Keskisuomalainen: Anita Kärki: Työt suomalaisten nenän edestä 19.8.2010
Ulkomaalaiset tulevat ja vievät suomalaisilta työt nenän edestä! Väitteen voi kuulla maahanmuuttajista kriittisesti puhuttaessa. Päinvastaisessa tapauksessa maahanmuuttajat elävät leveästi loisien verorahoillamme.
Työt nenän edestä -kritiikissä unohtuu se, että suomalaisten ennen tekemä työ ei mene niinkään maahanmuuttajille vaan nyt yhä useammin Suomeen tuodulle vierastyövoimalle tai ulkomaisille palveluntarjoajille. Näin käy niin päivänvaloa kestämättömissä hämäräbisneksissä kuin myös täysin laillisesti kilpailutetuissa hankkeissa.
Rakennushankkeiden ja palveluiden kansainväliset kilpailutukset koskevat EU:n myötä myös julkista sektoria, joten pelkästään yritysten "etuoikeus" ne eivät ole. Ja juuri siksi asiasta kannattaisi jauhaa vähintään yhtä tarmokkaasti kuin maahanmuuttokriittisyydestä. Kyse on sentään suomalaisten työllisyydestä.
Asiallisesti kilpailutetusta, mutta pieleen menneestä (ja työn suomalaisten nenän edestä vieneestä) tapauksesta hyvä huono esimerkki on espanjalaisyhtiön aloittama ja kesken jäänyt Kuokkalan kirkon liuskekiviurakka Jyväskylässä. Muitakin esimerkkejä löytyy läheltä: Keljonlahden voimala, keskisuomalaisten kuntien pyykkikilpailutukset ja nelostien korjaaminen.
POLIITTISEN suoraan puhumisen mittariksi on tullut se, miten jyrkästi tuomitsee maahanmuuton. Mitä ärhäkkäämmin vastustaa, sitä kriittisempi - ja suoraselkäisempi on. On aiheellista puhua maahanmuuton ongelmista, eikä vain puhua vaan pyrkiä ratkomaan niitä. Ratkaisu ei ole rajojen täydellinen sulkeminen, vaikka näinkin uskotellaan.
Työn valuminen ulkomaalaisille huolestuttaa. On helppohintaista syyttää maahanmuuttajia suomalaisten työn varastamisesta. Törpöimmät heittävät polttopullon mamun pizzeriaan syytöstään vahvistamaan - vaikka suomalaiselta etnisen ravintolan perustaminen Suomeen ei helposti onnistu.
EU-kriittisyys on kasvanut maahanmuuton arvostelun vanavedessä. Kreikan saama valtava tukipaketti, EU:n sisäisen valvonnan saamattomuus ja isojen maiden sanelupolitiikka on nostattanut ärtymystä. EU:n välinpitämätön suhtautuminen Romanian romanien ihmisoikeuksiin on herättänyt EU-kriittisyyttä aivan uusissa ihmisryhmissä.
ASIAN vierestä jahkaamiseen luisutaan väistämättä, kun kohkataan maahanmuuttajien uhkaavan suomalaisten työllisyyttä. Muutama etninen ravintola tai palvelutyöntekijä ei hirveästi paina, kun toisaalla rakennetaan kokonaisia ydinvoimaloita vierastyövoimalla - joka ei maksa verojaan Suomeen.
Tilanne on syntynyt pitkälle viedystä ulkoistamisesta ja kritiikittömästä uskosta vapaiden markkinoiden toimivuuteen. Käytännössä EU-kritiikki on juuri markkinoiden kritiikkiä, vaikka moni arvostelija ei ehkä ole tullut sitä huomanneeksi.
EU:n kaltaista isoa laivaa on vaikea kääntää, koska perustavat muutokset edellyttävät isojen maiden suostumusta. Siksi helpompaa on arvostella työperäistä maahanmuuttoa kuin varjonyrkkeillä isompansa eli EU:n kanssa.