Vantaan Lauri -lehti: Ihminen kauppatavarana 20.5.2010
Tutkija uskoo ihmiskaupan yleistyvän Suomessa.
Ihmiskauppa on yhtä kuin prostituutio. Se koskee lähinnä naisia ja tapahtuu enimmäkseen Suomen rajojen ulkopuolella. Nämä ovat tyypillisiä harhaluuloja ihmiskaupasta, joita Vähemmistövaltuutetun toimistossa ylitarkastajana työskentelevä Venla Roth kohtaa. Hän on tutkinut ihmiskauppaa erityisesti prostituution näkökulmasta tammikuussa julkaistussa väitöskirjassaan, joka oli ensimmäisiä ihmiskauppaa Suomessa kartoittavia tutkimuksia.
Yksi Rothin tavoitteista on ollut määritellä, mitä ihmiskaupalla tarkoitetaan. Rikoslaissa ihmiskaupaksi voidaan laskea parituksenkaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkotyö tai epäinhimillisiin olosuhteisiin saattaminen ja elinkauppa. Totuus on kuitenkin paljon moninaisempi, eikä esimerkiksi kaikkea prostituutiota pidetä ihmiskauppana.
— Oma käsityksenikin ihmiskaupasta muuttuu yhä. En varmaan koskaan voi sanoa tietäväni kaikkea ihmiskaupasta, vaan opin lisää jatkuvasti. Siihen kuuluu niin monenlaista, kuten pakkoavioliitot, pakkokerjääminen ja adoptiolapsikauppa, Roth muistuttaa.
Käsitteen määrittely ei ole kuitenkaan vain sanojen pyörittelyä, sillä rajojen vetämisellä on konkreettiset seuraukset. Ihmiskauppaa määritellessä päätetään myös siitä, kuka on uhri, ja vaikutetaan siihen, kenellä on oikeus saada apua.
Ammattiliitot tarkkoina
Suomessa ihmiskaupan laajeneminen alkoi 2000-luvun alkupuolella. Sitä ennen tiedossa oli pienimuotoisempaa paritusta, lähinnä tapauksia, joissa joku oli toiminut yhden naisen parittajana, mutta pian tutkittavaksi tuli myös laajempia rikoksia. Suomesta oli selvästi tullut ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa.
Otsikot Suomeen tulleista geor-gialaisnaisista ja kiinalaisista kivimiehistä toivat keskustelun ihmiskaupasta kaiken kansan huulille. Myöhemmin ihmiskauppaepäilyjä ovat herättäneet muun muassa ravintola-, puutarha- ja rakennusalalla huonoin työehdoin työskentelevät ulkomaalaiset.
— Ammattiyhdistysliike on nostanut ihmiskauppa-asiaa esiin voimakkaasti. Työperäisen ihmiskaupan uhreja on tunnistettu ja päästy auttamaan enemmän kuin prostituoituja. Kansainvälisessä vertailussa tämä on poikkeuksellista, Venla Roth kertoo.
Väitöskirjaansa varten eri oikeusasteiden ratkaisuja läpikäyneenä Roth on kuitenkin huolissaan siitä, kuinka vähän ihmiskauppatuomioita on jaettu, vaikka viitteet ihmiskaupasta ovat joissakin tapauksissa olleet selviä.
— Ihmiskaupparikoksia ei vieläkään aina osata tunnistaa. Sillä, millä nimikkeellä tapausta lähdetään tutkimaan, on kuitenkin vaikutusta siihen, pääseekö uhri auttamisjärjestelmään. Minusta näin ei pitäisi olla.
Tekijä on usein läheinen
Suomessa tutkituissa ihmiskauppatapauksissa uhrit ovat yleensä kohdanneet painostusta tai kiristystä, fyysinen väkivalta on harvinaisempaa. Suomessa on tavattu myös alaikäisiä ihmiskaupan uhreja, mutta he ovat olleet vain läpikulkumatkalla.
— Ihmiset tulevat entistä kauempaa. Aikaisemmin esimerkiksi prostituoidut tulivat lähinnä Itä-Euroopan maista, nyt heitä tulee myös Aasiasta ja Afrikasta. Moni viipyy vain jonkin aikaa, joka viittaa siihen, että he ovat osa jotakin rinkiä ja kiertävät eri maissa, Venla Roth kertoo.
"Työmarkkinat ovat vaarassa jakautua kahden kerroksen väkeen,
jolloin oikeudet toteutuvat vain osalla. "
Mitä kauempaa ihmiset tulevat, sitä alttiimpia he ovat ihmiskaupalle. Monille on luvattu hyvää palkkaa Suomessa ja he ovat siihen uskoen saattaneet esimerkiksi pantata talonsa ennen lähtöä. Heillä on usein myös epäselvä käsitys siitä, millaiseen maahan ovat lupautuneet ja heikot tiedot siitä, millaiset oikeudet heille kuuluisivat. Siksi he eivät välttämättä ymmärrä olevansa uhreja.
— Monet haluavat jopa suojella tekijää, joka voi olla poikaystävä, sukulainen tai tuttava. Uhrit saattavat myös tuntea olevansa kiitollisuudenvelassa. Moni tuntee häpeää, Roth kuvailee.
Ihmiskaupan yleistyessä Suomessa on kehittynyt myös uhrien auttamisjärjestelmä. Alaikäisiä ihmiskaupan uhreja auttaa Oulun vastaanottokeskus, aikuisia Joutsenon. Joutsenossa autettiin viime vuonna 17 uhria, Oulussa ei yhtään. Uhreille tarjotaan niin henkistä kuin taloudellistakin apua.
— Jos uhri haluaa jäädä Suomeen, hän voi anoa oleskelulupaa ja jos hän haluaa palata kotimaahansa, hänellä on mahdollisuus tuettuun paluuseen.
Päihdeongelmaiset riskiryhmää
Merkit viittaavat siihen, että ihmiskauppa yleistyy myös Suomessa. Ongelma ei kosketa vain muualta tulleita.
— Hollannissa suurin osa tunnistetuista ihmiskaupan uhreista on hollantilaisia nuoria tyttöjä. Yhdysvalloissa kasvava uhriryhmä ovat köyhät, syrjäytyneet nuoret tytöt. Uskon, että myös Suomessa uhriutumisen riski on erityisesti päihdeongelmaisilla ja syrjäytyneillä tytöillä, Venla Roth sanoo.
Ihmiskaupan torjuminen on vaikeaa, sillä ongelma on kansainvälinen ja siihen vaikuttavat niin monet tekijät kuten köyhyys, epätasa-arvo ja huono ihmisoikeustilanne. Keinoja kuitenkin on.
— Sosiaalihuoltojärjestelmän on oltava sellainen, ettei ihminen voi pudota siitä läpi. Kun niin käy, ihminen on vaarassa joutua uhriksi, Venla Roth toteaa.
Hänen mielestään myös maahanmuuttopoliittisilla ratkaisuilla ja työmarkkinoilla voidaan torjua ihmiskauppaa.
— Nyt olisi ryhtiliikkeen paikka. Työmarkkinat ovat vaarassa jakautua kahden kerroksen väkeen, jolloin oikeudet toteutuvat vain osalla. Tärkeä rooli on myös tavallisilla kansalaisilla, joiden on pidettävä silmät avoimina ja autettava, mikäli epäilevät jonkun olevan ihmiskaupan uhri.
— Asiasta voi ottaa yhteyttä tänne Vähemmistövaltuutetun toimistoon, työsuojeluviranomaisiin tai poliisiin, Roth ohjeistaa.