Sivistys.net: Nutukka-nuorten kymppivuosi käynnistyy 23.8.2010
Ringissä kansanopiston valoisassa ruokalassa istuu viisi nuorta miestä: tuleva sähköasentaja, historianopettaja, ambulanssinkuljettaja, biologi ja sairaanhoitaja. Heitä yhdistää nuoren turvapaikanhakijan status, lähtömaa Somalia ja realistiset tulevaisuudensuunnitelmat.
Peruskoulun paperit vuodessa
Viisikko palaa koulunpenkille Kiteen Evankeliseen Opistoon lähes suoraan työharjoittelusta, kuka autokorjaamosta, kuka ravintolasta.
Suunnitelmat ovat selvät: peruskoulu läpi vuodessa, sitten ammattiopintoihin alalle, jolla on töitä. Nuorukaisten tulevaisuus siintää Suomessa, kenties Kiteellä, ehkä Tampereella tai Turussa.
Historiasta kiinnostunut Saadaq Husein Abdi, 17, haluaisi kuitenkin palata Somaliaan.
— Jos vain tulee rauha, hän täsmentää.
Hänen kaltaisiaan, kotimaansa turvattomia oloja pakenevia alaikäisiä tuli Suomeen viime vuonna 557. Ellei Maahanmuuttovirastossa olisi arvioitu tulijavirran hiipuvan, Abdi jatkaisi Nutukka-koulutuksessa. Vuodenvaihteessa sisäasiainministeriö kuitenkin lakkautti nuorten turvapaikanhakijoiden koulutuksen kymmenessä kansanopistossa, myös Kiteellä.
Kavereita jalkapallokentältä
Somalinuorten Suomi-kuva on rakentunut itärajan tuntumassa, pienessä maaseutukaupungissa. He saapuivat paikkakunnalle helmikuussa 2009.
— Oli mukava muuttaa Kiteelle, missä ihmiset ovat hyviä, eikä ole ollut tappeluita, Iid Ibraahim Ali, 19, toteaa sujuvalla suomellaan.
Kitee tunnetaan mestaruussarjan pesäpallostaan. Sitä pojat eivät ole pelanneet. Sen sijaan he ovat kiteeläistyneet jalkapallokentällä, punttisalilla.
Elämä on muutenkin asettumassa uomiinsa. Kaupungin vuokraamissa kaksioissa Kuikantiellä raikaa hip hop, padassa keittiön liedellä porisevat riisi ja mausteinen kasvismuhennus somalialaiseen tapaan.
Kenelle vastuu kuuluu
Jos arkeen tulee takku, apu on puhelinsoiton päässä. Kansanopistolla työskentelevä Hanna-Leena Partinen on linkkinä sosiaalitoimeen, isännöitsijälle ja viranomaisiin.
Auttamisen ja holhoamisen raja on häilyvä.
— Lähtökohtanani on, että avuntarve tulee pojilta. Siinä on rajankäyntiä, mikä kuuluu opistolle ja mikä sosiaalitoimelle.
Suomalainen yhteiskunta on kiemurainen, osoittaa 18-vuotiaan Abdirahman Osman Muhamedin kokemus. Hänen piti taannoin päästä aamuvarhain maakunnan toiselle laidalle, Lehmon poliisiasemalle perheenyhdistämistapaamiseen. Kun linja-autoyhteydet eivät toimineet, Partinen istahti rattiin ja kuskasi nuorukaisen perille.
Kiteen kympille on tulijoita
Kiteen Evankelisen Opiston kymppiluokalle oli tänä syksynä tulijoita. Hakijoita oli yli 40, paikkoja 30.
— Peruskoululinjalle valittiin hieman yli 30 opiskelijaa, sillä syksyn kuluessa on liikehdintää oppilaitosten välillä, kun peruutuspaikkoja ilmaantuu, perusopetuksen koulutusvastaava Mervi Holopainen kertoo.
Reilu puolet opiskelijoista on maahanmuuttajia tai pakolaisia. Somalian heitä on esimerkiksi Guineasta, Kongosta ja Venäjältä. Lisäpaineita peruskoulun lisäopetukseen tuo Parikkalan vastaanottokeskuksen lakkauttaminen vuodenvaihteessa.
Vuonna 2009 turvapaikkaa haki Suomesta 5 988 henkilöä, joista 557 oli yksintulleita alaikäisiä. Heidän määränsä laski viidenneksellä. Myönteisen turvapaikkapäätöksen sai joka kolmas hakija.