Savon Sanomat: On aika tiukentaa lakeja ja käytäntöjä

Savon Sanomat, pääkirjoitus: On aika tiukentaa lakeja ja käytäntöjä 31.8.2010

Kaleva, pääkirjoitus: Kasvattilapset eivät saa olla kauppatavaraa

Aamulehti, pääkirjoitus: Maahanmuuttovirasto helisemässä

Perheenyhdistämiskeskustelu sai viikonvaihteessa uuden vivahteen, kun julkisuudessa kerrottiin, että somalialaisten perheenyhdistämishakemukset ovat ruuhkauttaneet Maahanmuuttoviraston (HS 29.8.). Hakemusten määrä on neljässä vuodessa kuusinkertaistunut.

Yksi ruuhkia aiheuttava tekijä on kasvattilasten määrä. Hakemuksista selviää, että lapsia on nykyään lähes joka perheessä. Kaksi vuotta sitten heitä ei ollut juuri lainkaan. Suomen viranomaiset epäilevät, että osa hakemuksista on perusteettomia. Sisäministeriö ei hyväksy näkemystä, että ruuhka johtuisi vain Somalian väkivaltaisesta tilanteesta.

Oleskelupäätöstä odottaa nyt lähes 5 000 somalialaisten perhesidehakemusta. Ensi vuoden lopulla ratkaisua odottavia hakemuksia arvioidaan olevan 9 000. Perheenyhdistäminen tarkoittaa sitä, että oleskeluluvan saanut pakolainen voi hakea lupaa esimerkiksi puolisonsa tai lapsensa saamiseksi Suomeen.

Kasvattilapsihakemuksissa on yksi mielenkiintoinen piirre. Hakemuksiin ilmoitetuista 13-17-vuotiaista kasvattilapsista 70 prosenttia on tyttöjä. Viranomaiset arvioivat, että kasvattilapsijärjestelmää voidaan yrittää käyttää myös ihmiskaupan välineenä. Ihmiskauppa yhdistetään usein prostituutioon tai elinkauppaan. Viranomaiset epäilevät, että osa somalitytöistä saattaa päätyä uudessa maassa kakkosvaimoksi tai piikomaan.

Suomen viranomaisten tulee olla erityisen tarkkana, ettei maassamme perheenyhdistämisen varjolla harjoiteta rikollista toimintaa. Suomi saattaa olla myös kansainvälisessä ihmiskaupassa läpikulkumaa. Järjestäytynyt rikollisuus löytää aina Suomen kaltaiset suvaitsevat valtiot ja käyttää härskisti hyväkseen niiden lainsäädännöllisiä puutteita

Tähän pisteeseen paisunut tilanne on monessa mielessä ongelmallinen. Ministeriöllä ei ole rahaa somalihakemusten ruuhkan purkamiseen, eikä sitä luvattu ensi vuoden valtion budjettiin. Hakemusruuhka on laiton, sillä perheenyhdistämisratkaisu tulisi antaa yhdeksässä kuukaudessa. Nyt päätöstä voi joutua odottamaan yli kaksi vuotta.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) lähti liikkeelle maanantaina. Hän ehdotti, että Suomeen pyrkiviltä vaadittaisiin vastaisuudessa sormenjäljet ja kuvan sisältävä biometrinen passi. Somalialaisten perhesidehakemuksia käsittelevät virkailijat eivät nyt pysty varmistamaan hakijan henkilöllisyyttä.

Thors on oikeassa siinä, että viranomaiskeinoja tilanteen hallintaan saattamiseksi on tiukennettava. Kannattaa samalla pohtia, miksi tähän pisteeseen on ajauduttu. Miksi laiva vuotaa?

Ongelma ei ratkea nopeasti. Esteenä ovat muun muassa kansainväliset sopimukset ja jatkuva empiminen, otetaanko kovemmat keinot käyttöön vai ei. Ministeri Thorsin suvaitseva turvapaikka- ja pakolaispolitiikka kantaa nyt hedelmää. Ministeriön johdossa ei ole ollut näkökykyä tulevaisuuteen. Politiikkaa on leimannut liiallinen hyväuskoisuus.

______________________________________________________


Kaleva, pääkirjoitus: Kasvattilapset eivät saa olla kauppatavaraa

Suomessa asuvat somalialaiset tekevät poikkeuksellisen paljon kasvattilapsihakemuksia. Jopa niin paljon, että sisäministeriössä epäillään, että osa perheenyhdistämishakemuksista on perättömiä. Lähes jokaisessa suomalaisessa somaliperheessä on kasvattilapsia.

Vaarana on, että kasvattilapsilla käydään ihmiskauppaa. Ongelmallista on, jos kasvattilapsiksi otetut somalitytöt joutuvat lapsivaimoiksi tai somaliperheiden palvelijoiksi. Suurin osa kasvattilapsista on nimenomaan tyttöjä. Epäilystä lisää se, että somalialaisten Suomessa tekemien kasvattilapsihakemusten määrä poikkeaa muista Euroopan maista. Muualla kasvattilapsia ei haeta yhtä paljon.

