torstai 12. elokuuta 2010

Pohjolan Sanomat: Pakolainen ompeli suunsa kiinni

Pohjolan Sanomat: Pakolainen ompeli suunsa kiinni 12.8.2010

Kurdipakolainen Arkan Mohamed on kuljettanut neulaa suunsa ympärillä neljän ompeleen mittaisen matkan. Veriset pistonjäljet kuvaavat hyvin hänen tuskaansa. Ne ovat merkki miehen jo kolmatta päivää kestävästä syömislakosta.

Kemin vastaanottokeskuksessa asustava Mohamed vastustaa teollaan kielteistä turvapaikkapäätöstä, jonka hän sai viime huhtikuussa. Kurdipakolainen sairastaa parantumatonta, kroonista myeloista leukemiaa. Kyse on pahanlaatuisesta verisairaudesta.

32-vuotias Mohamed sai diagnoosin taudista kotimaassaan kolme vuotta sitten. Hänellä on Irakin terveysministeriön todistus siitä, ettei siellä voida tehdä sairaudelle mitään. Ainoastaan eurooppalaiset lääkärit voivat auttaa.

Mohamed on keskustellut asiasta lääkärin kanssa, jonka mukaan vaadittava leikkaus maksaa Suomessa yli 50 000 euroa.

Myönteinen turvapaikkapäätös olisi merkinnyt hänelle sairaalaan pääsyä.

– Jos olisi rahaa, minulla olisi oikeus elää. Ilman oleskelulupaa minulla ei ole toivoa.

Sairauteen tarkoitetuista lääkkeistä ei ole hänelle apua.

Kivulias kokemus

Taudin lisäksi poliittiset syyt ajoivat miehen pois kotimaastaan. Mohamedin mukaan islamilainen ryhmä on jo tappanut kaksi hänen veljeään ja uhannut tehdä hänelle samoin.

– Minulla on siitä paljon todisteita.

Mohamedin mukaan tempaus on ensimmäinen askel asian eteenpäin viemisessä. Miehellä ei välttämättä ole enää paljon elinaikaa jäljellä, joten hän halusi tehdä jotain.

Verisairaus on heikentänyt miehen kuntoa merkittävästi, mutta hän päätti silti ommella suunsa suppuun.

– Epäilin, kuinka kauan minulla riittää tähän voimia. Ompelemisesta tuli paljon verta ja tämä aiheutti äärimmäisen ison kivun.

Odottamaan kyllästynyt

Kurdipakolainen ei aio ratkoa ompeleitaan, ennen kuin kielteinen turvapaikkapäätös kumoutuu. Mohamed haluaa viestiä syömälakollaan Suomen viranomaisille, ettei aio peruuttaa.

Mohamedin mukaan hänellä on ollut Irakissa kuva Suomesta maana, joka pitää ihmisoikeusasiat kunnossa. Kokemukset puhuvat toista kieltä.

– Minua harmittaa, koska haluaisin opiskella suomen kieltä ja ymmärtää suomalaisia paremmin.

Mohamedin sanojen mukaan hänen on ollut vaikea saada ääntään kuuluviin.

– Ihmettelen, miksi Kemin vastaanottokeskus on yrittänyt estää tiedon leviämisen medialle.

Kemin vastaanottokeskuksen johtajan Pirkko Rytkösen mukaan hän ei voi julkisuudessa puuttua asiaan.

– En voi alkaa kommentoida asiakkaisiimme liittyviä asioita, koska minua sitoo vaitiolovelvollisuus.

Mohamed ei pystynyt ompeleidensa takia puhumaan. Hän hoiti kommunikoinnin kirjoittamalla asiansa paperille, josta hänen kaverinsa luki tiedon puhelimen päässä olevalle suomen kielen taitavalle tulkille.

_____________________________________

Uusi Suomi: Virasto ompelijakurdille: ”Suomea ei voi uhkailla näin”

Otsikoihin nousi tänään leukemiaa sairastava kurdipakolainen, joka on ryhtynyt nälkälakkoon ja ommellut suunsa kiinni protestiksi saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Maahanmuuttoviraston viesti on kuitenkin selvä: nälkälakko on turhaa vaivaa.

