Pauli Vahtera: Somalien perheenyhdistäminen suomalaisperheisiin

Iltalehti: Pauli Vahtera: Somalien perheenyhdistäminen suomalaisperheisiin (blogi) 31.8.2010

Suomeen on tulossa perheenyhdistämisvelvoitteen nojalla tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia somaleja (HS 29.8.2010). Tilanne on kestämätön. Yhdistäminen johtaa tuhansien uusien asuntojen tarpeeseen. Suuri osa yhteiskunnan rahoilla rakennettavista asunnoista menee maahanmuuttajien asuttamiseen. Sosiaaliturvaa varten tarvitaan yhä lisää rahaa, eikä loppua näy. Kotouttajia ja muita maahanmuutosta elantonsa saavia tarvitaan tuhansittain lisää. Ja kaikki rahoitetaan velaksi.

Helsingin Sanomat otsikoi kirjoituksen tavoilleen tyypilliseen tapaansa. ”Somalialaisten kasvattilapsihakemukset rajussa kasvussa. Käsittelyruuhka on laiton.” Siis virkamiehet rikkovat lakia kun eivät saa somaliperheitä nopeammin elämään ilmaiseksi Suomessa. No, avataan portit ja kaikki sisään. Ilmasiltaan Suomen ja Somalian välille tarvitaan välittömästi 20 airbussia. Ilmasillan avulla lakia ei rikota, eikä virkavirhettä tapahdu.

Maahanmuuttajat saavat puliveivata mitä tahansa, eikä se ole rikollista. Rikollista on liian pitkäksi käyvä odotusaika. Perheenyhdistämisestä on tullut kauppatavaraa, jonka varjolla käydään ihmiskauppaa, tuodaan tänne väkeä, joilla ei muutoin olisi oikeutta humanitääriseen maahanmuuttoon ja nyt HS:kin epäili julkisesti vuosia tiedetyn tosiasian, että maahanmuuton varjolla tänne tulee moniavioisiin avioliittoihin nuoria tyttöjä. Kun nyt oikeusministeriö valmistelee sukupuolineutraalia avioliittolakia, voisi se saman tien laittaa lakiin määräneutraalin avioliiton, jotta näitä vaimoja ja heille tulevia lapsikatraita ei tarvitsisi asuttaa erillisiin asuntoihin. Säästettäisiin rahaa.

Mietitäänpä kuitenkin tarkemmin. Yhteiskunnassamme, jossa kaikkea on suvaittava, Suomen eduskunta käyttää verorahoja siihen, että nuoria tyttöjä tuodaan moniavioisiin avioliittoihin vanhojen miesten rääkättäviksi. Kyse on pakottamisesta ja ihmiskaupasta, jota hyvät ihmiset rahoittavat yhteisestä kassasta. Miten nämä haloset, biaudetit, viljaset, virtaset ja suurpäät pystyvät nukkumaan yönsä? Vai harjoitellaanko tässä tulevaisuuden Suomea, jossa suomalaiset ovat vähemmistönä.

Sisäministeriö halusi ensi vuoden budjettiin 1,8 miljoonaa euroa lisärahaa somalien perheenyhdistämiskäsittelyn nopeuttamiseksi. Tänä vuonna pelkästään 7 ensimmäisen kuukauden aikana hakemuksia on tehty 2392. Päätöksiä on odottamassa 5000. Tuhannet ovat jo saaneet Suomessa eldoradonsa. Jos kaikki saavat tulla Suomeen, joudumme tulevaisuudessa budjetoimaan vuosikymmenten kuluessa 5 miljardia euroa heidän elättämiseensä (ks. edellinen blogini ”Kun yhteiskunta kaataa, niin iso haavi alle”). Jos hakemuksista onnistutaan hylkäämään puolet, lasku on silti 2,5 miljardia euroa. Itse asiassa sekään ei riitä, koska perheenyhdistäminen on ikiliikkuja, jonka avulla tänne tullut voi hakea omat kaverinsa ja he taas oman klaaninsa.

Perheenyhdistämisoikeus lisää merkittävästi tänne tulevien turvapaikanhakijoiden määrää, koska somalit saavat oleskeluluvan, vaikka heille ei turvapaikkaa myönnetäkään. Näin jokainen tänne tullut avaa uuden parinkymmenen perheenyhdistämisen oikeudet. Kun Suomeen on saatu rakennettua oma Pikku-Somalia, kuka takaa, ettei Somalian sisäinen valtataistelu siirry tännekin. Koko humanitäärinen maahanmuutto ja perheenyhdistäminen on nähtävä vuosikymmeniä kestävänä hankkeena, jonka pitkäaikaisvaikutukset ovat valtaisat niin rahan käytössä kuin muutoinkin, esimerkiksi naisten aseman heikkenemisenä. Jos tätä hanketta ei saada poikki nyt, miten se saataisiin 10 vuoden kuluttua. Jos tämä hanke nähdään virheeksi vuosien kuluttua, ei sitä enää voida korjata. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi erillisen ”Somalimaan” (Itä-Helsingin/Sipoon) irrottaminen Suomesta Afrikan sarven tapaan.

Luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttajan kotouttaminen ja kouluttaminen suomalaisen yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi on mahdoton tehtävä. Seurasin Mikkelin torilla kun suomalainen opettaja kulki torimyyjältä toisen luo kymmenhenkisen 10-20-vuotiaiden maahanmuuttajanuorten kanssa. Opettaja osoitti omenaa ja sanoi ”omena”. Ryhmän nuori neito oli niin ihastunut tekotukkaansa, ettei häntä omenat kiinnostaneet lainkaan. Nuorimmat tapailivat omenaa, muut katselivat muualle. Omena nyt vielä meni, mutta ”punainen viinimarja” oli vaikeampi. Opettaja hoki moneen kertaan ”saa maistaa” ja osoitti viittomin ”syökää, syökää” ja näin torikauppiaatkin pääsivät osallistumaan omilla rahoillaan maahanmuuttajien kotouttamiseen. Nämä ryhmät ovat tuttuja Mikkelin marketeissa ja vaate- ja muissa kaupoissa. ”Hame”, ”Housut”.

Mitä enemmän suurperheitä tänne tuodaan, sitä mahdottomammaksi kotouttaminen tulee. Vaikka kaikki Suomen velkarahat laitettaisiin kotouttamiseen, ei kummoisiakaan tuloksia kannata odottaa. Itse asiassa rahan lisääminen vain heikentää kotouttamista, koska elämä Suomessa sosiaaliturvan varassa on kuitenkin kuninkaallista elämää Somaliaan tai Afganistaniin verrattuna.

Kun tasavallan presidentti Mauno Koivisto avasi inkeriläisten padot Suomeen paluumuuttajina, oli joukossa paljon väärin paperein tänne tulleita venäläisiä. Moni kaupunki saa kiittää huumeongelmiensa pahenemisesta presidentin tokaisua. Kun paluumuuttoon tehtiin rajoituksia, on suurin ruuhka saatu padottua vuosikausia kestävään odottamiseen Venäjällä. Samanlainen tukos tarvitaan somalien tänne muuttamiseen.

Aikaa meille antavia hidasteita olisivat ministeri Thorsin hätäpäissään keksimät biopassit. Tähän asti Somaliassa on voinut ostaa passeja 8 dollarilla. Äkkiäkös passipaja biopassit kehittäisi. Kaikki passit ovat virallisia, koska Somaliassa ei ole hallintoa passien antamiseen. Hinta varmaan nousee, mutta kyllä ihmiskauppiaat osaavat lisätä hinnan omaan palkkioonsa. Parempi tukos on vaatia suomen tai ruotsin kielen välttävää osaamista ja testit pidettäisiin perheen kotimaassa. Halvinta on yhdistää pakolaisena esiintyvä takaisin omaan kotiinsa.

Eduskunnalla on satoja virkamiehiä ja ministeriöillä omansa. Näyttää siltä, että eduskunnan päätökset tehdään seuraamalla Helsingin Sanomien kirjoituksia. Koska HS ei ole kirjoittanut aikaisemmin perheenyhdistämisen ongelmista, ei hallituspuolueissa ole koko vaalikautena ollut huolta asiassa. Eduskunta voisi siirtyä internet aikakauteen. Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen vuotamisesta on netissä kirjoitettu jo vuosia.

Kotoutuminen suomalaiskodeissa

Suomi elää velaksi, ei meillä ole varaa ottaa tänne asumaan uusiin asuntoihin vuosittain tuhansia ja taas tuhansia humanitäärisiä maahanmuuttajia.

Aina kun porsaanreikä havaitaan, sen käyttö ryöstäytyy käsistä. Perheenyhdistäminen on tällä hetkellä ajankohtaisin maahanmuuton suurista virheistä, joka pitää tukkia nopeasti. En enää usko siihen, että nykyinen eduskunta pystyisi tekemään lain, jolla perheenyhdistäminen estettäisiin kokonaan tai edes osaksi. On pakko etsiä uusia ratkaisuja. Todellinen humanitäärinen ratkaisu on oikeus (ja velvollisuus) yhdistää perheet suomalaiskoteihin, eli ottaa kotiin kotimaahanmuuttaja, joka tässä tapauksessa olisi useimmiten kotisomali.

Maahanmuuttajat eivät kotoudu Suomeen, koska he asuvat omilla asuntoalueillaan, jotka ghettoutuvat ajan myötä. Sosiaaliturva takaa sen, ettei tarvitse kotoutua, ei oppia suomen kieltä, saatikka että pitäisi omalla työllään elättää itsensä.

