Aamulehti: Parempaa puhetta maahanmuutosta

Aamulehti: Parempaa puhetta maahanmuutosta 29.8.2010

Tunteita kuohuttavasta puheenaiheesta väännetään kättä väärin. Mikään osapuoli ei ole tyytyväinen siihen, miten maahanmuutosta puhutaan. Asiat laati keinot, joilla maahanmuutokeskustelu viedään pois sivuraiteilta ja takaisin asialinjalle.

1. Hyväksy, että maahanmuuttoa ei voi pysäyttää.
Suomi ei voi laittaa rajojaan kiinni ja karkottaa kaikkia täällä olevia maahanmuuttajia. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Ulkomaalaispolitiikkaa ei voi pistää kokonaan uusiksi ilman, että rikkoisimme useita kansainvälisiä sopimuksia ja joutuisimme kävelemään ovet paukkuen ulos Euroopan Unionista. Maahanmuutto on globaali ilmiö, joka on käynnissä kaikkialla.

EU ja kansainväliset sopimukset osaltaan määrittelevät sen, kuinka paljon meille tulee pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Määrään vaikuttavat kriisit eri puolilla maailmaa. Niille eivät suomalaiset voi juuri mitään. Silti monet käyttävät loputtomasti energiaa väittelyyn siitä, kuinka monta ulkomaalaista tänne saa tulla. Kokonaismäärää ei vain voi laskea.

- On valitettavaa, ettei puhuta asioista joihin voisi oikeasti vaikuttaa. Sen sijaan annetaan populistisesti ymmärtää, että ihmisiä voitaisiin merkittävästi estää tulemasta tänne, Pakolaisneuvonta ry:n lakimies Husein Muhammed sanoo.

Muhammedin mukaan kannattaisi keskittyä kotouttamiseen.

- Sillä ei lopulta ole väliä paljonko maahanmuuttajia tulee, vaan miten hyvin he sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

2. Maahanmuutto - mitä siis tarkoitat?

Maahanmuutosta ei voi puhua isona könttänä. Ihmiset tulevat Suomeen monesta eri syystä, eikä työn perässä muuttavia siirtolaisia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ole järkeä niputtaa yhteen. Sitten on vielä opiskelemaan tulijoita ja suomalaisiin palavasti rakastuneita ulkomaalaisia.

- Sanomalehden mielipidemittaus siitä haluaako kansa lisää maahanmuuttajia on absurdi. Mitään yhtä maahanmuuttoa ei ole edes olemassa. Eihän kukaan voi sanoa kellekään, ettei saa mennä naimisiin ulkomaalaisen kanssa, päätoimittaja Alexis Kouros sanoo.

- Kysymystä pitää pilkkoa. Maahanmuutto on ihan liian laaja termi, kun on työperäinen, humanitäärinen ja sosiaalinen maahanmuutto. En tykkää käyttää sanaa elintasopakolainen, mutta on olemassa maahanmuuttoa joka ei perustu vainoon, vaan siihen että muualla on ruoho vihreämpää, Homma ry:n puheenjohtaja Matias Turkkila toteaa.

- Ei ole mitään yhtä maahanmuuttopoliittista keskustelua. Tässä ihmisten käsitys siitä miten paljon asiat ovat poliittisesti ohjattavissa muistuttaa syntyvyyskeskustelua. Kaikki kyllä toivovat, että lisää lapsia syntyy, mutta miten sitä voi ohjata, maahanmuuttoministeri Astrid Thors kysyy.


3. Käyttäydy, senkin barbaari!
Maahanmuuttokriitikot eivät ole automaattisesti rasisteja, eivätkä suvaitsevaisesti maahanmuuttoon suhtautuvat hyysääviä kukkahattutätejä. Nimittely loukkaa.

- Maahanmuuttoa on ollut äärimmäisen vaikea ottaa esiin, kun leimakirves on heti lyönyt ihmisvastaisuuden leiman. Toki se kirves heiluu toiseenkin suuntaan, etenkin netissä, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini miettii.

- Keskusteluun ei ole voinut oikein tuoda puolta, että suomalaisten pitäisi ajatella ensisijaisesti itseään, sillä se on tyypillisesti pahan ihmisen mielipide, Matias Turkkila jatkaa.

