maanantai 30. elokuuta 2010

HS: Astrid Thors: Voimme vaatia somalialaisilta biopassia

Helsingin Sanomat: Astrid Thors: Voimme vaatia somalialaisilta biopassia 30.8.2010


Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) esittää kiristyksiä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten perheenyhdistämisiin. Ministeri ehdottaa, että Suomeen pyrkiviltä vaadittaisiin vastaisuudessa sormenjäljet ja kuvan sisältävä biometrinen passi.

Tällä haavaa somalialaisten perhesidehakemuksia käsittelevät virkailijat eivät pysty varmistamaan hakijan henkilöyttä. Ruotsissa passivaatimus on jo otettu käyttöön, ja siellä se on vähentänyt perusteettomien perhesidehakemusten määrää.

Thorsin mielestä on vähemmistövaltuutetun tehtävä selvittää, onko mahdollista, että somalialaistyttöjä tuotaisiin Suomeen kakkosvaimoiksi tai piioiksi. HS kertoi sunnuntaina, että sisäministeriö on epäillyt vilppiä kasvattilapsihakemuksissa.

Eduskunta on vaatinut hallitukselta selvitystä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten perheenyhdistämisistä, mutta Thorsin mukaan sisäministeriöllä ei ole resursseja kyseisten selvitysten tekemiseen.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio kertoo, että Suomeen tulee eniten somalialaisten kasvattilapsihakemuksia hakijamääriin nähden koko Euroopassa. Myös hänen pohjoismaiset kollegansa ovat vahvistaneet ilmiön olevan suomalainen.

______________________________________________

YLE Uutiset: HS: Thors tiukentaisi perheenyhdistämistä

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) haluaa tiukentaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä. Thors ehdottaa, että turvapaikanhakijoilta vaaditaan jatkossa biotunnisteella varustettu passi. Asiasta kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Tällä hetkellä virkailijat eivät voi varmistaa esimerkiksi somalialaisten hakijoiden henkilöllisyyttä, koska päätökset tehdään lähes yksinomaan haastattelujen perusteella, kertoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Ulkomaalaislaki ei myöskään salli ikätestien tekemistä ulkomailla. Suomalaiset virkailijat arvioivat hakijan iän ulkomailla ainoastaan silmämääräisesti.

Esimerkiksi Ruotsissa biopassivaatimus on vähentänyt perusteettomien perhesidehakemusten määrää. Vuorion mukaan ongelma koskeekin Euroopassa ennen kaikkea Suomea.

- Esimerkiksi Hollantiin, jossa somalialaisia on paljon, hakemuksia tulee suhteessa huomattavasti vähemmän.

Somaliliiton puheenjohtaja Abdirashid Dirie mukaan Suomeen saapuvien kasvattilasten määrä on lisääntynyt Somalian heikentyneen tilanteen vuoksi.

- Kulttuurissamme sukulaisten on huolehdittava läheisten lapsista, jos vanhemmat kuolevat. En usko, että tähän liittyy mitään muuta, Dirie sanoo.

____________________________________________________________

Verkkouutiset: Kokoomuksen Hakola Thorsille: Tiedot perheenyhdistämisistä julki heti!

Kansanedustaja Juha Hakolan (kok.) mielestä kaikki turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiin liittyvä informaatio on saatava mahdollisimman pian julki.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina ulko- ja sisäministeriön sekä maahanmuuttoviraston laatimasta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiä käsittelevästä muistiosta. Se toimitettiin ylimmälle virkamiesjohdolle sekä maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille huhtikuun lopussa.

Helsingin Sanomien mukaan sisäministeriöstä kerrottiin, että muistiolla ei ole diaarinumeroa, joten sitä ei ole olemassakaan. Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan kyseessä on sisäinen muistio, mutta omien sanojensa mukaan hän ja Thors eivät ole saaneet muistiota käsiinsä. Virkamieslähteiden mukaan muistio olisi kuitenkin toimitettu molemmille.

- On omituista, etteivät Viljanen ja Thors tiedä, että tällainen asiakirja on olemassa. Johtavana ministerinä Thorsin pitäisi ottaa nyt kokonaisuus haltuun. Tässä on niin paljon tällaista mystiikkaa, eduskunnan hallintovaliokuntaan kuuluva Juha Hakola sanoo.

