Nykypäivä: Arto Satonen arvostelee SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa

Nykypäivä: Arto Satonen arvostelee SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa 19.8.2010

Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) haluaa sosiaalidemokraattien tavoin kiristää harmaan talouden valvontaa, mutta muuten hän pelkää esityksiä byrokraattisina ja elinkeinoelämää jäykistävinä.

Satonen veti vuosi sitten työryhmää, joka laati kokoomuksen eduskuntaryhmälle raportin maahanmuutosta. Sosiaalidemokraattien maahanmuuttopolitiikassa on hänen mielestään paljon samaa kuin kokoomuksen periaatteissa. Eroja löytyy ennen muuta työperäistä maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä.Sitä arviota Satonen ihmettelee, että kokoomus haluaisi edistää halpatyövoiman käyttöä Suomessa.
– Suomessa töitä on tehtävä suomalaisin ehdoin, Satonen korostaa.
Mutta tästä yhteisestä näkemyksestä on pitkä matka yhteisymmärrykseen työperäisen maahanmuuton linjauksista.

Satosen mielestä sosiaalidemokraatit ovat rakentamassa niin vahvaa lupabyrokratiaa, että työperäisestä maahanmuutosta ei saada irti sen tarjoamia hyötyjä.
– Viime nousukausi osoitti, että urakoita jää saamatta, jos työvoimaa ei saada ulkomailta, Satonen sanoo.

Demarit haluavat lisää viranomaisia ja lisää valtuuksia nykyisille viranomaisille, ammattiliittojen kanneoikeutta sekä viranomaisten toimenkuvalaajennuksia.

Satonen sanoo esitysten olevan ylimitoitettuja, mikä pahimmillaan johtaisi siihen, ettei ulkomaista työvoimaa hankalien käytäntöjen takia uskalleta rekrytoida silloinkaan kun yrityksen kehittäminen sitä vaatisi.


Harmaa talous
on ongelma

Yhdestä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvästä ongelmasta Satonen on sosiaalidemokraattien kanssa samaa mieltä. Harmaan talouden kasvu huolettaa. Ongelmat ovat hänen mukaansa suurimpia rakennus- ja ravintola-alalla.
– Ne haittaavat suomalaisten rehellisten yrittäjien toimintaa.

Yhdeksi rakennusalan ongelmaksi Satonen nimeää Virosta operoivat rakennusalan yritykset, joiden takaa paljastuu sellaisia suomalaisia liikemiehiä, jotka on asetettu kotimaassaan liiketoimintakieltoon.

Ongelmiin voidaan Satosen mielestä puuttua tehokkaasti vähemmälläkin byrokratialla kuin sosiaalidemokraatit esittävät.
– Talouselämän dynamiikka kärsii, jos byrokratiasta rakennetaan liian raskas. Jos yritykset eivät kehity, liian raskaat toimet kohdistuvat lopulta suomalaisiin työntekijöihin, Satonen huomauttaa.


Saatavuusharkintaan
liittyy ongelmia

Sosiaalidemokraatit haluaisivat säilyttää saatavuusharkinnan EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen työluvan myöntämistä viranomaisten on selvitettävä onko tarjottuun tehtävään saatavissa kotimaista työvoimaa.

Vaatimus tiukasta saatavuusharkinnasta on näyttänyt istuvan hyvin taloustaantuman oloihin, kun työttömyys on kotimaassakin säilynyt korkealla tasolla.

Satonen huomauttaa tilastojen osoittavan, että taantuman aikana ensimmäistä kertaa Suomessa työlupaa hakeneiden määrä on pudonnut jopa alle puoleen parempien aikojen luvuista.
– Tämä kertoo siitä, että tänne hakeutuvatkin seuraavat Suomen taloudellista tilannetta.

Ulkomaista työvoimaa on Suomeen tullut erityisesti sellaisille aloille, joihin kotimaisia työntekijöitä ei ole saatu.

Satonen huomauttaa myös, ettei ulkomaisen työvoiman hankkiminen ole työnantajille ensisijainen vaihtoehto, kun pidetään huolta siitä, että työnehdot ovat Suomessa kaikille työntekijöille samat.

Tiukka saatavuusharkintakin voi osua suomalaisiin työntekijöihin.
Satonen kertoo, miten huonekalualan yritys ei saanut lupaa venäläiselle työntekijälle, joka työnsä ohessa toimi tulkkina ja etsi yritykselle vientimarkkinoita. Syynä oli se, että tehdastyöhön oli saatavissa kotimaista työvoimaa, ja seurauksena se, että Venäjän markkinat ja niiden myötä kasvumahdollisuudet jäivät hoitamatta.

Luvan epääminen saattoi hyvinkin merkitä monen työpaikan menetystä.
Satonen ihmetteleekin ajatusta, että työn määrä olisi taloudessa vakio.
Jos talous nyt vihdoin kääntyy nousuun, niin työperäisen maahanmuuton asteittaisella vapauttamiselle olisi kiire.
– Saatavuusharkinta pitkittää ulkomaisen työvoiman rekrytointia viikoilla, joskus kuukausillakin.

Täyttä rajojen avaamista Satonen ei aja. Viiden vuoden oleskelulupa edellyttäisi jatkossa vakaata työtä ja työnantajaa. Muuten tilannetta tarkasteltaisiin vuosittain.