Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirasto ruuhkautunut somalialaisten kasvattilapsihakemuksista 29.8.2010
Somalialaisten perheenyhdistämishakemukset ovat ruuhkauttaneet Maahanmuuttoviraston. Hakemusten määrä on neljässä vuodessa kuusinkertaistunut.
Oleskelupäätöstä odottaa nyt lähes 5 000 somalialaisten perhesidehakemusta.
Hakemusmäärän kasvua selitetään muun muassa perheessä olevien kasvattilasten määrällä. Hakemuksista selviää, että lapsia on nykyään lähes joka perheessä, kun pari vuotta sitten heitä ei ollut juuri lainkaan, kertoo Maahanmuuttoviraston johtaja Heikki Taskinen.
Sisäministeriö epäilee, että osa hakemuksista on perusteettomia. Ministeriön mukaan hakemusruuhkaa ei voi selittää pelkästään Somalian sekasortoisella tilanteella.
Hakemuksista paljastunut sukupuolittunut ikäjakauma arveluttaa ministeriötä. Ministeriön muistiosta selviää, että hakemuksiin ilmoitetuista 13–17-vuotiaista kasvattilapsista 70 prosenttia on tyttöjä.
Raportti sanoo, että kasvattilapsijärjestelmää voidaan yrittää käyttää myös ihmiskaupan välineenä.
Perheenyhdistäminen tarkoittaa sitä, että oleskeluluvan saanut pakolainen voi hakea lupaa esimerkiksi puolisonsa tai lapsensa saamiseksi Suomeen.
---
Sisäministeriön salaiset kansiot
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) vieraili helmikuussa Suomen Etiopian-lähetystössä Addis Abebassa ja näki omin silmin, miten pulassa lähetystö on perhesidehakemusten kanssa. Vierailun jälkeen ongelmaa pohdittiin ulko- ja sisäministeriön yhteiskokouksessa ja perustettiin ulko- ja sisäministeriön sekä Maahanmuuttoviraston virkamiehistä työryhmä pohtimaan asiaa.
Työryhmä teki sisäministeriölle asiasta muistion, joka valmistui huhtikuun lopussa. Muistio toimitettiin ulko- ja sisäministeriöiden ylimmälle virkamiesjohdolle sekä ministeri Thorsille.
Helsingin Sanomat pyysi alkuviikosta kyseistä muistiota sisäministeriöstä nähtäväkseen, mutta ministeriön kirjaamon mukaan muistiolla ei ole diaarinumeroa, joten sitä ei ole olemassakaan.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen vastasi asiakirjapyyntöön, että kyseessä on ministeriön sisäinen muistio. Viljanen kertoi myös, että muistiota ei ole toimitettu hänelle eikä ministeri Thorsille.
HS kuuli useista virkamieslähteistä, että muistio oli nimenomaan toimitettu molemmille.
Sinänsä muistiossa ei ole mitään ihmeellistä. Siinä kuvaillaan perheenyhdistämishakemusten ruuhkautumisen aiheuttamaa ongelmaa ja esitetään ratkaisumalleja. Ratkaisu on lähinnä – yllätys yllätys – lisäresurssien myöntäminen hakemusten käsittelemiseksi.
Sen lisäksi työryhmä esittää, että "perhesideperusteisen maahanmuuton kokonaisuutta on tarpeen selvittää edelleen". Erityisesti pitäisi selvittää, millaisia "vetotekijöitä" järjestelmään liittyy. Työryhmän mukaan Suomen järjestelmää pitäisi arvioida myös suhteessa muiden pohjoismaiden lainsäädäntöön ja menettelyihin.
Eduskunta käsitteli loppukeväästä ulkomaalaislain tiukennusta. Eduskunnan hallintovaliokunta jätti lakiesitykseen poikkeuksellisen ponnen, jossa se toivoi selvitystä siitä, millaisia Suomen perheenyhdistämiskäytännöt ovat verrattuna EU-maihin ja muihin pohjoismaihin. Eli esitti saman toiveen, mikä työryhmällä oli.
Thors ilmoitti täysistunnossa, että sisäministeriöllä ei ole aikaa tai mahdollisuutta tällaisiin selvityksiin.
"Toivoisin, että voisimme välttyä liian yksinkertaisista vertailuista, koska ne yksinkertaistavat todellisuutta liian paljon, ja voin väittää, että silloin puhutaan populismista", Thors sanoi puhujapöntöstä.
---
Käsittelyruuhka on laiton
Sisäministeriön huhtikuun lopussa valmistuneessa muistiossa epäillään, että ulkomaalaislain muutos ei ruuhkaa juuri helpota. Elokuun alussa voimaan tullut laki kiristää hieman perheenyhdistämisen ehtoja, mutta kiristykset eivät koske ennen lain voimaantuloa jätettyjä hakemuksia.