Normaalit kohteliaisuuden säännöt pätevät myös maahanmuuttokeskusteluun. Mielipiteilleen saa enemmän huomiota, jos on ihmisiksi ja kunnioittaa toisin ajattelevia.

On ihan varmaa, etteivät kaikki maahanmuuttajat ole työtä vieroksuvia, suomalaisnaisia ahdistelevia miehiä eivätkä sosiaalityöntekijöitä huiputtavia 15 lapsen hunnutettuja äitejä. Näitä kliseitä on turha viljellä edes vitsinä, jos haluaa keskustelun etenevän.

- Sananvapautta on nykyään usein se, että haukutaan toisten etnisyyttä. Se on barbaarista ja kertoo, ettei jotain sivistyksen tasoa ole saavutettu, Umayya Abu-Hanna sanoo.

4. Faktoja, kiitos!
Toreilla, turuilla ja netin keskustelupalstoilla liikkuu paljon vääriä luuloja, huhuja, asiayhteydestä irrotettuja sitaatteja ja suoranaisia valheita. Maahanmuuttokeskustelu kaipaa faktoja.

- Levitetään mukamas totuuksia naapurimaastamme Ruotsista ja siitä kuinka väkivalta on lisääntynyt siellä maahanmuuton vuoksi. Itse asiassa väkivalta on vähentynyt, Astrid Thors sanoo.

Husein Muhammedin mielestä viranomaiset eivät tiedota riittävän näkyvästi siitä, millä perusteilla Suomeen saa tulla. Moni tutkija on vetäytynyt keskustelusta, koska pelkää uhkailua ja mustamaalausta verkossa.

-Harvalla keskusteluun osallistujalla on tieteellistä pätevyyttä tulkita lukuja. Tulkinta menee hirveän usein pieleen ja jotkut irralliset lausahdukset jäävät elämään omaa elämäänsä, Matias Turkkila lausuu.

Turkkila toivoisi, että jokin valtiollinen taho toisi keskusteluun enemmän tieteellisiä tutkimustuloksia.

- On aika pilkantekoa puhua yhtä aikaa maahanmuuton hyödyistä ja sitten kieltäytyä osoittamasta niitä.

Myös toimittaja Umayya Abu-Hanna haluaa keskusteluun lisää luotettavia tilastoja.

- Naisten asemaa seurataan tiiviisti tilastojen kautta: mikä on naisten palkkataso, onko heitä korkeissa asemissa? Siirtolaisten kohdalla kukaan ei tule edes ajatelleeksi sitä.


5. Ota kädet pois korvilta ja etsi uutta juttuseuraa.
Tyypillinen maahanmuuttokeskustelu on käsittämätöntä älämölöä. Vastapuolta ei juuri oteta huomioon, kun omaa sanomaa koitetaan taivuttaa läpi vaikka rautalangasta. Kunnon keskustelu tarvitsee useampia osapuolia.
- Ei ole hyvä viettää aikaa pelkästään samanmielisten keskuudessa, esimerkiksi hommafoorumilla. Itse yritän jatkuvasti haastaa omia näkemyksiä täysin eri mieltä olevien kanssa, sillä omien ajatusteni kanssa oleminen ei ehkä ole itselleni niin hyödyllistä, Matias Turkkila pohtii.

- Maahanmuuttajat tuovat itse malttia keskusteluun, sillä heillä on omakohtaista kokemusta. Mitä enemmän maahanmuuttajia saadaan mukaan, sitä enemmän keskusteluun tulee realismia. Eivät he kannata kumpaakaan ääripäätä, että rajat pitäisi avata kokonaan tai laittaa kiinni, Husein Muhammed sanoo.

- Viime aikoina keskustelu on mennyt siihen, että toisessa päässä mouhottaa kiihkoisänmaallinen aines ja toisessa päässä toivotaan mahdollisimman vapaata liikkuvuutta. Ääripäitä ei saisi jatkuvasti päästää ääneen, vaan tavallisia pizzakokkeja, jotka kertovat miten he ovat sopeutuneet ja tavallisia ihmisiä puhumaan siitä miten maahanmuutto heidän elämässään näyttäytyy, Muutos 2011 -yhdistyksen entinen puheenjohtaja Juha Mäki-Ketelä ehdottaa.


