keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Kaleva: Maastamuutosta aika siirtyä maahanmuuttoon

Kaleva/Mirja Niemitalo: Maastamuutosta aika siirtyä maahanmuuttoon 28.4.2010

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tarjoama siedätyshoito ei ole auttanut, vaan rasismin peikko väijyy kaikkialla. Paha menee varmaan ohi, kun ollaan hiljaa ja hissukseen. Jo pelkästä r-sanasta menee pulla kurkkuun.

Maahanmuutosta käytävän keskustelun perusteella voisi kuvitella, että ulkomaalaisten osuus Suomessa on niin merkittävä, että se muodostaa vakavan uhan suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle.

Maahanmuutosta leivotaan eduskuntavaalien teemaa, jossa äänenpainot ovat koventuneet. Kansalainen seuraa silmät pyöreinä, mikä puolue torjuu rohkeimmin ulkomaalaisten vyöryn ja pelastaa suomalaisen työmiehen.

Sosiaalidemokraatit ehtivät vanhoista puolueista pisimmälle, kun he liittyivät perussuomalaisten maahanmuuttajia kaihtavaan Maassa maan tavalla -kuoroon. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma varoitti viikonvaihteessa hallitusta liian liberaalista maahanmuuttopolitiikasta. Tasa-arvo ja solidaarisuus heitettiin maasta ulos.

Äläkkä on syntynyt siitä, kun hallitus kaavailee helpotuksia EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupiin. Tarkoitus on edistää ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa ja lisätä Suomen vetovoimaisuutta myöntämällä työntekijän oleskelulupa viideksi vuodeksi jo ensimmäisellä kerralla. Maahanmuuttoa on haluttu helpottaa, jotta kansainväliset asiantuntijat löytäisivät Suomen ja kokisivat mielekkääksi tulla tänne. SDP:lle ja muillekin tiedoksi, että EU:n alueella jo nykyisellään on työntekijöillä vapaa liikkumisoikeus.

SDP:n viesti on, että ulkomaalaisia ei tarvita, koska maassa on työttömiä omastakin takaa. Muunmaalaisia ei kaivata viemään leipää suomalaisten suusta. Tätä taustaa vasten oudoilta tuntuvat kauhajokelaisyrittäjän kokemukset, kun firma ei koulutuslupauksesta huolimatta saanut yhtään ruiskumaalaria palvelukseensa. Pula ei siis ole vain korkean tason asiantuntijoista, vaan myös tavallisista työntekijöistä.

Maahanmuuttoa vastustetaan, erikoista kyllä, sillä perusteella, että suomalaisten sietokynnys ulkomaalaisten suhteen tuppaa olemaan heikko, eikä rasismia haluta lisää. Eli kun vähennetään ulkomaalaisia, vähenee myös rasismi. Tällainen ajattelu on pölhöpopulismia.

Suomalaiset ovat valmiita ottamaan osansa kansainvälisyydestä, koneet täyttyvät lomalennoista ja kotiin tullessa muistellaan kaiholla eksoottista menoa ja suurkaupunkien monikulttuurista ilmettä. Suomalaiset ihastelevat suu auki suomalaisia menestystarinoita ulkomailla. Toisinpäin yhtälö ei kuitenkaan toimi.

Suomessa on runsaat 5,3 miljoonaa ihmistä. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on vielä vaatimatonta, alle kolmen prosentin luokkaa. Maassa on noin 155 700 ulkomaalaista, suurimpana ryhmänä naapurista tulleet venäläiset ja virolaiset. Heidän tuloonsa ovat todennäköisesti vaikuttaneet pitkälti samat asiat kuin Amerikkaan ja Ruotsiin lähteneillä siirtolaisilla. Muualta haetaan parempaa elämää ja etsitään onnea. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on vuodesta 1973 lähtien ehtinyt tulla Suomeen vaivaiset 34 000. Luvut eivät päätä huimaa.

Laulavan vallankumouksen aikana suomalaiset olivat pakahtua myötätunnosta virolaisia kohtaan. Ääni on muuttunut kellossa sen jälkeen kun virolaiset työmiehet ilmestyivät suomalaisille rakennustyömaille. Myös inkeriläisiä kohtaan tunnettiin suurta myötätuntoa, ja presidentti Mauno Koiviston lausunnolla alkoi näihin päiviin asti jatkunut paluumuutto. Inkeriläisten kohdalla on kyse historiallisen vääryyden korjaamisesta. Suomi luovutti Neuvostoliiton painostuksesta toisen maailmansodan jälkeen tänne paenneet noin 60 000 suomensukuista, joiden paluumatka jatkuikin sitten suoraan Siperiaan. Nyt heitä ja heidän jälkeläisiään ryssitellään.

Maahanmuuttopolitiikasta käytävää keskustelua vaikeuttaa kovasti se, että keskustelu juuttuu lähinnä pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Ymmärrettävästi heidän lähtökohtansa ja ongelmansa ovat eri luokkaa kuin muuta kautta Suomeen päätyneiden ulkomaalaisten.

Meillä on vasta viime aikoina tiedostettu, että harmaantuva Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Taantuman jälkeen on edessä nousukausi samaan aikaan kiihtyvän eläköitymisen rinnalla. Suomi harmaantuu Euroopan maista nopeinta vauhtia.

Tässä tilanteessa on kohtuullista, että työperäisestä muutosta keskustellaan Suomen tarpeista lähtien ja mietitään, millä keinoin tänne saadaan osaajia, joita haluamme sen sijaan, että hukataan tarmo maahanmuuton torjumiseen.

Tuotannon tehostaminen ja pitemmät työurat eivät auta loputtomiin, jos myös tulevina vuosikymmeninä halutaan ylläpitää kasvua, tuotantoa ja hyvinvointia nykyisellä tasolla. Jossain vaiheessa työperäinen maahanmuutto muuttuu elintärkeäksi kansalliseksi eduksi. Voimme tietenkin valita myös näivettymisen ja syrjäytymien tien.

***

Ulkomaalaisia suurempi uhka voi tulla avaruudesta. Maailmankuulu fyysikko Stephen Hawking varoittaa ottamasta yhteyttä avaruusolioihin. Hawkingin mukaan galaksien elämänmuodot voivat olla ihmiskunnalle vaarallisia. Suurissa aluksissa elävät elämänmuodot voivat olla vaeltajia, jotka valtaavat löytämänsä planeetat ja hyödyntävät niiden luonnonvarat.