- Nyt pitäisi puhaltaa rivit suoriksi ja katsoa, mitä oikein on tapahtunut. Tärkeää olisi, että kaikki informaatio, joka on olemassa tulisi päätöksentekijöiden ja viranomaisten käyttöön, Hakola jatkaa.

Hallintovaliokunta on ollut tyytymätön siihen, ettei Thors ole antanut heille vaadittua informaatiota.

Ei voi korjailla pätkittäin

Oleskelupäätöstä odottaa nyt lähes 5 000 lähinnä somalialaisten perhesidehakemusta.

Suuri osa hakijoista on kasvattilapsia. Muistiossa tuodaan esille myös epäilys, että kasvattilapsissa saattaisi olla kyse ihmiskaupasta.

- Jotain poikkeavaahan tässä on. Muutama vuosi sitten ei ollut juuri lainkaan näitä kasvattilapsia hakemuksissa, ja nyt ne ovat räjähtäneet käsiin, Hakola sanoo.

Hän epäilee, että elokuun alusta voimaan tullut uusi ulkomaalaislaki, joka mahdollistaa perheenyhdistämistä hakevien DNA-tutkimuksen sukulaisuuden selvittämiseksi, on lisännyt kasvattilasten määrän hakijoissa räjähdysmäisesti.

Hakola arvostelee ulkomaalaislain tipottaista muuttamista aina uuden tilanteen mukaan.

- Siinähän ei ole mitään järkeä, että ad hoc tehdään aina jotain tiettyä tilannetta varten. Se on vähän kuin rikostutkinnassa. Kun poliisi saa tietyt keinot, niin rosvot yrittää päästä heti metrin edelle, Hakola sanoo.

Ministeri Astrid Thors ehdotti maanantaina Helsingin Sanomissa, että Suomeen pyrkiviltä vaadittaisiin vastaisuudessa sormenjäljet ja kuvan sisältävä biometrinen passi.

- Jos muutetaan lakia, niin meillä on seuraava ongelma heti edessä. Ne keksivät jonkun muun jutun, jota käyttää hyväksi. Ministeriön pitäisi ottaa nyt sellainen rooli, että saataisiin kaikki arviot lain muutostarpeista kasaan ja katsottaisiin sitten kokonaisuutta.

Hakola pitää hyvänä ideana passin vaatimista Ruotsin mallin mukaan.

Ruotsissa perheenyhdistämisen hakijoiden määrä vähentyi merkittävästi, kun viranomaiset edellyttävät sellaista passia, joka on myönnetty ennen Somalian sisällissodan syttymistä.

Ministeriöt ja supo yhteistyöhön

Juha Hakola ehdottaa, että perheenyhdistämishakemukset pitäisi mahdollisimman tehokkaasti käsitellä Suomen lähetystöissä ulkomailla. Somalien tapauksessa se tarkoittaa Etiopian Addis Abebaa.

- Erittäin hyvä malli olisi se, että maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja Suojelupoliisi toimisivat yhdessä.

Hakolan ehdotuksen mukaan yhteistyössä toimivat viranomaiset haastattelisivat perheenyhdistämistä hakevien väitetyt sukulaiset paikan päällä.

- Kokenut poliisimies pystyy vilpin aistimaan aika nopeasti ja tällaisella koalitiolla saataisiin paikan päällä aivan varmasti paljon enemmän aikaan. Silloin ei tulisi näitä perusteettomia hakijoita tänne Suomeen saakka, Hakola sanoo.

_______________________________________________________


Verkkouutiset: Thors salaisesta somalimuistiosta: Ei ajankohtaista julkistaa

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors torjui maanantaina järjestämällään toimittajalounaalla vaatimukset ministeriöiden laatiman muistion julkaisemisesta ja eduskunnan toivoman selvityksen tekemisestä.

Ulko- ja sisäministeriön sekä Maahanmuuttoviraston virkamiehistä koostuva työryhmä laati alkuvuodesta muistion, jossa käsiteltiin turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämishakemusten ruuhkautumista. Muistio toimitettiin ministeriöiden ylimmälle virkamiesjohdolle sekä maahanmuuttoministerille.

Thors ei aio lähiaikoina julkistaa muistion tietoja.

- Muistio on tehty budjettivalmistelua varten. Ei ole vielä ajankohtaista julkaista [muistiota]. On aivan normaalia, että budjettivalmisteluun liittyvät asiakirjat eivät vielä tässä vaiheessa ole julkisia, Thors sanoo.

Eduskuntakin on vaatinut hallitukselta selvitystä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten perheenyhdistämisistä.