Kasvattilapset sinänsä eivät ole ihmeellinen asia maissa, joissa levottomuudet ja sodat runtelevat yhteisöjä ja perheitä. Näissä maissa on paljon turvaa tarvitsevia orpoja. Perhekäsitys on monissa muissa maissa myös huomattavasti laveampi kuin meillä ja sukulaislapsia otetaan kasvattilapsiksi.

Maahanmuuttovirastossa on korkea aika selkeyttää sääntöjä väärinkäytösten estämiseksi. Myös vähemmistövaltuutettu vaatii selvitystä tilanteista, joissa on syntynyt epäilys ihmiskaupasta. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors suhtautuu asiaan vakavasti ja hän on valmis kiristämään perheenyhdistämisen kriteerejä.

Perheidenyhdistäminen on muutenkin kriittisen tarkastelun kohteena. Yksi perheenkokoaja saattaa hakea jopa 20 perheenjäsenen saamista Suomeen.

Tärkeää on, että perheenyhdistämismenettelyt ovat yhtenäisiä koko EU:n alueella. Porsaanreiät on tukittava, varsinkin, jos näytetään toteen, että perheenyhdistämisen varjolla harjoitetaan nais- ja lapsikauppaa.

_______________________________________________

Aamulehti, pääkirjoitus: Maahanmuuttovirasto helisemässä

Ulkomaalaislakiin on tehtävä muutoksia, jotka jarruttavat perusteettomien ja vilpillisten maahanmuuttohakemusten tulvaa

Ulkomaalaispolitiikassa riittää sekavia käänteitä. Kansalaiset eivät ole välttyneet vaikutelmalta, että niin pientä maahanmuuttoasiaa ei taida edes olla, joka nykyhallituksen aikana hoituisi suoraviivaisesti ja edes jotakuinkin yksimielisesti.

Hallituksen ulkomaalaislakiin lupaama "mummopykäläkin" on täysin levällään, kun keväisen tunnekuohun laannuttua päähallituspuolueiden kansanedustajat lipeävät sisäministeriön muutosesityksen takaa.

Tosin Irina Antonovan ja Eveline Fadayelin tapaukset alkavat jo pyyhkiytyä kansankunnan muistista ja EU:n itäreunalta tänne tulleet kerjäläisetkin saavat elää omaa elämäänsä.

Nyt tunteita kuumentaa Suomesta oleskeluluvan saaneiden somaliperheiden yhdistymisbuumi.

Luvut ovat huikeita: pelkästään heinäkuussa Maahanmuuttovirastoon tuli noin 600 somalien jättämää perheenyhdistämishakemusta. Elokuun alkuun mennessä vuoden saldo oli jo yli 2 400, kun koko viime vuonna hakemuksia tuli noin 2 200. (AL 14.8., HS 29.8.)

Muualla EU:ssa tällaista vyöryä ei ole ollut, joten ei ihme, jos perussuomalaisten omahyväisyys kasvaa kannatuksen kanssa samaan tahtiin, ja Timo Soini vaatii jo kahta ministerinpaikkaa seuraavaan hallitukseen.

Maahanmuuttovirastolla ei ole pitävää selitystä somali-ilmiölle. Sen on arveltu johtuvan paitsi Suomen muita maita väljemmästä lainsäädännöstä myös siitä, että tilanne Somaliassa on kiristynyt.

Kun somalien perhekäsitys on loputtoman lavea eikä perheiden yhdistymiselle ole nuppilukuun perustuvaa ylärajaa, niin onhan se selvä, että Suomeen asettuneet pyrkivät keräämään ympärilleen mahdollisimman ison joukon heimoveljiä ja -sisaria.

Maahanmuuttovirasto on hakemusten kanssa helisemässä. Käsittelyaikojen takarajat paukkuvat ja eduskunnan oikeusasiamieheltä pukkaa noottia. Mutta minkäs teet, kun hakemuspinot kasvavat eikä hallitukselta heru lisää rahaa ruuhkien purkamiseen.

Ruuhkat on purettava laillisesti, mutta sen lisäksi ulkomaalaislakiin on tehtävä muutoksia, jotka jarruttavat perusteettomien ja vilpillisten perheen yhdistämishakemusten tulvaa.

Vielä keväällä maahanmuuttoministeri Astrid Thors yritti lakaista ongelman maton alle kieltäytymällä teettämästä vertailevaa selvitystä muiden maiden perheenyhdistämiskäytännöistä. Hänestä vertailu yksinkertaistaisi todellisuutta ja ruokkisi populismia.

Kuinka ollakaan, selvitys kuitenkin pantiin ministeriössä vähin äänin työn alle, ja nyt ministeri ehdottaa, että Suomeen pyrkiviltä vaadittaisiin sormenjäljet ja kuvan sisältävä passi.

Ehdotus ei ole Thorsin omaa keksintöä, sillä vastaava käytäntö on voimassa Ruotsissa, missä hakemukset perheiden yhdistämiseksi on romahtaneet olemattomiin.

Jos Ruotsin mallista vielä kopioitaisiin se, että hakijoiden ikätestit tehtäisiin paikan päällä eikä vasta Suomessa, perheiden yhdistämispäätökset saataisiin nykyistä terveemmälle pohjalle.