6. Puhu ongelmista, heti!
Kulttuurien yhteentörmäyksistä, kielimuurista, sosiaalisista ongelmista ja rikollisuudesta syntyy väistämättä vaikeuksia. Maahanmuuton ongelmia ei saisi hyssytellä eikä asioiden esilletuojaa pidä leimata rasistiksi.
- Yleensä ollaan vähän turhan varovaisia, pelätään että maahanmuuttajat loukkaantuvat tai itse leimaudutaan jos puhuu ongelmista. Mediassa välillä hämmästyttää, jos rikoksen on tehnyt maahanmuuttaja, niin ei käytetä sitä tuntomerkkinä, ettei vahingossakaan leimata kaikkia maahanmuuttajia rikollisiksi, Juha Mäki-Ketelä sanoo.
- Se on tabu. Jos esimerkiksi puhuu maahanmuutosta ja yhdistää siihen taloudelliset arvot, äkkiä vastapuoli ottaa sen niin, että puhutaan pakolaisista ja rahasta, vaikka koko ajan kyse on ollut työperäisestä maahanmuutosta, Mäki-Ketelä jatkaa.

- Ei pidä olla tekopyhä tai poliittisesti korrekti, vaan saa ja pitää puhua mistä tahansa asiasta. Totta kai pitää miettiä, miten Suomi välttää ongelmat joita on muualla. Se pitää vain tehdä ihmisryhmiä kunnioittaen, eikä väittää, että tilanne on jo nyt huono, Alexis Kouros sanoo.

7. Hyvistä puolista pitää saada puhua.
Maahanmuuttajista on ihan oikeasti hyötyäkin. Heissä on huippuammattilaisia, niitä paljon puhuttuja Nokian insinöörejä ja muuten vaan kiinnostavia tyyppejä. Jos kaikki maahanmuuttajat karkotettaisiin, moni firma joutuisi pulaan. Näiden asioiden kieltäminen on yksisilmäistä. Jokaista avointa työpaikkaa ei voi täyttää suomalaisella työttömällä.

-On väärin, että korostetaan vain negatiivisia asioita. Se on tyypillistä, kun halutaan leimat tai halveksia jotain kansanryhmää, Alexis Kouros sanoo.

- Maahanmuuttaja voi olla pääomaa. Mitä jos otettaisiin yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi muuttaa vaikkapa mahdollisimman moni Suomessa oleva venäläistaustainen Venäjän-kaupan veturiksi, mediapersoona Tino Singh ehdottaa.

Työelämän kuviot ja talouden lonkerot ulottuvat jo nyt koko maailman ympäri. Siitä kannattaa yrittää hyötyä tai edes yrittää roikkua mukana. Eristäytyminen olisi lopulta taloudellinen tappio Suomelle.

8. Ehdota ratkaisuja ainaisen purnaamisen sijaan.
On turha valittaa maahanmuutosta vain siksi, että on paha mieli. Murheitaan pitää pystyä perustelemaan. Parhaiten keskustelu etenee, jos pystyy ehdottamaan jotain rakentavaa.

- On tyypillistä, että vähän puristetaan nyrkkiä taskussa kun tullaan puhumaan maahanmuutosta. Mutta mikä siinä ärsyttää? Sitä pitää kysyä niin pitkään, että ihminen saa itselleenkin selväksi sen, että voiko asialle tehdä muutakin kuin vaatia sitä, että ei saa olla maahanmuuttoa, Matias Turkkila sanoo.

- Maahanmuuttopolitiikaksi ei riitä, että sdp vähän heittää, että maassa maan tavalla. Täytyy keksiä konkreettisia tavoitteita. Hallituksella on vastuu kertoa, miten Suomi aikoo hoitaa maahanmuuttoa vaikka vuoteen 2020 asti. Siihen pitäisi sitten saada kommentteja eri puolueilta, Umayya Abu-Hanna vaatii.

Venäjänkielisen Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky haluaa, että maahanmuuttajat pääsisivät politiikkaan kunnolla mukaan.

- Kolme eduskuntavaalien maahanmuuttajaehdokasta valittivat telkkarissa, että heidän omien puolueidensa maahanmuuttosuunnitelmat eivät ole realistisia. Miksei heitä ole otettu mukaan laatimaan puolueohjelmia?


