Demari: Maahanmuuttajien työttömyys huolena Kotkassa

Demari: Maahanmuuttajien työttömyys huolena Kotkassa 19.8.2010

Kotkan valtuusto malttoi puida rauhallisesti kotouttamisen kipupisteitä kaupungissa.

Työpaikkojen puute ja ongelmat suomen kielen hallinnassa ovat pysyneet maahanmuuton kipupisteinä Kotkassa, arvioivat sekä kaupunginvaltuutetut että esittelytekstit, kun Kotkan valtuusto käsitteli maanantai-iltana maahanmuutto-ohjelman seurantaraporttia viime vuodelta.

Maahanmuuttotoimikuntaan kuuluva demarivaltuutettu Ninni Taavitsainen arvioi, että Kotka on onnistunut monissa monikulttuurisuuden hankkeissa. Keskeisiksi haasteiksi kotouttamisessa ja maahanmuuttajien integroitumisessa ovat jääneet hänestä juuri heikko työllistyminen ja kielen hallinnan puutteet.

Taavitsainen katsoi, että lähes puoli sataa sivua käsittävä seurantaraportti kertoo hyvin maahanmuuton tilanteesta Kotkassa.

–Sen pohjalta voidaan käydä täälläkin rehtiä ja rehellistä keskustelua maahanmuutosta, Taavitsainen muistutti.

Maahanmuuttoon pieni tauko?

Ajoittain kuumana Kotkassa käytyyn väittelyyn maahanmuutosta kesälomiltaan palanneet valtuutetut eivät maanantaina liittyneet. Muutaman poikkipuolisen sanan virallisiin näkemyksiin esittivät vain perussuomalaisten Freddy von Wonterghem ja Juho S. Eerola. Edellisen mukaan seurantaraportissa on turhia korulauseita. Eerola puolestaan päätteli, että raportissa esille tullut rasismi on tarkoituksella esiin kaivettua.

Eerolan mukaan Kotkassa pitäisi myös keskeyttää humanitaarinen maahanmuutto muutamaksi vuodeksi, jotta tulleille taattaisiin näiden tarvitsemat palvelut.

Voimavaroja liian vähän

Kotkan vähäisiä voimavaroja maahanmuuttajien palveluissa ja kotouttamisessa kosketeltiin useissakin puheenvuoroissa.

Valtuutettu Pentti Tiusanen (vas.) kantoi huolta esimerkiksi päivähoidon ja terveyspalvelujen maahanmuuttajien palvelujen mitoituksesta. Niin ikään maahanmuuttajien työllistämiseen on ollut Tiusasen mukaan liian vähän voimia.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Salminen toivoi ”60-lukulaisena humanistina” Kotkaan asennetta, jossa kaikilla ihmisillä nähdään olevan yhtäläinen ihmisarvo ja yhtäläiset ihmisoikeudet. Hänestä maahanmuuttajat eivät saa olla kantaväestölle vain väline, jolla taataan suomalaisille mahdollisuus parempaa tulevaisuuteen. Sellainen näkemys, että vain työperäinen maahanmuutto olisi hyväksyttävää, on hänestä näin kestämätön.

Salminen muistutti myös, että pakolaiset ja turvapaikan hakijat ovat vain pieni osa Kotkan maahanmuutosta. Suurin osa Kotkankin maahanmuuttajista tulee kaupunkiin perhesyistä, opiskelemaan ja tekemään työtä.


- Kotkassa asui viime vuoden lopulla 2 390 ulkomaan kansalaista. Osa maahanmuuttajista on saanut jo Suomen kansalaisuuden, eivätkä siis näy luvussa. Muuta kuin suomen kieltä puhuvia kotkalaisista oli 2 872, joista 567 puhui ruotsia.

- Kotkan asukkaista on 4,4 % ulkomaan kansalaisia. Suurin ryhmä muuttajista on venäläisiä (yli 1 100). Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat Virosta (254), Myanmarista (100), Sudanista (80), Turkista (69) ja entisestä Serbiasta ja Montenegrosta (56). Kotkassa asuu kaikkiaan lähes 100 eri maan kansalaisia. Kaupungissa puhutaan yli 60 eri kieltä.

- Yleisin syy Kotkaan muutolle ovat perhesyyt. Kiintiöpakolaisia Kotka on ottanut vastaan 40 vuosittain kaupunginhallituksen päätöksellä, vuonna 2009 kiintiö laskettiin 15 henkilöön. Paluumuuttajia entisen Neuvostoliiton alueelta (ns. inkeriläisiä) Virosta ja Venäjältä tuli Kotkaan viime vuonna 212 henkilöä.