Sisäministeriön muistiossa todetaan, että ilmoitettujen kasvattilapsien määrän jatkuva kasvu ei voi selittyä Somalian sekasortoisella tilanteella. Ministeriön epäilyksiä väärinkäytöksistä lisäsi alkuvuoden hakemuksista paljastunut kasvattilasten vääristynyt sukupuolijakauma. Muistion mukaan ilmoitetuista 13–17-vuotiaista kasvattilapsista 70 prosenttia oli tyttöjä.
Raportti muistuttaa, että kasvattilapsijärjestelmää voidaan yrittää käyttää myös ihmiskaupan välineenä. Maailmalla ihmiskauppa liittyy usein prostituutioon tai elinkauppaan.
__________________________________________________
YLE: HS: Somalit hakevat kasvattilapsia Suomeen
Somaliperheiden hakemukset kasvattilasten saamiseksi Suomeen ovat lisääntyneet huimasti, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan sisäministeriö epäilee muistiossaan suman johtuvan vilpistä. Hakemusten käsittely on pahoin ruuhkautunut, ja se kestää lain vastaisesti reilut pari vuotta.
Sisäministeriön muistion mukaan kasvattilasten määrän kasvu ei selity Somalian sekasortoisella tilanteella, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Muistion mukaan ilmoitetuista 13 - 17-vuotiaista kasvattilapsista 70 prosenttia oli tyttöjä. Raportin mukaan kasvattilapsijärjestelmää voidaan käyttää myös ihmiskaupan välineenä.
Heinäkuun loppuun mennessä Suomessa asuvat somalit olivat jättäneet lähes 1 400 hakemusta muun omaisen, kuten kasvattilapsen, saamiseksi maahan. Kaikkiaan perhesiteiden perusteella hakemuksia oli tehty noin 2 400 ihmisestä. Kasvattilapsia on nyt hakemusten mukaan lähes joka perheessä, kun pari vuotta sitten heitä ei ollut juuri lainkaan.
Sisäministeriö on laskenut, että somalialaisten hakemusruuhkan helpottaminen vaatisi 1,8 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Hallitukselta rahoja ei kuitenkaan liiennyt, joten jono venynee edelleen. Tiedossa ei ole myöskään merkittäviä muutoksia perheenyhdistämislakeihin tai rajoituksia hakemusten jättämiselle.
Hakemukset pitäisi ratkaista yhdeksässä kuukaudessa, mutta nyt käsittely saattaa kestää lähes kaksi ja puoli vuotta.
__________________________________________________
Uusi Suomi: HS: 5000 somalia jonossa – rahapula pakottaa Suomen vääriin päätöksiin
Sisäministeriö epäilee, että osa somalialaisten perheenyhdistämishakemuksista on perusteettomia, kertoo Helsingin Sanomat.
Maahanmuuttovirasto on pulassa hakemusten kanssa, sillä niiden määrä on neljässä vuodessa kuusinkertaistunut. Oleskelulupapäätöstä odottaa nyt lähes 5 000 somalialaisten perhesidehakemusta.
Maahanmuuttovirasto ihmettelee Helsingin Sanomien mukaan etenkin kasvattilapsiin liittyvien hakemusten kasvua. Kasvattilapsia on nyt lähes joka perheessä, kun aiemmin heitä ei ollut käytännössä lainkaan. Suurin osa kasvattilapsista on tyttöjä, ja viranomaiset epäilevätkin, että heitä voidaan tuoda Suomeen esimerkiksi kakkosvaimoiksi tai piioiksi.
Maahanmuuttoviraston kannalta tilanne on ongelmallinen, sillä hallituksen budjettiriihi ei myöntänyt somalialaisten hakemusruuhkan purkamiseen haettua 1,8 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Maahanmuuttoviraston johtaja Heikki Taskinen sanoo HS:lle, että resurssipula pakottaa viraston antamaan myönteisiä päätöksiä sellaisillekin hakijoille, joiden kohdalla perheenyhdistämisen "edellytykset eivät täyty".
-Kielteistä perheenyhdistämispäätöstä ei voi tehdä, jos sille ei löydy perusteita, sanoo Taskinen lehdelle.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen ruuhkasta, sillä somalit joutuvat odottamaan päätöstä liian pitkään.
__________________________________________________
Verkkouutiset: Thors perheenyhdistämisten ihmiskauppaepäilyistä: En kommentoi
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) ei ota kantaa perheenyhdistämishakemuksia koskeviin vilppiepäilyihin.
Niitä voivat hänen mielestään kommentoida vain hakemusten käsittelijät.
Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että sisäministeriö epäilee osaa somalialaisten tekemistä perheenyhdistämishakemuksista perusteettomiksi. Hakemusten määrä on lisääntynyt rajusti.
STT:n haastatteleman Thorsin mukaan hakemusten hetkellinen lisääntyminen on luonnollista, koska monet halusivat saada asiansa käsittelyyn ennen kuin ulkomaalaislain muutokset astuivat voimaan elokuun alussa.
