MTV3: Maahanmuuttajien arkea Tukholman Rinkebyssä

MTV3: Maahanmuuttajien arkea Tukholman Rinkebyssä 19.8.2010

Studiotoimittaja:
Hyvää huomenta. Tässä vaiheessa syyni länsinaapuriin Ruotsiin. Siellä suurkaupunkien liepeille on syntynyt asutuskeskuksia, joita voisi luonnehtia lähinnä maahanmuuttajien getoiksi. Näissä paikoissa ruotsin kieltä kuulee vain vähän, ja ruotsalaiset ovat selvä vähemmistö. Kaikesta huolimatta, siirtolaislähiöiden nuorten oireilusta huolimatta, esimerkiksi Tukholman Rinkebyssä toivotaan parempaa ja odotetaan myös sellaista. Kari Lumikero seurasi Ruotsin opposition pääministeriehdokkaan vierailua tässä Rinkebyn lähiössä.

[ryhmä poliiseja kävelee hämärällä kadulla mellakkavarusteissa, palomies sammuttaa palavaa jätekasaa]

Toimittaja Kari Lumikero:
Nämä kuvat ovat Malmön Rosengårdista, mutta siirtolaislähiöiden väkivaltaiset levottomuudet tuhopolttoineen ovat tuttuja myös Ruotsin muissa suurkaupungeissa. Usein tulipalojen tukahduttaminen on vaikeutunut, kun nuoret ovat karanneet palomiesten kimppuun ja tuhonneet sammutuskalustoa.

Bakhet Suleiman:
Se ei koske pelkästään Rinkebytä. Nuoret vandalisoivat kaikkialla Tukholmassa. Ei sille mitään mahda. Työskentelen paikallisjunassa ja joka ikinen asema on sotkettu.

Toimittaja Lumikero:
Rinkebyssä asuu 17 000 ihmistä, täällä puhutaan noin sataa kieltä ja nuorista 40 prosenttia on vailla työtä. Kaupunginosassa toimii koripalloseura Akropol, jonka lukukauden alkua edeltävällä leirillä myös opposition pääehdokas Mona Sahlin pistäytyi.

Mona Sahlin, puoluejohtaja, Ruotsin sosiaalidemokraatit:
Pelasin heidän iässään jalkapalloa ja käsipalloa. Koripallo on vaikeaa.

Anna Berger Kettner, lähetyspastori, Rinkeby:
Aikaisemmin Rinkeby oli ikään kuin Tukholma-nimisen huoneiston eteinen, jonka läpi mentiin. Viimeisen 15 vuoden aikana olemme yrittäneet tehdä siitä kotipaikan, johon ihmiset jäisivät. Se on onnistunut melko hyvin.

Toimittaja Lumikero:
Miltei kaikki Akropolin tytöt ovat siirtolaistaustaisia, mutta he puhuvat keskenään sujuvasti ruotsia. Urheilu yhdistää. Ja vaikka sana "siirtolaisgetto" on huulilla, sen lausumista täällä vältetään.

Mona Sahlin:
Tottahan täällä on ongelmia, mutta ei läheskään niin suuria kuin media antaa ymmärtää. Pieni osa nuorista on riitapukareita, jotka leimaavat myös kaikki muut täällä asuvat nuoret. Tämä on pääasiassa hieno kaupunginosa, jonka mahtavat nuoret eivät syyllisty rikoksiin.

Toimittaja Lumikero:
Rinkebyläiset itse katsovat, että heidän ongelmiaan on mediassa ja muutenkin varsin paljon liioiteltu ja ainakin ne henkilöt, joiden kanssa minä puhuin, vakuuttavat, että he viihtyvät täällä oikein hyvin.

Ali Tati, pakolainen Iranista, 22 vuotta Ruotsissa:
Minusta täällä on mukavaa - ihmisiä on kaikkialta maailmasta. Istuskelemme täällä, juttelemme ja juomme kahvia.

Bakhet Suleiman, pakolainen Eritreasta, 36 vuotta Ruotsissa:
Tämä yhdyskunta on monien kulttuurien mosaiikki. Viihdyn sellaisessa.

Anna Berger Kettner, lähetyspastori, Rinkeby:
Olen asunut Rinkebyssä vuodesta 1987. Tämä on kotiseutuani. Täällä on valtavasti voimaa ja iloa. Ruotsi, Suomi ja muu läntinen maailma ovat ikääntymiskriisin edessä. Nuorista on pula, ja tällaiset alueet pitäisi nähdä voimavaroina. Täällä on lapsia ja heidän mukanaan rikkautta. Kunpa emme pilaisi tätä mahdollisuutta.

[Mona Sahlin kävelee kadulla]

Nuori pohjoisafrikkalaisen näköinen mies:
Mona Sahlin, toivon todella että voitat vaalit. Sinä olet nainen, jolla on tyyliä!

