Kaleva: Työvoimaa pitää saada lisää

Kaleva, pääkirjoitus: Työvoimaa pitää saada lisää 2.1.2013

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ely-keskusten kunnille osoittama patistus ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia kaikuu kuuroille korville. Kunnat suhtautuivat Kalevan kyselyssä pakolaisten sijoittamiseen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin nihkeästi.

Kielteistä kantaa perustellaan rajallisilla resursseilla. Se on yllättävää, sillä valtio korvaa kunnille pakolaisista aiheutuvat menot ja tarjoaa tänä vuonna vielä ylimääräisen korvauksen vastaanottotoiminnan aloittaville kunnille.

Taustalta paistaa paitsi puhdas välinpitämättömyys myös viime vuosina lietsottu maahanmuuttokriittisyys.

Kielteiset asenteet voivat kostautua siinä vaiheessa, kun pakolaisten sijaan tulee tarve maahan muuttavista työntekijöistä. Jo nyt kaikille aloille ei enää saada rekrytoiduksi kotimaista työvoimaa. Turvapaikan saaneet pakolaiset puolestaan pitäisi saada mahdollisimman nopeasti työmarkkinoille.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen kiinnitti äskettäin huomiota siihen, että Suomen ongelmat eivät ratkea pelkästään vientikysynnän kasvun kautta. Viennin lisäksi pitäisi edistää kotimarkkinoiden kehitystä ja yksityistä kulutusta.

Väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen nopea heikkeneminen ovat vaarallinen yhdistelmä. Hyvinvointivaltion perusta ei yksinkertaisti kestä nykyistä vakavaa kestävyysvajetta. Rakenteelliseen ongelmaan vastataan rakennepaketilla, mutta talouden laajempi kuva linkittyy väestönkasvuun, työllisyyteen ja tuotantoon.

Vartiainen huomauttaa, että vientiennusteet ovat Suomessa ja Ruotsissa samaa luokkaa, mutta silti Ruotsin bruttokansantuote kasvaa enemmän kuin Suomessa. Tämä selittyy työllisyysasteen ja työikäisen väestön eroilla. Työikäinen väestö, työvoima ja työllisyys kasvavat Ruotsissa, kun Suomessa mittarit näyttävät alaspäin.

Päinvastaisista puheista huolimatta toimet käytännössä eivät edistä nopeaa koulutukseen pääsyä tai pysymistä työmarkkinoilla mahdollisimman pitkään. Kuitenkin juuri työllisyysastetta pitäisi kaikin keinoin pyrkiä nostamaan, kun halutaan välttää näivettyminen ja taantuminen.

Työperäinen maahanmuutto on vähäistä. Suomi ei valitettavasti ole houkutteleva maa. Ulkomaalaisten on vaikea saada töitä, hintataso on korkea ja talvi pitkä. Suomalaisten umpimielisyys kääntyy herkästi vierastamiseksi. Ruotsi puolestaan on jo vuosikymmeniä päässyt nauttimaan runsaan ja jatkuvan maahanmuuton taloudellisista hyödyistä.

Piispa Samuel Salmi muistutti aiheellisesti (Kaleva 27.12.) yhteiskunnan ohella kirkon tehtävästä maahanmuuttajien integroimisessa. Kirkolta onkin lupa odottaa nykyistä huomattavasti jämäkämpiä kannanottoja ja ihmisläheisiä tekoja yhteisymmärryksen kasvattamiseksi.

Kiusallinen hiljaisuus ja latteat lausunnot ovat toivon mukaan ohi. Kirkolla on nyt sosiaalinen tilaisuus osoittaa, että se on maahanmuuttajien kotouttamisessa tosissaan. Näkyvä työ vaikuttaisi myönteisesti ilmapiiriin.