-Joka vuosi on joku tapaus [nälkälakkoilija]. Joku kestää vain hetken ja joku pidempään. Mutta ei uhkauksen voida antaa vaikuttaa päätöksiin. Meitä ei voi painostaa uhkailulla, toteaa maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Uudelle Suomelle.

32-vuotias Arkan Mohamed on perustellut turvapaikan tarvettaan poliittisten syiden lisäksi sairaudellaan, jota ei hänen mukaansa pystytä hoitamaan Irakissa. Maahanmuuttoviraston Revon mukaan sairaus ei voi olla turvapaikan peruste, mutta turvapaikkahakemuksen yhteydessä tehtävän lääkärintarkastuksen perusteella voidaan myöntää oleskelulupa, jos sen "epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hakijan terveydentilan vuoksi" (ulkomaalaislaki, 52§).

Mohamedin tapauksessa oleskelulupaa ei kuitenkaan ole tähän inhimilliseen syyhyn vedoten myönnetty. Viranomaiset eivät kommentoi, miksi näin on tässä yksittäistapauksessa päätetty.

-Yksittäistapauksia ei kommentoida. Mutta myös tässä tapauksessa kaikki asiaan kuuluvat seikat on tutkittu ja otettu huomioon, kuten laki edellyttää, muistuttaa Repo.

-Myös se selvitetään aina, millaista hoitoa hakija kotimaassaan voi saada.

Revon mukaan vastaanottokeskus on velvollinen tarjoamaan turvapaikanhakijoille akuuttia terveydenhoitoa. Kemin vastaanottokeskuksen johtaja Pirkko Rytkönen sanookin Uudelle Suomelle, että Mohamed on saanut hoitoa koko Suomessa olonsa ajan. Aamulehden haastatteleman Mohamedin itsensä mukaan sairauteen tarkoitetuista lääkkeistä ei kuitenkaan ole hänelle apua.

STT:n saamien tietojen mukaan kielteisestä päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely saattaa kestää jopa vuoden. Viranomaiset eivät kerro, pysyykö Mohamedin hoito odotusaikana samana kuin tähän mennessä.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajan Jorma Kuuluvaisen mukaan vastaanottokeskusten terveydenhoitovelvollisuudet kattavat akuuttien sairauksien lisäksi hoidon, joka on välttämätöntä henkilön "toimintakyvyn" kannalta.

-Lääkäri rajaa sitten tapauskohtaisesti, mitä tämä ohjeistus tarkoittaa, sanoo Kuuluvainen Uudelle Suomelle.

Vähäsanainen Pirkko Rytkönen kuvaa tapausta "inhimilliseksi tragediaksi".

Turvapaikanhakijan protestista kertoi ensin Pohjolan Sanomat torstaina. Lehden mukaan hän sairastaa parantumatonta, kroonista myeloista leukemiaa, joka on pahanlaatuinen verisairaus.

____________________________________


Lapin Kansa: Ihmiset kapinoivat nälkälakoilla vuosittain

Kemin vastaanottokeskuksessa asuva Arkan Mohamed herätti syömislakollaan vankkaa huomiota torstaina.

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastajan Sanna Sutterin mukaan Mohamed ei ole ensimmäinen, joka on ryhtynyt syömislakkoon.

– Näitä on ollut eri puolilla Suomea joka vuosi. Ihmiset ovat olleet nälkälakossa isollakin porukalla ja eri aiheista.

Sutterin mielestä suun ompeleminen kiinni on traaginen tapa kertoa omasta tuskastaan ja huolestaan.

– Ilmeisesti hän ajattelee, ettei häntä kuulla ilman, ellei hän tee itselleen väkivaltaa.

Sutter muistuttaa, että tämän kaltaiset tapaukset voivat ottaa vastaanottokeskuksissa koville.

– Myös vastaanottokeskuksissa voidaan tarvita tukea sekä ratkaisua, kuinka lähteä tästä eteenpäin.

Sutter painottaa, ettei teon julkisuus saa vaikuttaa päätöksentekoon.