9. Jätä tunteet keskustelun ulkopuolelle!
Maahanmuutto kuohuttaa tunteita. Siitä puhuvat vetoavat tulijoiden inhimilliseen kärsimykseen ja humanitäärisiin velvollisuuksiin tai lietsovat pelkoa rikollisuuden kasvusta sekä työpaikkojen ja naisten valumisesta maahantulijoiden käsiin. Maahanmuutto on kuitenkin poliittinen asiakysymys muiden joukossa. Tunteilu tekee keskustelusta juupas-eipäs-jankkaamista, eikä asia etene.

- Ei tunteiden palosta varmaan mihinkään päästä, mutta samalla tavalla tätä pitäisi pohtia kuin jotain moottoritien linjausta, vedetäänkö tuolta vai täältä? Asia pitää saada arkisemmaksi ja mennä sen mukaan mitä eduskunta päättää, Matias Turkkila toteaa.

- Emme keskustele verotuksestakaan niin, että jokainen voi huutaa, että en tykkää verotuksesta tai tykkään siitä. Ei maahanmuuttokaan ole tunneasia, toimittaja Umayya Abu-Hanna sanoo.

10. Julista ja hörhöile netissä omalla nimellä.
Moni karttaa verkon keskustelupalstoja kuin ruttoa, koska pitää niiden sisältöä pelkkänä loanheittona. Ei kannata. verkko on yhtä hyvä paikka maahanmuuttokeskustelulle kuin mikä tahansa muukin foorumi. Se on merkittävä media, jonka ilmiöitä täytyy seurata.

Verkossakin pitää käyttäytyä. Iso osa maahanmuuttoa käsittelevistä viesteistä on pelkkää aggressiivista hölinää, josta keskustelu on kaukana. Esimerkiksi Husein Muhammedin blogia kommentoivat usein yhdet ja samat tyypit, jotka kirjoittavat monen eri nimimerkin suojista.

- Ilmaisunvapaudesta täytyy pitää kiinni. Jos sitä taas ruvetaan käyttämään vähemmistön syyllistämiseen ja potkimiseen, keskustelu ei etene, Tino Singh sanoo.

Verkossa on helppo luoda vaikutelma siitä, että jotain mielipidettä kannattaa suurempi joukko ihmisiä kuin todellisuudessa kannattaakaan. Maahanmuuttajavastaiset ryhmät ovat netissä hyvin aktiivisia, mikä voi luoda väärän kuvan yleisestä mielipiteestä.

Parasta olisi, jos keskustelijat käyttäisivät omaa nimeään.

- Esiinnyn aina omalla nimellä ja mielipiteellä. Pidän sitä uskottavampana ja rehdimpänä, se on perusryhdikkyyden ilmentymä, Tino Singh sanoo.

11. Älä alennu, mutta älä hyysää.
Maahanmuuttaja ei ole vain maahanmuuttaja. Itseään suvaitsevaisena pitävä ihminen voi  myös helposti lokeroida maahanmuuttajan ja suhtautua häneen alentuvasti. Tuloksena on samassa maassa asuvaa kahden kerroksen porukkaa.

Eilina Gusantinskyn mukaan Ranskassa suuri osa maahanmuuttajien sopeutumisongelmista johtuu alentuvasta asenteesta.

- Ajateltiin, että annetaan teidän tulla tänne, mutta älkää luulkokaan, että olette ranskalaisia. Samoin Ruotsissa. Maahanmuuttajien sopeutumiseen kyllä panostettiin, mutta kukaan ei auttanut kantaväestöä sopeutumaan siihen, että naapuriin muutti erivärisiä ihmisiä.

- Suvaitseva suhtautuminen on usein lokeroivaa. Minä olen keskustelussa aina se virallinen venäläinen, vaikka teen paljon muuta ja elän samanlaista arkea kuin moni muu, Gusantinsky sanoo.

Jokainen maahanmuuttaja ei myöskään ole itkevä ja hätää kärsivä lapsi, jota pitää hyysätä. Kaikki eivät voi tulla Suomeen, eivätkä kaikki ole oikeutettuja kaikkeen, sanoo Husein Muhammed.

