Taloussanomat: 60 e 12 h työpäivästä – näin Suomi teettää töitä

Taloussanomat: 60 e 12 h työpäivästä – näin Suomi teettää töitä 18.8.2010

Puolikkaista palkoista ja riiston puolelle menevistä työajoista on tullut Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten arkipäivää. Työsuojeluviranomaisten mukaan asetusten mukaan toimiva yritys on poikkeus – ei sääntö. Ja tilanne pahenee jatkuvasti, ongelmia on jo lähes alalla kuin alalla. Lue hurjimmat tapaukset.

Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät joutuvat usein riiston kohteeksi. Työsuojeluviranomaiset sekä ammattiliitot saavat jatkuvasti tietoja tapauksista, joissa palkat ovat kaukana työehtosopimusten tasosta tai työntekijöillä teetetään ylipitkiä päiviä.

– Kyllä sellaiset työnantajat, jotka noudattavat kaikkia säännöksiä, ovat meidän tarkastustoiminnassa poikkeuksia, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu kertoo.

Jenu työskentelee ulkomaalaisasioiden tarkastajana. Etelä-Suomessa Jenun kollegoita on hänen lisäkseen neljä. Yhteensä ulkomaalaistarkastajia on koko maassa vain yhdeksän.

Pientä palkkaa,
pitkiä päiviä

Tyypillisessä tarkastuskohteessa ongelmia on työntekijöiden palkkojen tai työaikojen kanssa. Ulkomaalaistarkastajat keskittyvät sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä viiteen alaan: rakennus-, metalli-, siivous-, ravintola- ja kuljetusaloihin. Myös esimerkiksi kaupan alalle on tehty tarkastuksia jos vihjeitä on tullut.

Esimerkiksi uusmaalaisessa pizza-ravintolassa työntekijöiden palkka oli ollut vain viisi euroa tunnilta, vaikka sopimusten mukainen korvaus olisi ollut yhdeksän euroa. Eteläsuomalaisessa metallialan yrityksessä puolestaan teetettiin 12 tunnin työpäiviä kuusi päivää viikossa.

Siivousalalla tyypillistä on puolestaan se, että peruspalkka kyllä maksetaan, mutta lisät ja ylityökorvaukset loistavat poissaolollaan. Ongelmapesiä ovat pienet yritykset.

– Yleistä on myös se, että maksetaan työehtosopimusten minimitason palkkaa, vaikka työntekijä selvästi on vaativammissa ammattimiehen töissä, Jenu sanoo.

Rakennusalalla puolestaan paljastui keväällä tapauksia, joissa työntekijöille oli maksettu vain muutaman euron tuntipalkkoja. Alimmillaan helisinkiläistyömaalla työskennelleen telineasentajan palkka oli vain 600 euroa kuukaudessa.


Palvelualojen ammattiliiton PAM:n lakimies Arja Pohjola kertoo liitolla olevan vireillä kaksi oikeustapausta ulkomaalaistyöntekijöiden huonoon kohteluun liittyen.

Hän sanoo yhden suuren ongelman olevan ulkomaalaisduunareilta lähtömaassa perittävät välittäjäpalkkiot.

– Työntekijät voivat maksaa jopa yli 10 000 euron palkkioita. Usein se on juuri välittäjäyhtiö, joka työntekijöitä riistää, Pohjola sanoo.

Yritykset hyötyvät
halpatyövoimasta

Työsuojeluviranomaisten mukaan ulkomaalaistyöntekijöiden tilanne Suomessa ei ole mitenkään viime aikoina helpottunut.

– Se on jos mahdollista mennyt vielä huonompaan suuntaan, Jenu sanoo.

Vuonna 2007 voimaan astuneen tilaajavastuulain piti korjata työmarkkinoiden ongelmia, mutta sen valvonta ja toimeenpano on jäänyt puolitiehen. Tilaajavastuulain perusteella yritykselle voidaan langettaa enimmillään 15 000 euron sakkomaksu. Kiinnijäämisen riski on kuitenkin pieni.

Taantuman myötä lähetettyjen työntekijöiden määrä ei ole vähentynyt, vaikka kotimaistakin työvoimaa olisi ollut saatavilla. Yritykset käyttävät halpatyövoimaa taloudellisesti hyväkseen.

– On joskus väitetty, että määrät kasvoivat, kun Suomesta ei saanut työvoimaa. Nyt Suomesta olisi saatavilla työvoimaa, mutta määrät eivät ole vähentyneet, Jenu sanoo.

– Se kertoo siitä, että yrityksille on hyötyä tehdä tällaisia sopimuksia, hän sanoo.


Työnantajan vastuuseen
halutaan laajennuksia

PAM:n Pohjola vaatii muutoksia työnantajien vastuuseen. Hänen mukaansa lainsäädäntö ei riittävästi ulotu tilanteisiin, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä riistetään. Työsuojeluviranomaisten raporttien mukaan osa työnantajista tutustuu vasta tarkastuskäyntien jälkeen ensimmäistä kertaa työehtosopimuksiin.

Lisää väkeä kaivataan myös valvontaan.

– En usko, että tapauksia tulee riittävästi tietoon nykyiselläänkään. Ei voi muuta kuin kannattaa työsuojeluviranomaisten ja erityisesti ulkomaalaisten valvonta-asioiden resurssien kasvattamista, Pohjola sanoo.

Pohjolan mukaan liiton tietoon valtaosa tapauksista tulee työntekijöiden omina ilmoituksina.

– Kun he kuulevat, että Suomessa on tällainen järjestelmä kuin ammattiyhdistysliike, niin he liittyvät sitten sankoin joukoin.

Tarvittaessa liitot tekevät yhteistyötä työsuojelun kanssa. Viranomaisten tarkastuksista jopa puolet perustuu ulkopuolisiin vihjeisiin väärinkäytöksistä.