MTV3: Nimetön työnhaku syö liikaa resursseja

MTV3/STT: Nimetön työnhaku syö liikaa resursseja 2.1.2014
Talouselämä: Työnhaku toteutettiin nimettömänä - näin siinä kävi
Svenska Yle: Anonym rekrytering i Esbo lyckades

Espoo on kokeillut nimetöntä työnhakua. Kokeilun perusteella kaupungin resurssit eivät kuitenkaan riitä nimettömään hakuun laajemmin käytettynä.

Espoo ei suosittele menetelmää varsinkaan sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tulee runsaasti hakemuksia. Espoo kokeili nimetöntä työnhakua syksyllä kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa.

– Tämä käytäntö vaati paljon manuaalista työtä. Hakemuksia oli kokeilussa vain 11, ja silti tässä oli kymmenkertainen työmäärä , kertoo Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.

Nimettömässä työnhaussa haastattelukutsut tehdään tietämättä hakijan nimeä, osoitetta, ikää, sukupuolta, syntymäpaikkaa, siviilisäätyä, kansalaisuutta ja äidinkieltä.

Espoon kaupunki jatkaa kokeilua keväällä. Se ei kuitenkaan aio laajentaa nimetöntä työnhakua koskemaan kaikkia hakuja. Sarekosken mukaan haku voisi sopia esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.

_________________________________

Talouselämä: Työnhaku toteutettiin nimettömänä - näin siinä kävi

Espoon kaupunki kokeili nimetöntä työnhakua syksyllä. Osa tavoitteista toteutui.

Espoon kaupunki kokeili ensimmäisen kerran nimetöntä työnhakua kirjastopalveluiden aluejohtajan haussa. Kyseessä oli vakituinen virka ja esimiestehtävä.

Hakemuksia tehtävään saapui yksitoista. Hakijoiden joukossa ei ollut muunkielisiä hakijoita.

Ensimmäisen kokeilun lopputuloksena todetaan, että nimettömän työnhaun tavoitteista toteutuivat seuraavat: edisti yhdenvertaisia mahdollisuuksia rekrytoinnissa varsinkin sisäisten ja ulkoisten hakijoiden näkökulmasta sekä auttoi esimiestä kiinnittämään huomiota osaamiseen ja olennaiseen työkokemukseen. Nimettömään työnhakuun kului kuitenkin enemmän työaikaa, resursseja ja vaiheita kuin normaaliin rekrytointiprosessiin.

Käytössä olevat rekrytointijärjestelmät eivät tukeneet nimettömän haun toteutumista toivottavalla tavalla, jonka vuoksi hakemusten käsittely oli pääasiassa manuaalista. Ylimääräisiä työvaiheita olivat tarkempi hakemustietojen käsittely, jotta nimettömyys toteutuu, tarkempi tiedottaminen haun alkaessa, haastatteluun kutsuttaessa sekä organisaation sisällä sekä haastatteluihin oli varattava enemmän aikaa.

Nimettömän työnhaun ulottaminen koskemaan kaikkia kaupungin hakuja ei ole havaintojen mukaan realistinen tavoite edellä mainituista resurssi- ja järjestelmäsyistä, sillä Espoon kaupungissa tehtiin noin 2400 rekrytointia vuonna 2013. Samoista syistä kokeilun järjestäjät eivät välttämättä suosittele menetelmää hakuihin, joihin tulee runsaasti hakemuksia.

Espoon kaupunki aikoo kuitenkin kokeilla nimetöntä työnhakua uudelleen keväällä 2014. Tavoitteena on miettiä miten prosessia voidaan kehittää ja minkälaisessa haussa nimettömyys mahdollisesti tuottaisi eniten lisäarvoa.

Käytännössä nimetön työnhaku toimi siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttivät sähköisenhakemuksen normaalisti rekrytointijärjestelmään. Tämän jälkeen rekrytointipalvelut poisti hakemuksista hakijan henkilökohtaisen taustan ja siihen viittaavat tiedot (nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli). Esimies teki haastatteluun valintapäätökset nimettömäksi käsiteltyjen hakemusten perusteella.

Haastatteluun pyydettiin seitsemän hakijaa. Suhteessa normaaliin rekrytointiprosessiin nimetön ei poikennut prosessinäkökulmasta haastattelujen sisällön, henkilöarvioinnin tai päätöksenteon ja valinnan osalta.

_______________________________

Svenska Yle: Anonym rekrytering i Esbo lyckades

Visst hittade Esbo stad en lämplig kandidat till tjänsten som distriktschef för bibliotekstjänster, trots att elva arbetssökande förblev anonyma ända fram till anställningsintervjun. Utifrån en motion i fullmäktige, testade Esbo stad anonym rekrytering under hösten 2013.

Mera fokus på den sökandes meriter och kvalifikationer. Mindre fokus på den sökandes kön, namn, ålder, språk och etnisk bakgrund. Det är vad Esbo stad ville uppnå, när de testade på anonym rekrytering under hösten 2013.

Det är svårt att inte bilda sig förutfattade meningar, när rekryterarna har tillgång till information om den arbetssökandes identitet. Anonym rekrytering ger en mera rättvis utgångspunkt. Det anser Citha Dahl, kommunikationschef för Esbo Stads Affärverkssektor.

- Vi tycker fortfarande att det här är en god idé. När man läser igenom ansökningarna så vet inte rekryteraren om det är en kvinna eller man, om den är ung eller gammal eller vilken språklig bakgrund den har. När man läste igenom ansökningarna som kom till den här tjänsten, så var det nog en annan utgångspunkt när rekryterarna inte hade de här faktorerna med, säger Dahl.

Anonym rekrytering är fylld av utmaningar

Även om anonym rekrytering bidrar till mera jämlikhet, så har den namnlösa värvningen också sina brister. I Esbo stad anställdes omkring 2 400 personer år 2013. Som det ser ut nu måste de anonyma ansökningarna göras manuellt, eftersom det elektroniska systemet inte är anpassat enligt de namnlösa kraven. Det gör det tidskrävande och arbetsdrygt för rekryterarna. I företag och kommuner med hög personalomsättning är ett sådant system inte hållbart.

- Alla elektroniska system bygger ju på att du ska uppge namn eller signum. Det betyder att vi fick sköta den här processen manuellt. Vill vi göra det här i större skala så måste vi ändra vår process så att det går enkelt att plocka ut uppgifter utan att namnet syns, säger Dahl.

En annan öm punkt är hur den ansökandes integritet kan skyddas genom hela anställningsprocessen. Efter det första gallringsskedet avslöjas kandidaternas identitet under arbetsintervjun.

- När vi kommer till intervjuskedet så ser vi ju personen och då får vi ju reda på ålder, namn och allt det där andra. Det är det första gallringsskedet som vi nu har koncentrerat oss på. Efter det är det ju ganska omöjligt när man kommer till intervjuerna, säger Dahl.

Esbo ger anonymiteten en ny chans i vår

Trots utmaningarna, ger Esbo stad den anonyma rekryteringen ytterligare en chans under våren 2014. Utgående från hur det kommande pilotprojektet lyckas, fattar staden beslut om rekryteringen ska ändras i framtiden.

- Vi prövar en gång till, vi ser hur det fungerar och vad vi får för feedback och ser om det finns risker. Det är den här vårens omgång som får avgöra hur vi ska gå vidare, säger Dahl.