- Selvityspyyntö, jonka eduskunta antoi, pyytää sellaista, mitä ei löydy vielä tietovarannosta. Sillä tarkkuudella ei ole rekisteröity tähän mennessä oleskelulupia. Ja minulle on sanottu että myös tietosuoja jossain yhteydessä asettaa esteitä [selvitykselle], Thors sanoo.

Hänen mukaansa ponnen vaatima selvitys on yhtä hankala tehdä, kuin jos vastaavaa selvitystä vaadittaisiin suomalaisten arvioeroista.

Ministerin mielestä myös lehtikirjoittelu on vaikuttanut mystiikkaan, jota liittyy turvapaikkahakemuksiin ja perheenyhdistämisiin.

"Ihmiskauppa ei ole hallinnon asia"

Sunnuntain Helsingin Sanomien mukaan virkamiehiä ihmetyttää perheenyhdistämishakemuksissa kasvattilasten määrän kasvu ja vääristynyt sukupuolijakauma. Muistion mukaan ilmoitetuista 13-17-vuotiaista kasvattilapsista 70 prosenttia oli tyttöjä.

Sukupuolijakauma on herättänyt kysymyksen, onko kyse ihmiskaupasta. Tuodaanko somalityttöjä Suomeen kakkosvaimoiksi tai piioiksi?

Thorsin mukaan toisaalta pojat ovat yliedustettuina itse turvapaikanhakijoina. Hän pitää tyypillisenä että turvapaikanhakijoita seuraa perheitä.

- Ei välttämättä voi lähteä siitä että tytöt olisivat tässä ryhmässä yliedustettuina. Ehkä sekin on kulttuurisidonnaista, missä kukin liikkuu.

- On tärkeää, että kaikki epäilykset tutkitaan, mutta enhän minä tunne näiden tapausten yksityiskohtia. Siinä mielessä on mahdotonta ottaa kantaa, Thors sanoo ihmiskauppaepäilyistä.

Jos ihmiskauppaepäilyjä tulee ilmi, olisi Thorsin mukaan luonnollista, että viranomaiset, poliisi ja Maahanmuuttovirasto tekisivät aloitteen asiassa, jotta henkilöt pääsisivät auttamisjärjestelmän piiriin. Hän pitäytyy kannassaan, että asia kuuluu vähemmistövaltuutetun toimialaan.

- Jos on kysymys ihmiskaupasta, niin ei se ole välttämättä hallinnon asia, sehän on rikosasia, Thors vastaa kysymykseen pitäisikö hallinnon puuttua ihmiskauppaväitteisiin.

Suomessa vähiten somalialaisturvapaikanhakijoita

Astrid Thors huomauttaa, että Suomeen on tullut tänä vuonna vähiten somalialaisten turvapaikkahakemuksia Pohjoismaissa.

Thors kertoo, että sisäministeriön tietojen mukaan tänä vuonna on tammikuusta heinäkuun loppuun saakka tullut Suomeen 318 somalialaisten turvapaikkahakemusta. Ruotsissa vastaava luku on 3860.

Somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt viime vuodesta. Vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2009 hakemuksia oli 770.

Lain muutos ei vähennäkään hakijoiden määrää?

Ministeri ymmärtää Maahanmuuttoviraston huolen perheenyhdistämishakemusten ruuhkautumisesta. Helsingin Sanomien mukaan somalialaisten hakemuksia on tällä hetkellä jonossa noin 5000.

Thorsin mukaan elokuun alussa voimaan astunut ulkomaalaislain muutos ei välttämättä vähennä hakemusten määrää. Hän pitää loogisena, että hakemusten määrä on lisääntynyt ennen tiukennusta.

- Tähän on kiinnitetty resurssien puolesta, että miten ulkoministeriö selviää haastatteluistaan ja näistä määristä. Siksi oli yhteinen työryhmä joka katsoi asioita ulkoministeriön ja sisäministeriön välillä, Thors kertoo viitaten alkuvuoden työryhmään, joka laati salaisen muistion.

Eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa tullut lakimuutos edellyttäisi oleskelulupahakemuksista biometrisiä tunnisteita.

Somalian väliaikaishallitus myöntää kansalaisilleen biometrisen tunnisteen sisältäviä e-passeja. Sisäasiainministeriö aikoo ehdottaa ulkoasiainministeriölle, että tämä e-passi hyväksyttäisiin Suomessa maahantuloon hyväksyttäväksi matkustusasiakirjaksi. Tätä e-passia käytettäisiin jatkossa somalialaisten henkilöllisyyden todentamiseksi oleskelulupahakemuksen yhteydessä.

