Pohjolan Sanomat: Maahanmuuttajista ratkaisu työvoimapulaan

Pohjolan Sanomat: Maahanmuuttajista ratkaisu työvoimapulaan 21.8.2010

– Pohjoismaissa on työvoimaa ja osaamista, joka on rekrytoitavissa ensin, maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors lausui Pohjoiskalottikonferenssissa Ylläksellä ja tarkoitti maahanmuuttajia.

– Pula ei ole vain insinööreistä vaan myös kädentaitajista, Thors tietää,

– Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat parantuneet, yrittäjä ja kulttuurivälittäjä Nafisa Yeasmin Rovaniemeltä totesi ja kiitti työstään Rovalan MoniNetissä.



____________________________________

Maahanmuutosta ratkaisu työvoimapulaan


Pohjoiskalottikonferenssi: oleskeluluvat eivät ylitä rajoja

-Pohjoismaissa on työvoimaa ja osaamista, joka on rekrytoitavissa ensin, maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors lausui Pohjoiskalottikonferenssissa Ylläksellä ja tarkoitti maahanmuuttajia.

Heidän liikkuvuutensa Pohjoismaiden tai Euroopan sisällä ei kuitenkaan ole vapaata. Thors esittääkin, että Pohjoismaat voisivat sopia hyväksyvänsä toistensa myöntämät oleskeluluvat. Ne voisivat ehkä myös yhteistyössä houkutella työmarkkinoilleen EU:n ulkopuolisia osaajia.

-Pula ei ole vain insinööreistä vaan myös kädentaitajista, Thors tietää ja viittaa Saksan ja Tanskan teollisuuden yritykseen saada työvoimaa. Ns. erityisosaajatkaan eivät voi liikkua EU-maasta toiseen, minkä vuoksi Thors toivoo aloitteensa leviävän koko Unionin sisälle.

Monikulttuurista hyötyä

-Ulkomaalaiset eivät vie muiden työpaikkoja, ministeri kiistää silloin tällöin esitettävän väitteen. Asiaa on tutkittu.

Hän huomauttaa pakolaismyönteisten paikkakuntien hyötyvän monikulttuurisuudesta; Vaasassa ja Närpiössä siitä on hyötynyt myös teollisuus. Työlupien kiintiöt eivät ratkaise työvoimatarpeita, mutta Thors puoltaa saatavuusharkinnasta luopumista, mikä helpottaisi ulkomaalaisten työllistämistä.

Ulkomaalaisille on jo heidän saapuessaan kerrottava niin oikeudet ja velvollisuudet kuin myös ”piilosäännöt”. Hän varoitti ihmiskaupasta, joka vastoin odotuksia koskeekin enemmän miehiä työpaikoillaan.

Pohjoismaisia rajaesteitä Thors selittää sillä, että sosiaalijärjestelmät luotiin toisenlaisen muuttoliikkeen aikana. Nyt muutot tehdään nopeasti, eikä aina välttämättä loppuiäksi.

Pohjoiskalotin tulevaisuutta ministeri haarukoi kaasun kasvavasta merkityksestä.


Koulutus ei riitä

-Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat parantuneet, yrittäjä ja kulttuurivälittäjä Nafisa Yeasmin Rovaniemeltä totesi ja kiitti työstään Rovalan MoniNetissä.

Bangladeshiläinen Yeasmin on asunut perheineen Suomessa 4,5 vuotta. Kotimaassaan oikeustieteen professoriksi kouluttautunut ei saanut Suomesta haluamaan työtä ja perusti ravintolan. Nyt kiirettä riittää kahden ravintolan lisäksi MoniNetissä ja kahden lapsen kanssa.
-Mies, joka on tutkija Arktisessa keskuksessa, auttaa, hän nauraa.
-Ahkera, aktiivinen ja oma-aloitteinen, hän arvioi pärjäämisensä syyksi. Hyvästä koulutuksesta on hyötyä, mutta se ei riitä. Maahanmuuttajissa monella on korkea koulutus, mutta silti he eivät saa työtä. - Mutta suomalaisiakin on paljon työttöminä, hän selittää.

Saksalainen Katja Güth on asettunut yrittäjäksi Pohjois-Ruotsiin ja raportoi lähes pelkästään myönteisiä kokemuksia. Mutta hänkin joutui tutustumaan 'Janten lakiin', että ei saisi olla erilainen tai parempi kuin muut.