Pohjolan Työ: Käsitteet sekaisin ulkomaalaiskeskustelussa

Pohjolan Työ: Käsitteet sekaisin ulkomaalaiskeskustelussa 29.4.2010

Kun ulkomaalainen kävelee kadulla vastaan, hän on erittäin suurella todennäköisyydellä tullut Suomeen ihan muista syistä kuin kansainvälisen suojelun perusteella. Suurin osa ulkomaalaisista on tullut maahan työn, opiskelun tai perhesuhteiden takia.

- Ne ulkomaalaiset, jotka ovat tulleet Suomeen kansainvälisen suojelun perusteella, ovat huomattavasti pienempi ryhmä, korostaa Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho.

Kansanahon mukaan maahanmuuttokeskustelussa käsitteet ovat menneet herttaisesti sekaisin.

- Kun keskustellaan maahanmuuttoasioista, käy helposti niin, että puhutaan tunnepohjaisesti ja niputetaan kaikki ulkomaalaiset pakolaisiksi. Käyttäisin mieluimmin termiä kansainvälinen suojelu, joka pitää sisällään niin kiintiöpakolaiset kuin turvapaikanhakijatkin, hän sanoo.

Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista. Eduskunta päättää kiintiöpakolaisten määrän vuosittain ja se on pysynyt samana jo vuodesta 2001.

Kiintiöpakolaiset ovat lähteneet kotimaastaan olosuhteitten pakosta ja he asuvat pakolaisleireillä ympäri maailmaa.

Heidän taustansa on jo selvitetty YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n toimesta, eikä Suomen viranomaisten tarvitse enää selvittää pakolaisuuden perusteita.

- Suomi on yksi 16 maasta, jotka ottavat vastaan kiintiöpakolaisia.

Kiintiöpakolaiset valitaan siten, että Suomesta lähtee valintadelegaatio pakolaisleirille, jossa tehdään vielä haastattelut ja valitaan henkilöt, jotka Suomeen pääsevät.

Noin kymmenesosa 750 kiintiöpakolaisesta on kiireellisiä eli niin sanottuja hätätapauksia.

Turvapaikanhakijan taustat selvitetään

Turvapaikanhakijat ovat lähteneet omasta maastaan samoista syistä kuin kiintiöpakolaiset, mutta he ovat tulleet suoraan Suomeen asti. Turvapaikkaa voi hakea vasta, kun on Suomen rajojen sisäpuolella.

- Täällä he ovat ilmoittaneet viranomaisille hakevansa kansainvälistä suojelua, kertoo Kansanaho.

Turvapaikanhakijat majoitetaan vastaanottokeskuksiin ja heille tarjotaan minimitason peruspalvelut eli käytännössä majoitus, välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut ja tulkkipalvelu.

Poliisi selvittää henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon. Maahanmuuttovirasto tutkii kansainvälisen suojelun ja oleskeluluvan perusteita.

- Suomi ei ota pääsääntöisesti käsittelyyn sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka on jo rekisteröity turvapaikanhakijoiksi jossain muussa maassa.

Mikäli turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen, hän siirtyy tavalliseksi kuntalaiseksi ja saa samat edut kuin kuka tahansa suomalainen.

EU-kansalaisilla vapaa liikkuvuus

EU:n kansalaisella on oikeus oleskella missä tahansa EU-maassa kolme kuukautta. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että henkilö voi itse elättää itsensä. Kolmen kuukauden kuluttua pitää kuitenkin rekisteröityä.

- He ovat siis ihan eri asia kuin kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleet. Toki EU-kansalainenkin voi hakea Suomesta turvapaikka, ja asia selvitetään kuten muutkin turvapaikkahakemukset, mutta käytännössä päätökset ovat olleet kielteisiä, sanoo Kansanaho.

VEERA VISURI

Käsitteet tutuiksi

Pakolainen = ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen.

Turvapaikanhakija = henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella.

Työperäinen maahanmuuttaja = maahanmuuttaja, jonka oleskeluluvan perusteena on Suomessa tapahtuva työnteko. Eli ko. henkilön Suomeen muuton syynä on se, että hän tulee tekemään tänne töitä.

Romanian kerjäläinen = Romanian romaniväestöön kuuluva (lähes poikkeuksetta), joka hankkii elantonsa kerjäämällä tai sitä vastaavalla keinolla.

(Lähde: Maahanmuuttovirasto)