Thorsin mukaan passit eivät ole kuitenkaan keino perheenyhdistymishakemusten vähentämiseksi.

- Jos henkilö on asiakirjojen tarpeessa, hän saa passin. Kyse on siitä, että tiedetään oikea henkilöllisyys, Thors sanoo.
_________________________________________________________


Uusi Suomi: Somalialaisille biopassit? – ”Ei riitä”

Maahanmuuttoviraston johtaja Heikki Taskinen ei usko, että yksin biopassit riittävät ratkaisemaan somalialaisten perheenyhdistämisongelmat.

Taskisen mukaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) biopassiehdotus ei kokonaisuudessaan poista somalialaisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisissä epäiltyjä väärinkäytöksiä.

Taskisen mielestä kattavia perheenjäsenten haastatteluja sen sijaan tarvitaan edelleen.

–Biometrisen e-passin myöntäisivät Somalian väliaikaisen hallituksen alaiset suurlähetystöt. Passin hyväksymisestä matkustusasiakirjaksi Suomessa päättää Suomen ulkoministeriö, joka ratkaisee myös sen, voidaanko myöntämismenetelmää pitää asianmukaisena ja luotettavana, pohtii Taskinen Uuden Suomen haastattelussa.

Taskinen toteaa, että ”tähän asti on katsottu, että somalialaisilla papereilla ei ole luotettavuutta”.

Sisäministeriö kuitenkin ehdotti tänään somalialaista biopassia Suomessa hyväksyttäväksi matkustusasiakirjaksi.

Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna maahanmuuttoviraston epäilevän osaa somalialaisten perheenyhdistämishakemuksista perusteettomiksi. Hakemusten määrä on kuusinkertaistunut neljässä vuodessa. Etenkin kasvattilapsia, joita ei voida sulkea pois DNA-testeillä, on nykyisin lähes joka perheessä.

Perheenyhdistämistä hakevilta ei nykyisin Suomessa edellytetä henkilöllisyyden todistamista, vaan päätökset tehdään lähes pelkästään haastattelujen perusteella. Sen hyödyn Taskinen näkisi biopassien vaatimisessa, että somalialaisten ”henkilöllisyys saataisiin sidottua johonkin”.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoi tänään Helsingin Sanomissa, että Suomeen tulee eniten somalialaisten kasvattilapsihakemuksia hakijamääriin nähden koko Euroopassa. Vuorio ja Taskinen eivät kuitenkaan syytä ilmiöstä suoraan Suomen muita löysempää lainsäädäntöä.

–Vertailu on hankalaa, koska joissain asioissa näin on ja joissain ei, pyörittelee Taskinen.

–Ei Suomessa kaikki ole löysempää kuin muissa maissa.

Ministeri Thors ei ole vaivautunut teettämään eduskunnan hallintovaliokunnan pyytämää selvitystä siitä, millaisia Suomen perheenyhdistämiskäytännöt ovat verrattuna EU-maihin ja muihin pohjoismaihin. Eikö tämä ole vähän erikoista?

–Se on hyvä kysymys, toteaa Taskinen haluamatta kommentoida asiaa enempää.

Ruotsi vaatii nykyisin somalialaisia todistamaan henkilöllisyytensä, jotta oleskelulupa voidaan myöntää. Somalian väliaikaisen hallituksen myöntämiä passeja Ruotsi ei kuitenkaan Taskisen tietojen mukaan pidä luotettavina. Ei siis ihme, että perusteettomat perhesidehakemukset ovat länsinaapurissa vähentyneet ratkaisevasti – Somalian sisällissota alkoi 1988.

Yhdysvallat lopetti afrikkalaispakolaisten perheenyhdistämiseen tähdänneen projektinsa vuonna 2008, kuten tämä BBC:n juttu kertoo. Vuonna 1990 alkaneen projektin lakkauttamisen syy oli se, että 80 prosentilla hakijoista ei DNA-testien perusteella ollut väittämäänsä sukulaissuhdetta.

Taskinen ei ota kantaa lainsäädäntökysymyksiin.

–Se on poliittinen päätös. Näyttäisi kuitenkin siltä, että puolueet ovat heräämässä asiaan, Taskinen vihjaa.