Mona Sahlin:
Meillä poliitikoilla on valtava vastuu. Koulujen tulee parantua, opettajia tarvitaan lisää. Maanalaisasemien täytyy toimia ja poliisin on oltava läsnä. Maahanmuuttajat ovat osa Ruotsia.

[studioon]

Studiotoimittaja:
Hyvää huomenta Kari Lumikero. Tuossa äskeisessä jutussa oltiin kovin toiveikkaita sen suhteen, että esimerkiksi Rinkebyn lähiössä ollaan menossa parempaan suuntaan. Onko totuus todella näin yksinkertainen?

Toimittaja Lumikero [puhelimessa]:
Se ei todellakaan ole yksinkertainen. Päinvastoin, se on hyvin hankala kokonaisuus. Tässähän täytyy muistaa se, että Rinkebyn tapaiset siirtolaislähiöt, vaikka niillä on näitä ongelmia, niin ne ovat myöskin näille siirtolaisille, maahanmuuttajille, pakolaisille, turvapaikan saaneille tällaisia...ikään kuin kodin jatkeita ja siellä vallitsee voimakas yhteisöllisyys. Mutta totuus on se, että nuoret, varsinkin nuoret, tämän toisen ja kolmannen sukupolven nuoret, joilla on koulutusvajetta, he oireilevat siellä, ja tosiaan nämä väkivaltaisuudet ovat siitä merkkinä. Ja missään tapauksessa pelkästään joku poliisien määrän lisääminen ei näitä ongelmia ratkaise, vaan siellä täytyisi olla tällaista sosiaalista...sosiaalista toimintaa. Ja nimenomaan Rinkebyssä ihmiset korostivat sitä, että tällaisten tukihenkilöiden, sosiaalityöntekijöiden ja muiden, määrää on julkisten rahojen puutteen takia vähennetty ja nimenomaan pitäisi tehdä juuri päinvastoin.

Studiotoimittaja:
Kuinka paljon Ruotsissa tapahtuu edelleen tämän tyyppistä gettoutumista?

Toimittaja Lumikero:
No, kyllä se niin on, että kun nämä lähiöt jossakin vaiheessa ovat kääntyneet tällaisiksi siirtolaislähiöiksi, niin sinne on ikään kuin helppo muuttaa, ja myöskin ihmiset hakeutuvat itse. Siis millään laillahan ei voida estää ihmisten hakeutumista tietyille asuntoalueille. Tämä Rinkeby muuten oli 70-luvulla nimenomaan suomalaisten lähiö. Siellä asui paljon suomalaisia, mutta luulenpa, että monet suomalaiset ovat lähteneet sieltä pois ja tilalle on sitten tullut tosiaan tällaista...ihmisten kirjoa, joka näkyy siellä torilla. Pieni yllätys minullekin, joka en ole siellä vähään aikaan käynyt, että se on näin...kirjava, tämä asujaimisto siellä, väestö.

Studiotoimittaja:
Mikä siis on suurin ongelma siinä, että maahanmuuttajat ovat keskittyneet samalle alueelle?

Toimittaja Lumikero:
No, se ongelmahan muodostuu siitä, että ihmisillä ei ole riittävästi koulutusta. Tämä työttömyys on minusta kaiken pahan alku ja juuri. Että jollakin tavalla pitäisi saada tämä toimettomuuden leima pois sieltä. Ja nyt muun muassa ihan eilen, kun täällä vaalitaistelu on meneillään, niin hallituspuolue keskustapuolue ilmoitti, että nyt jatkossa yritykset, jotka investoivat näille ongelma-alueille, saavat sitten valtiontukea yritystoiminnalleen, jos he palkkaavat siirtolaisnuoria töihin. Ja tämä saattaa olla yksi tällainen avain, mutta se on kieltämättä aika hankala juttu. Ja muuten täytyy muistaa, että koko ajan Ruotsiin muuttaa lisää pakolaisia, maahanmuuttajia. Osa, pieni osa, on ruotsalaisia paluumuuttajia, mutta me puhumme siis 100 000 ihmisen määrästä vuodessa. Siis 100 000 ihmistä joka vuosi tulee takaisin tai muuttaa Ruotsiin, saa täältä turvapaikan...

Studiotoimittaja [keskeyttää]:
Mittakaava on siis aivan eri kuin Suomessa, mutta sano vielä lyhyesti loppuun, mitä Suomen pitäisi oppia tästä?

Toimittaja Lumikero:
No, ainakin se pitää muistaa, että tällainen vanha ajatus "Suomi suomalaisille" tai "Ruotsi ruotsalaisille", se on mennyttä maailmaa. Täytyy kerta kaikkiaan mennä ja täytyy auttaa ja tukea näitä ihmisiä paikanpäällä [Rinkebyssä]. Ja mitkään tällaiset ikään kuin lainsäädäntötoimet ja rangaistukset tai tällaiset, ne eivät tule kysymykseen.

Studiotoimittaja:
Kiitoksia tästä, Kari!

[toimittajien loppukeskustelun aikana palomiehet sammuttavat kuvassa palavia rakennuksia]