HBL: Astrid Thors: Työperäinen maahanmuutto

HBL: Astrid Thors: Behovsbaserad arbetskraftsinvandring 26.8.2010

Riksdagen behandlar som bäst regeringens förslag till en ändring av av utländlingslagen med nya regler för arbetskraftinvandring. Enligt förslaget får en arbetsgivare som inte hittar den arbetskraft som behövs inom Finland eller inom övriga EU/EES möjlighet att rekrytera arbetskraft från ett tredje land om de grundläggande villkoren för uppehållstillståndet (som till exempel anställningsvillkor) är uppfyllda. Förslaget motsvarar den reform som i Sverige har varit i kraft i ett och ett halv års tid. I Sverige är man nöjd med reformen och anser att den den har gjort det lättare och smidigare för företagen att rekrytera den kompetenta personal de har behov av.

Arbetskraftsinvandringen kommer efter reformen att motsvara det behov av arbetskraft vi har på den finländska arbetsmarknaden. Arbetsgivaren får rekrytera utanför EU-området om arbetskraft inte annars hittas. Arbetstagaren beviljas uppehållstillstånd om han har ett jobb som väntar honom i Finland. Behovet påvisas av att arbetsgivaren försökt rekrytera från Finland utan att hitta arbetstagare. Arbetskraftsinvandringen kommer att vara behovsbaserad och bygga på det verkliga behovet av arbetskraft.

Den myndighetsprövning Socialdemokraterna vill bevara har gjort arbetstagares uppehållstillståndsförfarande byråkratiskt och långsamt med två olika beslut som fattas av två olika mundigheter. Regeringen vill slå ihop dessa två förfaranden och avstå från den myndighetsbaserade arbetsmarknadsprövningen som ofta kallas för "tillgångspråvning", men som Socialdemokraterna i sitt migrationspolitiska program felaktig kallar för "behovsprövning". Utgångspunkten i regeringens förslag är att det är den enskilda arbetsgivaren som har den bästa kunskapen om vilka rekryteringsbehov den egna verksamheten har. Forskning publicerad av Södra Savolax närings-, trafik- och miljöcentral visar att arbetsgivare rekryterar utomlands först efter att de inte har hittat arbetskraft i Finland.

Finland har varit inne i en mycket svår ekonomisk kris. Nu börjar vi se ljus i tunnelns ände. Det gäller att ta tillvara alla chanser till en ekonomisk tillväxt. Därför skulle de vara ödesdigert om någon bransch som annars kunde verka som lokomotiv i en ekonomisk uppgång hindrades i sin utveckling på grund av brist på arbetskraft.

Jag är mycket besviken över att Socialdemokraterna bygger sin invandringspolitik på den felaktiga myten att utländningar tar arbetstillfällena av finländare. Antalet arbetstillfällen i en ekonomi är inte begränsat. Ett land med färre invånare har inte lägre arbetslöshet en länder med fler invånare. Att hindra människor från att flytta till Finland löser inte vårt arbetslöshetsproblem.

En annan myt är att utländska arbetstagare inte är lika bra som finländska. De företag som har rekryterat från utlandet kan bevisa att så inte är fallen. Vi måste komma bort från tänkandet att enbart finländska arbetstagare duger. Våra arbetsplatser blir mer mångkulturella, vilket inte i alltid kommer att vara en smärtfri process, men en nödvändighet i dagens samhälle. Alla arbetstagare är lika värda oberoende av härkomst.

Det är självklart att regeringen inte godkänner utnyttjande av utländsk arbetskraft. De största problemen ser vi inom byggbranschen, och oftast handlar det om utsänd arbetskraft inom EU. Vi måste bekämpa dessa problem, men samtidigt får vi inte stanna upp i utvecklandet av våra migrationsförfaranden. Regeringens förslag till nya regler för arbetskraftsinvandring gäller arbetstagare från länder utanför EU/EES. I en seriös politik måste vi göra skillnad på fri rörlighet inom EU och invandring från länder utanför EU.

