HS: Pahoinpitelyihin liittyy usein alkoholi

Helsingin Sanomat: Pahoinpitelyihin liittyy usein alkoholi 17.8.2010

Lähes kaikissa pahoinpitelyissä Helsingissä alkoholi on jollakin tapaa osallisena, sanoo rikosylikomisario Juha Rautaheimo Helsingin poliisin väkivaltaosastosta.

Väkivalta ei ole Helsingissä sen enempää lisääntynyt kuin raaistunutkaan. Tämä Rautaheimon toteamus on yllättävä, sillä väkivallan raaistumisesta on totuttu lukemaan otsikoita viime vuosina.

"Erikseen ovat ammattirikollisten tekemät pahoinpitelyt. Esimerkiksi huumeperintään liittyvät pahoinpitelyt ovat erittäin raakoja ja johtavat jopa kuolemaan. Mutta yleisen väkivallan puolella väkivalta ei ole raaistunut."

Rautaheimo on työskennellyt näköalapaikalla Helsingin poliisissa vuodesta 1975. Hänellä voi olettaa olevan perspektiiviä asiaan.

Niin uskoisi olevan myös vuodesta 1973 Töölön sairaalassa Helsingissä työskennelleellä neurokirurgian ylilääkärillä Juha Hernesniemellä.

Hernesniemi luki Helsingin Sanomissa 5. elokuuta julkaistun jutun, jossa kerrottiin kesäisten pahoinpitelyjen lisääntyneen Tukholmassa 15 prosentilla edellisiin vuosiin verrattuna. Helsingissä pahoinpitelyiden määrä oli sen sijaan pysynyt samana.

Hernesniemi kommentoi uutista kirjeellään, jossa hän oli huolestunut väkivallan raaistumisesta: "Jos Helsingin luvut eivät ole kohonneet, raakuus on ainakin lisääntynyt. Aiemmin käytettiin termiä 'hakattiin sairaalakuntoon', ja nyt 'hakattiin ja potkittiin tehohoitokuntoon'."

"Erityisesti ulkomaalaiset, nuoret värilliset turistit ja maahanmuuttajat ovat joutuneet kokemaan kovia. Heitä on hakattu ja potkittu, seurauksena kuukauden sisällä puolen tusinaa vakavaa airoruhjevammaa ja pysyvä invaliditeetti", Hernesniemi kirjoittaa.

"Suomalaisen miehen tavallisin aivovamma johtuu humalassa kaatumisesta, ulkomaalaisen [vamma johtuu] pahoinpitelystä."

Tämä on Hernesniemen mukaan silmiinpistävä havainto sairaalassa.

"Heissä on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja esimerkiksi yksi meksikolainen nuori opiskelija, joka oli turistina Helsingissä. Hän oli viikkoja tajuttomana, ja hänellä on pysyvä aivovamma", Hernesniemi kertoo.

Professori Hernesniemen opissa käy vuosittain noin 150 ulkomaalaista opiskelijaa. Hän on mainostanut Helsinkiä mielellään turvallisena kaupunkina ulkomaalaisille. Nyt hän kysyy, onko enää niin?

"Helsinkiä on pidetty Euroopan turvallisimpana pääkaupunkina. Onko yhteisö alkanut hyökätä maahanmuuttajien ja värillisten kimppuun? Ovatko poliitikkojen viimeaikaiset maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat puheet antaneet luvan potkia ulkomaalaisia?" Hernesniemi kysyy.

"Nyt on paraikaa kaukomailta perhe tässä viereisessä huoneessa kokoontuneena itkemään uhrin ympärille. Tätä on hirveätä nähdä."

Sairaala tekee pahoinpitelyjen uhreista aina ilmoituksen poliisille.

Ylikomisario Rautaheimo ei kuitenkaan löydä Hernesniemen motiiviltaan rasistisiksi epäilemiä tapauksia poliisin tilastoista.

Rautaheimo kävi läpi kesä-heinäkuussa tapahtuneet 27 törkeää pahoinpitelyä. Yksikään niistä ei hänen mukaansa ole rasistinen rikos.

"Osapuolet voivat olla ulkomaalainen ja suomalainen tai maahanmuuttaja ja suomalainen, mutta ei pahoinpitely silti ole rasistinen. Se voi olla vaikkapa riita paikasta jonossa", Rautaheimo toteaa.

Pahoinpitelyn motiivin pitää olla puhtaasti ihonväriin liittyvä, ennen kuin poliisi luokittelee rikoksen rasistiseksi.

"En jätä huomiotta Hernesniemen kommentteja ollenkaan. Päinvastoin hän on alallaan erittäin varteenotettava lääkäri", Rautaheimo sanoo.

"Ehkä tapaukset ovat sattuneet muualla kuin Helsingissä tai on jokin muu syy, miksi ne eivät näy meillä."

"Pahoinpitelyissä alkoholi on vahvasti esillä, se on se perusasetelma. Harvemmin turpaan saamisen motiivi on rotu, uskonto tai muu tällainen seikka."