YLE: Kunniaväkivallan kitkemiseksi vaaditaan koulutusta

YLE Uutiset: Kunniaväkivallan kitkemiseksi vaaditaan koulutusta 12.4.2011

MTV3: Suomessa asuvan tarina kunniaväkivallasta: Isäni tappaa minut, jos palaan kotimaahan

Tiedote: Työryhmä: Viranomaisten koulutus kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi käynnistettävä pikaisesti

Kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen ja ennalta ehkäisyyn liittyvän koulutuksen valmistelu on aloitettava välittömästi, toteaa asiaan perehtynyt sisäministeriön tammikuussa asettama työryhmä.

Työryhmä luovutti raporttinsa tiistaina sisäasiainministeri Anne Holmlundille (kok.) ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille (r.).

Koulutuksella halutaan parantaa viranomaisten ammattitaitoa kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisessa ja ehkäisyssä sekä parantaa tietämystä siitä, miten auttaa väkivallan uhreja ja saattaa väkivallan tekijä oikeudelliseen vastuuseen. Lisäksi halutaan lisätä tietoa siitä, mitä apua väkivallan tekijöille on saatavilla.

Koulutuksen kohderyhmää ovat muun muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit sekä sosiaali-, terveys- ja opetushenkilöstö.

Työryhmä ehdottaa, että koulutus järjestetään koulutettavien suuren määrän takia kaksiosaisena, ensimmäinen päivä olisi etäopintoja verkossa ja toinen lähiopetusta. Jatkokoulutuksessa huomioitaisiin koulutettavan oma työnkuva. Koulutus ehdotetaan rahoitettavaksi valtion budjetista.

Kunniaväkivalta voi pitää sisällään fyysistä, seksuaalista, henkistä, hengellistä tai taloudellista väkivaltaa. Viranomaisen tietoon ei ole Suomessa tullut yhtään kunniamurhaa, mutta muuta kunniaan liittyvää väkivaltaa on esiintynyt.

Työryhmää johtaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede, mukana on edustajia muun muassa ministeriöistä, poliisista ja naisjärjestöistä.

______________________________________________________________

MTV3: Suomessa asuvan tarina kunniaväkivallasta: Isäni tappaa minut, jos palaan kotimaahan

Suomessa halutaan puuttua naisiin kohdistuvaan kunniaväkivaltaan. Sisäministeriön työryhmä on tänään jättänyt esityksen viranomaisten kouluttamisesta kunniaväkivallan tunnistamiseksi.

Suomessa asuva Kurdistan kertoo oman tarinansa kunniaväkivallasta MTV3:n uutisille. Hän esiintyy jutussa nimimerkillä.

Kurdistan tuli Suomeen kaksi vuotta sitten miehensä kanssa, jonka kanssa oli pakotettu naimisiin. Suomeen saavuttuaan Kurdistan oli täysin miehensä armoilla, sillä hän ei puhunut lainkaan suomea. Kielitaidottomuus johti muun muassa siihen, että mies onnistui tekemään Kurdistanin nimissä paljon velkaa.

–Mieheni oli töissä, mutta hänen kaikki rahansa menivät pelaamiseen. Hän teki nimelläni paljon laskuja, kaikki luottotiedot olivat nimelläni.

Mies oli lisäksi väkivaltainen, jonka takia Kurdistan joutui turvautumaan poliisin apuun useita kertoja. Kurdistan halusi hakea eroa, joka vain pahensi tilannetta. Lopulta hän pyysi apua ystävältään.

–Kerroin, että tarvitsen apua, koska en tunne Suomen lakia. Hän sanoi minulle, että mennään turvakotiin. Kieltäydyin aluksi, koska ajattelin, että turvakoti ei ole hyvä paikka. Ystäväni vakuutti kuitenkin, että turvakodissa autetaan minua.
Apua saa, jos osaa pyytää - tai uskaltaa

Kurdistan asui turvakodissa 20 päivää. Hän näkee, että avun saannin suhteen tilanne Suomessa on huomattavasti paljon parempi kuin Iranissa.

– Suomessa on hyvä systeemi, on turvakoti ja on monika-naisten (Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestö) liitto, joka on auttanut minua paljon. Olen saanut tätä kautta asunnon, ja liitto on auttanut minua toimisto- ja lääkäriasioissa. Lisäksi olen saanut tulkkausapua. Iranissa kukaan ei auta naista, vaikka tämän mies aiheuttaisikin hänelle ongelmia.