Oman ratkaisunsa – nykyisen lainsäädännön puitteissa – Taskinen kertoi jo viikonloppuna. Maahanmuuttovirasto tarvitsee budjettiriihen epäämän 1,8 miljoonaa euroa, jotta hakemusten käsittelijöitä saadaan lisää purkamaan ruuhkaa. Taskinen vakuuttelee, että nykyistä perusteellisempien suullisten kuulemisten avulla väärinkäytöksiä saataisiin suljettua pois.

________________________________________________________

Verkkouutiset: Somalian biopassin saa sadalla dollarilla


Kiiltäväkantinen Somalian biopassi maksaa 100 Yhdysvaltain dollaria. Lapselle biometrisen passin saa 50 dollarilla.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) mielestä biopassi pitäisi olla jokaisella Suomeen pyrkivällä somalialaisella.

-Olisi tärkeää varmistaa, että ulkomaalainen henkilö on se, kuka hän sanoo olevansa, Thors sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessaan.

Ehdotuksellaan Thors jatkoi keskustelua somalialaisten mahdollisesti vilpillisistä perheenyhdistämishakemuksista. Hakemuksia on saapunut Maahanmuuttovirastoon tammi-heinäkuussa ennätysmäärä.

Heti Thorsin ehdotuksen perään sisäministeriö kertoi, että se aikoo ehdottaa somalialaista biopassia Suomessa hyväksyttäväksi matkustusasiakirjaksi.

Tähän mennessä käytännössä kaikkia Somalian passeja on pidetty epäluotettavina.

Maahanmuuttoviraston yksikönjohtajan Heikki Taskisen mielestä Somalia on noussut keskustelussa esille, koska maan tilanne on poikkeuksellinen.

-Asiakirjojen kanssa on ongelmia muissakin maissa, mutta Somaliassa tilanne on ollut epävakaa todella pitkään. Lisäksi maasta pyrkii meille paljon ihmisiä, Taskinen taustoittaa.

"Biopassin hinta ei ole kynnyskysymys"

Thorsin mielestä passivaatimuksessa ei ole kyse maahanmuuton rajoittamisesta, koska kaikilla on yhtäläinen oikeus hakea passia.

Taskisen puolestaan sanoo, että Somaliaan saapuu niin paljon rahalähetyksiä Suomesta, ettei biopassin hinta voi muodostua kenellekään kynnyskysymykseksi.

-Kyllähän Suomeen pyrkivän täytyy pystyä maksamaan omat matkakulunsa ja elämisensä sen ajan, kun hän odottaa asiansa käsittelyä.

Hakijan ikä ja sukulaisuus on voitu tarvittaessa varmentaa lääketieteellisesti jo vuosien ajan. Somalialaisten oleskelulupiin ja perheiden yhdistämisiin liittyvät päätökset nojaavat kuitenkin vahvasti henkilökohtaisiin haastatteluihin.

Taskisen mukaan haastatteluista ei voida luopua, vaikka hakijoilla olisi biopassi.

-Kyse on useimmiten lukutaidottomista ihmisistä, jotka eivät osaa edes täyttää hakemusta itse, hän muistuttaa.

Sisäministeriö tekee ehdotuksen ulkoministeriölle, kun asiaankuuluvat ministeriön osastot ovat sanoneet mielipiteensä asiasta. Ehdotuksen valmistelu alkoi heinäkuussa, kun Maahanmuuttovirasto esitti idean sisäministeriölle.


_________________________________________________________


Iltalehti, pääkirjoitus: "Perheenyhdistämisiä" on rajoitettava

Somalian eteläosa on ollut jo pari vuosikymmentä samanlaisessa kaaoksessa kuin Eurooppa kansainvaellusajalla. Silloin ei tosin ollut tuliaseita. Suomeen yritetään paeta muun muassa "perheenyhdistämisen" avulla. Hakemusten määrä on muutamassa vuodessa yli nelinkertaistunut.

Sisäministeriön piilotteleman muistion (HS 29.8.) mukaan kasvu ei selity vain Somalian oloilla. Jokainen ahdistettu etsii parempaa tulevaisuutta - niin suomalainenkin tekisi. Perusongelmat on kuitenkin ratkaistava itse paikalla.

Afrikan sarvi ei ole yhtenäinen. Entinen Britannian Somalimaa on ollut jo kauan vakaa. Muiden maiden tulisi tunnustaa sen itsenäisyys.