- Tiukennukset vaikuttavat siihen, ettei perheen yhdistämistä hakeva mainitse kaikkia kotimaahan jääneitä sukulaisia ikään kuin "varmuuden vuoksi", Thors kertoi STT:lle.
Sisäministeriössä heränneet epäilykset väärinkäytöksistä liittyvät muun muassa kasvattilapsiksi ilmoitettujen vääristyneeseen sukupuolijakaumaan.
13-17-vuotiaista kasvattilapsiksi ilmoitetuista 70 prosenttia oli tyttöjä.
Maahanmuuttovirastossa on Helsingin Sanomien mukaan kuultu epäilyjä, että tyttöjä haetaan Suomeen kakkosvaimoiksi tai piioiksi.
- Jos tällaista epäillään, niin oikea taho tutkimaan asiaa on vähemmistövaltuutettu, Thors sanoo.
Kasvattilapsia on hakemusten mukaan nyt lähes joka perheessä, kun pari vuotta sitten heitä ei ollut juuri lainkaan.
Ruuhka helpottanee loppuvuodesta
Thorsin mielestä perhesidehakemusten mahdollista vilpillisyyttä suurempi ongelma on Maahanmuuttoviraston työruuhka.
Hakemustulva on ruuhkauttanut viraston. Perheenyhdistämispäätöstä voi joutua odottamaan jopa yli kaksi vuotta, kun se pitäisi antaa yhdeksässä kuukaudessa.
- Meidän pitää keksiä käytäntöön pureutuvia keinoja. Voimme esimerkiksi katsoa, mitä muiden maiden viranomaiset tekevät vastaavissa tilanteissa, Thors sanoo.
Toisaalta hän uskoo, että hakemusten määrä tasaantuu vuoden loppua kohti.
Yksi myönteinen turvapaikka- ja suojelupäätös poikii keskimäärin viiden ihmisen perheenyhdistämishakemuksen. Perhesidehakemuksia oli tänä vuonna tullut heinäkuun loppuun mennessä lähes 2400.
Päätöstä odottaa lähes 5000 hakemusta
- Elokuun alussa päätöstä odotti lähes 5000 somalialaisten perhesidehakemusta.
- Käsittelyn alkamista odottavista hakemuksista vanhimmat oli pantu vireille marraskuussa 2009.
- Ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat oli pantu vireille huhtikuussa 2008.
- Niissä edustustoissa, joissa somalialaiset hakijat yleensä haastatellaan (pääasiassa Addis Abeba), ovat haastatteluvuorossa noin vuosi sitten hakemuksensa jättäneet.
- Perheenyhdistäminen tarkoittaa sitä, että Suomessa oleskeleva hakee ulkomailla asuvalle perheenjäsenelleen oleskelulupaa Suomeen.
- Perheenjäsen voi olla oma puoliso, lapsi, vanhempi tai muu omainen, kuten kasvattilapsi.
_______________________________________
Uusi Suomi: Markku Huusko: Vilppiä epäillään
Helsingin Sanomat on ansiokkaasti sisäministeriön myötävaikutuksella paljastanut, että somalialaisten perhesidehakemuksissa epäillään harrastetun vilppiä. Tänä vuonna perhesidehakemuksia on tullut jo 2 400, kun neljä vuotta sitten niitä tuli kokonaisen vuoden aikana 570. Selittäjänä ovat muun muassa kasvattilapset.
Tyttöjen osuus väitetyistä kasvattilapsista on poikkeuksellisen suuri. Hesarin käsiinsä saaman muistion mukaan tyttöjä on 70 prosenttia, mikä on pannut virkamiehet epäilemään jopa ihmiskauppaa.
Aihetodiste aihetodisteen perään, eli epäsuoria todisteita syyllisyydestä.
Hyvin todennäköisesti vilppiä on hakemuksissa harrastettu, mutta ei voi tietää kuinka paljon. Ei sitä ainakaan juttu kerro.
Yksi tarkkaakin tarkempi luku Hesarin kirkuvan otsikon alta löytyy. Se on sisäministeriön budjetista tarvitsema 1,8 miljoonaa euroa somalialaisten hakemussuman helpottamiseen. Palkattaisiin lisää virkamiehiä.
Hallituksen budjettiriihessä tuota rahaa ei ensi vuodelle löytynyt. Sisäministeriön ja sen alaisen Maahanmuuttoviraston avittaman uutisen jälkeen voi vaikka löytyäkin. Koko käsittelyruuhkakin kun on kaiken kukkuraksi laiton.
"Paljastuksen" myötä Suomen poliittisen kentän maahanmuuttokriittinen pää sai lisää vettä myllyyn ensi kevään eduskuntavaaleja ajatellen. Perussuomalaiset ja Muutos 2011 kiittävät.