Uusi Suomi: ”Suomessa räikeää ulkomaisen työvoiman polkumyyntiä”

Uusi Suomi: ”Suomessa räikeää ulkomaisen työvoiman polkumyyntiä” 17.8.2010
Husein Muhammed: Siirtotyöläiset ja minimipalkka (blogi)

Maahanmuuttoneuvottelukunnan jäsenen, lakimies Husein Muhammedin mukaan Suomi on maa, jonka kansallinen järjestelmä sallii ulkomaisen työvoiman alipalkkaamisen.

- Täällä on samantyyppinen järjestelmä kuin Saksassa, alakohtaiset minimit, ei mitään yleistä minimipalkkaa. Tällä hetkellä siis se, että meillä ei ole yleistä minimipalkkaa, vaikuttaa siihen, mitä Suomessa tapahtuu... Minimipalkka nostaisi ulkomaisten urakoitsijoiden hintatason lähemmäs suomalaisten urakoitsijoiden hintatasoa, ja hillitsisi kaikkein räikeintä polkumyyntiä, kirjoittaa Muhammed Uuden Suomen blogissaan.

Hän ihmettelee, kuinka SDP on hyökännyt monin sanakääntein siirtotyöläisiä kohtaan, ja vetoaa maahanmuutto-ohjelmassaan siihen, että työperäistä maahanmuuttoa ei pitäisi haalia Suomeen seuraavalla vaalikaudella.

Lue blogiteksti kokonaisuudessaan täältä.

________________________________

Husein Muhammed: Siirtotyöläiset ja minimipalkka (blogi)

Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon siirtotyöläisten luomista ongelmista, palkkadumppauksesta ja sosiaalisesta polkumyynnistä. Onpa hurjimmat kommentit parjanneet siirtotyöläisiä siitä, että he vievät suomalaisten työt. SDP on hyökännyt monin sanakääntein siirtotyöläisiä kohtaan, ja vetoaa nytkin, maahanmuutto-ohjelmassaan siihen, että työperäistä maahanmuuttoa ei pitäisi haalia Suomeen seuraavalla vaalikaudella.

Aloin tarkastella lähteitä aikajaksolta 2006- 2007, jolloin Euroopan Yhteisön tuomioistuimessa ratkottiin siirtotyöläisongelmaa Saksan yhden osavaltion (Ala-Saksin) kohdistamista vaatimuksista urakoitsijaan, joka käytti puolalaista alihankkijaa ja huomattavasti alhaisemmin palkoin kuin osavaltion ja koko Saksan laki edellytti. Tapaus meni paikalliseen oikeuteen asti, kun pääurakoitsijaa kohtaan nostettiin rikostutkinta halpatyövoiman käyttämisestä sekä vaadittiin hyvitystä sopimusrikoksesta. Tuomion jälkeen nousi kysymys, onko Ala-Saksin laki sopusoinnussa Euroopan Unionin työvoiman liikkuvuutta säätelevien lakien kanssa. Siinä kun tähdennetään osavaltion lakien koskevan myös alihankkijoita. Puolalaisille työntekijöille maksettiin vähemmän kuin AY-liikkeiden ja työntekijätahon sopima alakohtainen minimipalkka.

Yhteisön tuomioistuimen tulkinta (2007) lähti siitä, että alihankkija oli Puolassa kirjoilla, toimimassa, ja lähetti työvoimaa Ala-Saksiin, maksoi omilla ehdoillaan omille työläisilleen. Koskaan ei saa maksaa vähempää kuin yleinen minimipalkka, mutta alakohtaisia sopimuksia ei sellaiseksi lasketa. Siksi tapaus kääntyi Ala-Saksin osavaltion vastaiseksi. Ammattiyhdistysliikkeet pettyivät tuomioon, ja vilkas keskustelu asiasta alkoi.

ETUC, Euroopan ammattiyhdistysliikkeiden konfederaatio, suuttui ja julisti oikeuden sallineen sosiaalisen polkumyynnin, ja kävelleen ammattiyhdistysliikkeiden yli ratkaisussaan.

http://www.euractiv.com/en/soc…cle-171350
Euroopan Unionissa alkoi vilkas keskustelu, pitäisikö Euroopan Unionin säädöksiä muuttaa. Joukko tuomioistuimen ja komission korkeita neuvonantajia kannustaa ammattiyhdistysliikkeitä toimimaan lainsäädännön uusimisen puolesta, ja jopa painostamaan yrityksiä ja yhteisöjä.

http://www.nytimes.com/2007/05…50745.html

Keskustelu jatkui toisella mantereella asti, jossa New York Times oli kerännyt joukon eurooppalaisia asiantuntijoita kommentoimaan debattia. Eräs merkittävimmistä mielipiteistä tulee Jorgen Ronnesilta, eurooppalaisen liike-elämän johtajalta, asiat ovat muutoksen tilassa. On mahdollista, että jotkut kansalliset järjestelmät ovat muutospaineessa. Susan Anderson, CBI:n johtajistosta sanoo artikkelin lopussa, että maissa, joissa on (yleinen) minipalkka, kukaan ei saa maksaa alle sen.

Edelleen, esim. Suomen Työsuojelun mukaan, Suomi on juuri sellainen maa, jonka kansallinen järjestelmä sallii sosiaalisen polkumyynnin, halpatyövoiman alipalkkaamisen. Täällä on näet samantyyppinen järjestelmä kuin Saksassa, alakohtaiset minimit, ei mitään yleistä minimipalkkaa. Tällä hetkellä siis se, että meillä ei ole yleistä minimipalkkaa, vaikuttaa siihen, mitä Suomessa tapahtuu. On hyvin mahdollista, että siirtotyöläisyyden sisäisesti, kyvykkäin työvoima siirtyykin urakoitsijoille, jotka pyörittävät projekteja maissa, joissa on minimipalkka. On täysin mahdollista, että Euroopan Unionissakin säädökset tulevat muuttumaan.

On kuitenkin huolestuttavaa, että Suomessa käytävän keskustelun taso ei kosketa tällaista faktapohjaa ollenkaan. Keskustelu keskittyy eri osapuolten syyllistämiseen ja nimittelyyn. Tällä hetkellä on korkea aika alkaa keskustella tällaisestakin näkökulmasta. Samaan aikaan, täysin irrallisena tästä ilmiöstä, uutisoitiin, että Suomessa työn kannattavuus on joidenkin kohdalla romahtanut, sosiaalitoimen asiakkaista on osa työssä käyviä. Pitääkin pohtia, josko minimipalkkakeskustelusta voisi löytyä jotain aineksia myös tähän ongelmaan. Minimipalkka nostaisi ulkomaisten urakoitsijoiden hintataso lähemmäs suomalaisten urakoitsijoiden hintatasoa, ja hillitsisi kaikkein räikeintä polkumyyntiä – ja mahdollisesti myös toisi parempaa työvoimaa Suomeen.

Työvoiman vapaan liikkuvuuden tulee jatkua – se koituu myös suomalaisten eduksi monissa tilanteissa. Sen sijaan, että siirtotyöläisiä tai heitä käyttäviä tahoja yksin syyllistetään, pitää keskittää huomio siihen, järjestelmää on kehitettävä paremmin vastaamaan antaa nykyajan todellisuutta.