä on tarkoitettu maahanmuuttajanuorille, joilla ei ole juuri kouluhistoriaa, ja joiden yleiset opiskeluvalmiudet ovat heikot ja elämäntilanne epävakaa. Toinen ryhmä on tarkoitettu nuorille, joilla on kouluhistoriaa omasta maastaan ja valmiudet opiskeluun.

Helsingin kaupunginhallitus pyysi virastoja ja lautakuntia arvioimaan maaliskuun loppuun mennessä oman hallinnon alansa palveluverkon kehittämistarpeet ja tilojen käytön tehostamisen. Opetusviraston osalta se merkitsi kouluverkon tarkastelua – jälleen kerran.

Helsingin opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle Laajasalon ala- ja yläasteen koulujen hallinnollista yhdistämistä sekä Länsi-Helsingin lukion lakkauttamista. Esitykset menevät myöhemmin kaupunginvaltuuston käsittelyyn.
[...]