- Meillä on ollut maahanmuuttoidealismia hallituksen ja tiettyjen vasemmistopoliitikkojen ja aktivistien puolelta. Toisaalla on hysteriaa, että länsimaat tuhoutuvat ja meidän kulttuurimme häviää.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Kolme puheenvuoroa maahanmuutosta

Tino Singh: Kulttuuriäly pelastaa talouden

On kaikkien etu lopettaa keskustelu, jossa ihmetellään, että voi voi, on kaikenlaisia kulttuureita. Sama kuin ihmettelisi, että voi voi, on porkkanoita, perunoita ja sipuleita. Ruvetaan sen sijaan vihdoin miettimään, miten näistä saadaan hyvänmakuinen keitto.

Se, että yhtäkkiä maahanmuutto on kaikkien huulilla ja yleensä negatiivisessa valossa haiskahtaa provokaatiolta. Pieni ryhmä alkoi provosoida verkossa pari vuotta sitten. Media nieli sen purematta. Nyt vaalit lähestyvät, ja valitettavasti puolueet luulevat, että isot massat vastustavat maahanmuuttoa.

Kun keskustelu ryöpsähti mittasuhteiltaan kummalliseksi, perustin Minun Suomeni on kansainvälinen -ryhmän Facebookiin. Siihen tuli muutamassa viikossa 35 000 jäsentä.

Perustimme ryhmän pohjalta yhdistyksen. Halusimme kansainvälistää Suomea, kehittää kulttuuriälyä ja auttaa siten välttämään kulttuurishokkeja

Yksi tavoitteista on kerätä suomalaisen kulttuuriin pankki, josta voi saada tietoa vaikka siitä, jutellaanko Suomessa julkisissa kulkuvälineissä tai mihin aikaan pankit menevät kiinni. Jos tulet toisesta kulttuurista, voit antaa tietoa omastasi. Haluamme luoda kohtaamisia, joissa molemmat osapuolet tekevät jotain rakentavaa.

***

Matias Turkkila: Kenen edun mukaan mennään?

Olen sitä mieltä, että kaikkia Suomessa olijoita pitäisi kohdella täsmälleen samalla tavalla.

Oletetaan, että jostain kehitysmaasta saapuu tänne hyvin koulutettu ihminen. Asiaan on silloin vastaanottajamaan näkökulma, ihmisen oma näkökulma ja lähtömaan näkökulma, jotka ovat aika erilaisia. On aika hankalaa pohtia, kenen edun mukaan pitäisi mennä.

Yksilön ja perheen kannalta länsimaat ovat luultavasti parempi paikka, mutta lähettäjä ei varmaan mielellään luovu kansalaisestaan.

Mikä vaikutus tulijalla on Suomen valtion kannalta? Onnistuuko yhteiskuntaan saattaminen kunnolla vai ei?

Saako tulija töitä ja voiko hän osallistua yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen vai jääkö potentiaali hyödyntämättä? Nämä eivät ole ihan yksinkertaisia kysymyksiä.



***

Umayya Abu-Hanna: Keskustelu on pelkkää teatteria

Suomessa on paljon syrjintää. Sitä voidaan mitata katsomalla millä työaloilla mustat näkyvät: eivät finanssialalla tai politiikassa, vaan Alepan siivoojina. Ne ihmiset, jotka päättävät isoista asioista kuten asuinalueista ja työpaikoista, eivät ole perussuomalaisia. Heillä kun ei ole valtaa.

Ne tyypit, joilla on valtaa, ovat muka monikulttuurisuusmyönteisiä, eli akateemisesti koulutettuja liberaaleja. He eivät ota maahanmuuttajia töihin tai päästä heitä asumaan tiettyihin paikkoihin. He eivät ole valmiita rakentamaan yhteiskuntaa, johon maahanmuuttajilla olisi mahdollisuudet osallistua.

Tuntuu, että sivistyneistö haluaa ylläpitää tilannetta, jossa keskustelussa vastapuolella on aina ne pari äärioikeistolaista junttia. Jos halutaan kunnollinen keskustelu, on puhuttava niille joilla on valtaa. Nyt keskustelu on trivialisoitu kylätappeluksi.

Monikulttuurisuuskeskustelu Suomessa on ikään kuin larppausta: laita jomman kumman joukkueen vaatteet päälle ja esitä roolia. Se on pelkkää teatteria.