Astrid Thors, Migrations- och Europaminister

---

Eduskunta käsittelee parhaillaan ehdotusta ulkomaalaislain muutoksesta koskien työvoimaperäisen maahanmuuton sääntöjä. Ehdotuksen mukaan työantaja, joka ei löydä tarvitsemaansa työvoimaa Suomesta tai muualta Euroopasta, saa mahdollisuuden rekrytoida työvoimaa kolmannesta maasta, jos oleskeluluvan perustavat ehdot (kuten työllisyysehto) täyttyvät. Ehdotus vastaa uudistusta, joka on ollut voimassa Ruotsissa yksi ja puoli vuotta. Ruotsissa on oltu tyytyväisiä uudistukseen ja siellä nähdään, että tarpeellisen osaavan työvoiman rekrytointi ulkomailta on helpottunut ja sutjaantunut.

Työvoiman maahanmuutto tulee uudistuksen jälkeen vastaamaan työvoiman tarvetta, joka meillä suomalaisilla työmarkkinoilla on. Työnantajat voivat rekrytoida ulkomailta, jos työvoimaa ei muuten löydy. Työntekijälle myönnetään oleskelulupa, jos hänellä on työpaikka valmiina odottamassa Suomessa. Tarve näytetään toteen sillä, että työnantaja on yrittänyt rekrytoida Suomesta mutta ei ole työvoimaa löytänyt. Työvoimamaahanmuutto tulee olemaan tarveperäistä ja rakentumaan todelliselle työvoiman tarpeelle.

Virastoriippuvaisuus, josta Sosiaalidemokraatit haluavat pitää kiinni, on tehnyt oleskeluluvan hakemisesta yrityksille byrokraattista ja hidasta kahden luvan ja kahden viraston välistä peliä. Hallitus haluaa lyödä yhteen nämä kaksi hallintoa ja irtaantua virastoriippuvaisesta työmarkkinatestauksesta, jota kutsutaan usein myös "saatavuuskokeiluksi" mutta, mitä Sosiaalidemokraatit maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa valheellisesti kutsui "tarveperäiseksi". Lähtökohta hallituksen ehdotuksessa on, että yksityiset työnantajat ovat niitä, joilla on parhain tieto rekrytointitarpeesta omassa toiminnassaan. Tutkimus, joka julkaistiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen puolesta näyttää, että työnantajat rekrytoivat ulkomailta heti, jos eivät löydä työvoimaa Suomesta.

Suomi on ollut erittäin vaikean taloudellisen kriisin mukkeluksissa. Nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Siihen kuuluu kaikkien mahdollisuuksien käyttöönotto taloudellisen kasvun takaamiseksi. Sitä vastoin olisi kohtalokasta, jos jokin ala, joka muuten voisi toimia veturina ekonomiselle kasvulle hidastuisi kehityksessään työvoiman puutteessa.

Olen erittäin pettynyt siihen, että Sosiaalidemokraatit rakentaa maahanmuuttopolitiikkansa valheellisiin myytteihin kuten, että ulkomaalaiset vievät suomalaisilta työmahdollisuudet. Työmahdollisuudet eivät ole rajoitetut taloudessa. Harvaan asutussa maassa ei ole työttömyyttä sen vähempää, kuin sitä on tiheämpään asutussa maassa. Hidastamalla ihmisten muuttoa Suomeen emme ratkaise työvoimaongelmaamme.

Toinen myytti on, että ulkomaalaiset työntekijät eivät ole yhtä hyviä, kuin suomalaiset. Yritys, joka on rekrytoinut ulkomailta voi todistaa, että näin ei ole. Meidän pitää erkaantua ajatuksesta , että yksinään suomalainen työntekijä on riittävän hyvä. Meidän työpaikkamme muuttuvat monikulttuurisemmiksi, mikä ei aina tule olemaan kivuton prosessi, mutta tarpeellinen tämän päivän yhteiskunnassa. Kaikki työntekijät ovat yhtä arvokkaita tulivat sitten mistä tahansa. On itsestään selvää, että hallitus ei hyväksy ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Suurimman ongelman näemme rakennusalalla ja useimmiten se koskee Eu:n sisältä lähetettyä työvoimaa. Meidän tulee taistella tätä ongelmaa vastaan mutta samanaikaisesti emme saa sulkea maahamuuttohallintoamme. Hallituksen esitys työvoimaperäisen maahamuuton uusista säännöistä koskee EU alueen ulkopuolelta tulevaa työvoimaa. Vakavassa politiikassa meidän pitää erottaa vapaa liikkuvuus Eu:n sisällä ja maahanmuutto EU:n ulkopuolisista maista.

Astrid Thors, Maahamuutto- ja Eurooppaministeri