Mutta kun maahanmuuttaja asuu suomalaiskodissa, hän oppii helposti suomen kielen ja suomalaiset tavat. Enää ei tarvittaisi kotouttajia, jotka opettavat sähkölieden, pesukoneen, jääkaapin ja vessan käytön, koska oppi saataisiin samalla tavalla kotona kuin lapset oppivat nämä perusasiat. Vaikka maahanmuuttaja olisi luku- ja kirjoitustaidoton, hän oppisi helposti näkemällä asiat. Saunakin tulee tutuksi ensimmäisellä viikolla – mämmi ja saunanvastan teko vähän myöhemmin. Suomalaisissa perheissä suomalaislapset itsenäistyvät ja muuttavat pois kotoaan. Samalla tavalla maahanmuuttaja itsenäistyisi ja itsenäistymistä nopeuttaisi se, että kotouttamisperheellä ei olisi velvollisuutta ottaa uutta perhettä kun on saanut kotisomalinsa itsenäistymään. Innokkaimmat maahanmuuttofanit voisivat adoptoida kodissaan asuvan vieraansa, jolloin perheiden yhdistäminen olisi täydellistä.

Koska eduskunta on tämän sopan meille keittänyt, somalien perheiden yhdistäminen aloitetaan kansanedustajien koteihin. Näin he pääsevät ensimmäisenä nauttimaan siitä monikulttuurisuudesta, jonka puolesta he ovat meitä 20 vuotta aivopesseet ja syyllistäneet. Apu olisi suuri, koska monilla kansanedustajilla on kaksi asuntoa, joihin molempiin voidaan kotouttaa perheenjäseniä. Suurin 41 perheenjäsenen yhdistetty perhe sijoitettaisiin tasavallan presidentin asuntoon Mäntyniemeen.

Tullineuvos Veikko Vennamo sai tunnustusta karjalaisten hyvästä asuttamisesta sodan jälkeisessä Suomessa. Vennamon virka asutusasiain osastopäällikkönä voitaisiin avata uudestaan. Virkaan nimitettäisiin ministeri Astrid Thors, joka määräisi hyvätuloiset perheet järjestykseen, jonka mukaan vastaanottaminen tapahtuu. Näin hän voisi suosia ruotsinkielisiä perheitä, jotka jäivät aikoinaan karjalaisista osattomiksi. Jotta oikeita perheitä ei tarvitsisi hajoittaa, voitaisiin hyvätuloisille, joilla yleensä on isoimmat asunnot, määrätä velvollisuus ottaa useampia maahanmuuttajia kotiinsa kotoutettavaksi. Koska valtiolla ei ole rahaa, perheen yhdistämiseen ei anneta mitään tukia, vaan suomalaisten tulee tehdä tämä jalo tehtävä omilla rahoillaan. Sen jälkeen he voisivat hakata rintoihinsa ja olla tyytyväisiä siihen, kuinka hyviä ihmisiä ollaankaan. Nykyinen vaihtoehto johtaa joka tapauksessa hyvätuloisten verojen korotuksiin, jotta jo nyt kaksi miljardia euroa vuodessa maksava humanitäärinen maahanmuutto saadaan rahoitettua ilman lisävelan ottoa.

Jotkut suomalaiset haluavat auttaa Keski-Euroopan kerjäläisromaneja. Heille voitaisiin anomuksesta myöntää oikeus ottaa kotiinsa kotiromani perheenyhdistämisen sijasta. Näin saataisiin kerjäläisongelmaan inhimillinen ratkaisu.

Jos suomalainen perhe kieltäytyisi ottamasta perheenyhdistettävää kotiinsa, perheen aikuiset jäsenet tuomittaisiin viharikoksesta ehdottomaan vankeuteen. Kieltäytymisestä ei voi selvitä sakkorangaistuksella. Nykyisen maahanmuuton pääorganisaattori tasavallan presidentti Tarja Halonen vaatisi vahvaa vastausta yhteiskunnalta kieltäytyjiä kohtaan.

No, ehkei tässä entisessä kotiryssien maassa kuitenkaan haluttaisi omaa kotimaahanmuuttajaa. On paljon helpompi olla hyvä ihminen toisten rahoja tuhlaamalla. Kun varakkaiden perheiden ei tarvitse ottaa maahanmuuttajia naapuriinsa, ei mikään haittaa heidän hyvän olon tunnettaan. Kuitenkin pelkästään lakihanke voisi avata suomalaisten silmät. Eduskunta joutuisi mittaamaan todellisen humanitäärisyytensä määrän. Jos yksikään kansanedustaja ei halua kotimaahanmuuttajaa, se todellisuudessa tarkoittaa, ettei perheenyhdistämistä aidosti kukaan suomalainen halua. Edustavathan kansanedustajat kansaa. Sen jälkeen olisi helppo tehdä laki, joka lopettaa tämän hulluuden.

—

Tämän kirjoituksen innoittajana on Helsingin Sanomien Kotimaan (!) uutissivu A5 29.8.2010, joka käsitteli somalien kansanryhmän perheenyhdistämistä Suomeen.

PS. Blogin julkistusaamuna ovat uutiset toitottaneet kuinka vaarallista on kun Suomeen tulee suomalaisten turistien matkatuliaisina bakteerikanta, johon antibiootit eivät pure. Kukaan asiantuntija ei ole sanallakaan sanonut, että maahanmuuttajien bakteerikanta olisi ongelmallinen.