Aiempi Italian alusmaa on puolestaan luisumassa äärimuslimeille. Heidän järjestelmänsä kauhistuttaa, mutta se näyttää ainoalta vaihtoehdolta sotaherrojen ikuiselle sisällissodalle. Ääriliike maltillistunee siinä kuin Englannin valtaistuimella edelleen istuvat normannirosvojen jälkeläiset.

Kokemukset vuoden 1918 Suomesta nykyiseen Afganistaniin osoittavat, että jokaisen kansan on paras ratkaista itse sisäiset kiistansa. Afrikan unionilla ei edes riitä voimia tukahduttaa Somalian sisällissotaa.

Suomen on annettava panoksensa maailman kurjuuden lieventämiseen. Hätää Somaliassa ei kuitenkaan voiteta noutamalla Suomeen kyseenalaisin perustein ja valtion kustannuksella tuhansia "perheenjäseniä".

Perhekäsite on Afrikassa lavea, mutta ymmärrettävästi sitä vielä venytetään, jos näin pääsee Somalian kauhuihin verrattuna mukaviin oloihin Suomessa. Kasvattilasten taustaa ei voi useinkaan selvittää.

Suomen suurpiirteisyyttä voidaan käyttää jopa ihmiskauppaan - esimerkiksi tyttöjen tuomiseen kakkosvaimoiksi tai peräti prostituoiduiksi.

Hyväuskoisuudella on oltava raja. Perheenyhdistämiset on pääsääntöisesti rajoitettava dna-testein todistettavaan lähisukulaisuuteen ja matkakulut on kirjattava velaksi.

Maahanmuuttoministeri on varoittanut yksinkertaistamasta asioita. Ne ovat epäilemättä monisyisiä. Yksiselitteistä on sen sijaan se, ettei tilanne ole Astrid Thorsin hallinnassa.

________________________________________________________


Aamulehti: Toni Viljanmaa: Ruotsi herätti Thorsin

Avainsana on Ruotsi. Jos länsinaapurissa kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa, se ei voi olla väärin eikä liian ankaraa.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) esittää tiukennuksia pakolaisten perheenyhdistämisiin. Suomi voisi toimia kuten Ruotsi ja vaatia kuvallista biopassia sormenjälkineen ennen kuin turvapaikanhakijat ja pakolaiset voisivat saada oleskeluluvan perheenyhdistämisen perusteella (HS 30.8.).

Vielä reilu viikko sitten hallituksen budjettiriihessä Thors antoi ymmärtää, että ongelmaa on liioiteltu eikä kiristyksiä lakiin tarvita. Thorsin puheista saattoi saada jopa sellaisen kuvan, että tiedotusvälineet, kuten Aamulehti olisivat taas liioitelleet perheenyhdistämisistä aiheutuvaa ongelmaa. Thors on myös järjestelmällisesti kieltäytynyt tekemästä mitään selvitystä, jossa Suomen käytäntöjä verrattaisiin muihin EU-maihin.

Nyt on toinen ääni Thorsin kellossa ja hyvä niin. Jopa kysytty selvitys on tulossa, joskin salamyhkäisesti ja pitkin hampain.

Lepsu perheenyhdistämispolitiikka on epäoikeudenmukaista työperäisiä maahanmuuttajia kohtaan. Kolmihenkisen perheen elättäjä joutuu tienaamaan pari tonnia kuussa voidakseen jatkaa oleskelulupaansa. Lähes puolet perheenyhdistämisistä koskee somalialaisia, joille valtio maksaa matkat eikä edellytä heiltä mitään toimeentuloa Suomessa.

Se ei tietenkään ole somalialaisten vika, vaan suomalaisten lainsäätäjien.

Thorsin esittämänä Suomi on saanut tilkittyä selviä epäoikeudenmukaisuuksia ulkomaalaispolitiikassa. Toimeentulotukea on leikattu, väärin perustein tapahtuvaan perheenyhdistämiseen aiotaan puuttua ja kasvattilasten aitous pyritään varmistamaan.

Ulkomaalaislainsäädäntöä on jatkuvasti kiristetty, vaikka Thors on hangoitellut joka vaiheessa vastaan. Lakimuutokset ovat olleet oikeaan osuneita, joskin toimiin olisi voitu ryhtyä jo aiemmin ja ilman turhaa porua. Thorsin pitäisi olla ylpeä aikaansaannoksistaan ja jatkaa valitsemallaan tiellä - vaikka Ruotsin innoittamana.
klo 10.37
Avainsanat: , , , , , , , , ,