Vaikka Suomessa apua onkin tarjolla, monilla naisilla avun hakemista hankaloittaa kuitenkin puutteellinen kielitaito - tai pelko. Kurdistan haluaakin auttaa itse nyt muita samassa tilanteessa olevia naisia.

– Naiset eivät tiedä, mistä hakea apua. Tai pelkäävät ja kertovat asiasta vain kaverilleen. Oma ystäväni onneksi osasi auttaa ja neuvoa minut turvakotiin.

Kurdistanin vanhemmat tietävät tätä kohdanneista ongelmista. Hän ei voi kuitenkaan palata kotimaahansa kunniaväkivallan pelossa.

– Haluaisin, mutta en voi. Minulla oli siellä rauhallinen elämä ennen tätä. Mutta isäni ei puhu kanssani. Äitini sanoi minulle, että jos tulen takaisin kotimaahan, isäni tappaa minut.
_______________________________________________________________


Tiedote: Työryhmä: Viranomaisten koulutus kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi käynnistettävä pikaisesti

Kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen ja ennalta ehkäisyyn liittyvän koulutuksen valmistelu tulee aloittaa välittömästi, toteaa asiaan perehtynyt työryhmä. Koulutuksen sisällön valmistelua ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle ja koulutuksen järjestäjäksi aluehallintovirastoja. Työryhmä luovutti raporttinsa tänään sisäasiainministeri Anne Holmlundille ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille.

Viranomaisille suunnatun koulutuksen tavoitteena on parantaa ammattitaitoa kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisessa ja ehkäisyssä, parantaa tietämystä siitä, miten auttaa kunniaan liittyvän väkivallan uhreja ja miten saattaa väkivallan tekijä oikeudelliseen vastuuseen. Lisäksi tavoitteena on parantaa viranomaisten tietämystä siitä, mitä apua väkivallan tekijöille on saatavilla.

Kunniaan liittyvä väkivalta on Suomessa uusi ilmiö. Se voi pitää sisällään fyysistä, seksuaalista, henkistä, hengellistä tai taloudellista väkivaltaa. Viranomaisen tietoon ei ole Suomessa tullut yhtään kunniamurhaa, mutta muuta kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy myös Suomessa.

Koulutuksen kohderyhmä on laaja

Työryhmän mukaan koulutukselle on laajasti tarvetta viranomaisten keskuudessa. Koulutuksen kohderyhmänä ovat poliisi, nuorisotyöntekijät, sosiaali-, terveys-, opetushenkilöstö, oppilashuoltoryhmät, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstö, erityisesti maahanmuuttajien kanssa työskentelevät, kotouttamisohjelmien ja kotoutumissuunnitelmien tekijät, työ- ja elinkeinotoimistojen ja seurakuntien työntekijät, kielikoulutusta tarjoavat henkilöt, syyttäjät ja tuomarit.

Työryhmän ehdotus koulutukseksi on kaksiosainen. Peruskoulutus pyritään tarjoamaan mahdollisimman laajasti kaikille asian kanssa tekemisiin joutuville viranomaisille. Koulutettavien suuren määrän takia ensimmäinen päivä suoritettaisiin etäopintoina verkkomateriaaliin tutustuen ja toisena päivänä tarjottaisiin lähiopetusta. Jatkokoulutuksessa syvennettäisiin aiheeseen liittyvää tietoa huomioiden koulutettavan oma työnkuva.

Koulutuksen sisällön valmistelua ja päivittämistä ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö puolestaan asettaisi asiantuntijaryhmän, jonka vetäjänä toimisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koulutuksen järjestäjäksi ehdotetaan aluehallintovirastoja. Koulutus ehdotetaan rahoitettavaksi valtion budjetista.

Työryhmä ehdottaa, että peruskoulutuksen valmistelu aloitetaan välittömästi ja toimeenpannaan ensimmäinen peruskoulutus vuoden 2012 aikana. Toimeenpanon käytännön järjestelyvastuusta päätetään valtiovarainministeriön koolle kutsumassa aluehallintovirastojen ylijohtajakokouksessa vuonna 2011. Jatkossa asia kirjataan aluehallintovirastojen tulossopimuksiin.

Työryhmän puheenjohtajana toimi Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Lisäksi ryhmään kuuluivat edustajat sisäasiainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Poliisihallituksesta, Helsingin kaupungilta, Ihmisoikeusliitosta, Monika-Naiset liitto ry:stä ja Lyömätön Linja Espoossa/Naisten Apu Espoossa ry:stä.

Työryhmän koko raportti ja koulutuksen kuvaus on saatavilla verkkosivulta: www.intermin.fi/julkaisu/142011