Helsingin Sanomat: Maahanmuuton kustannuksista löytyy monta totuutta 3.4.2015
Suomen Perusta: Samuli Salminen: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (pdf)
Perussuomalaisten raportti maahanmuuttajien kustannuksista ei kerro koko totuutta – kuten eivät muutkaan aiheesta tehdyt laskelmat
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi torstaina tutkimuksen, jossa laskettiin maahanmuuton kustannuksia Suomelle. Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tekemien laskelmien mukaan maahanmuuttajista koituu Suomelle noin 700 miljoonan euron kustannukset vuodessa.
Maahanmuutto ei ole toistaiseksi noussut eduskuntavaaleissa keskeiseksi teemaksi, mutta perussuomalaisten tutkimuksen myötä keskustelu aiheesta voi vilkastua.
Tutkimuksen tulos ei ollut yllätys, jos asettaa odotukset tutkimuksen tekijöiden mielipiteiden mukaan. Perussuomalaiset ajaa tunnetusti tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tutkimuksen toteuttaja Salminen on aktiivinen toimija maahanmuuttokriittisellä Hommaforum-keskustelupalstalla.
Tutkimus sai odotetun ristiriitaisen vastaanoton. Samaan aihepiiriin perehtynyt tutkija Pekka Myrskylä luonnehti Salmisen laskelmia Ilta-Sanomissa "mielettömiksi".
Suoraa vertailukohtaa perussuomalaisten tutkimukselle ei ole. Teollisuusmaiden järjestö OECD laski vuonna 2013, että Suomen julkinen talous hyötyisi maahanmuutosta, toisin kuin esimerkiksi Saksa. Viime aikoina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Elinkeinoelämän valtuuskunta ovat julkaisseet maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista myönteiset raportit.
Ne eivät kuitenkaan esittele yhtä yksityiskohtaisia laskelmia nettohyödyistä kuin perussuomalaisten raportti.
Skandaalinkäryä oli ilmassa vuonna 2011, kun Turun kaupungin tilaama selvitys maahanmuuton kustannuksista ensin salattiin ja sitten vuoti julkisuuteen. Paljon kohutusta raportista selvisi, että maahanmuuttajien vuokrakodit ja niiden kodinkoneet kuluvat nopeammin, koska heidän perheensä ovat suurempia ja ruokaa tehdään kuumemmissa uuneissa.
Lopullista totuutta maahanmuuton kustannuksista on turha haikailla.
Kustannusten laskennassa pitäisi huomioida äärimmäisen monipuolisia tilastotietoja ja silti täydentää tietoja oletuksilla. Perussuomalaisten raportissa tiedot on kerätty arvostetuista lähteistä, kuten Tilastokeskukselta, mutta kaikkea tutkimuksessa ei ole huomioitu.
Syrjään jäävät muun muassa maahanmuuttajien perustamien yritysten maksamat yhteisöverot ja kiinteistöverot. Samoin maahanmuuttajista maksetut pakolliset eläkevakuutusmaksut puuttuvat pääosin luvuista, vaikka nekin synnyttävät tuloja julkiselle sektorille.
Näiden ja muiden erien jättäminen pois laskuista on perusteltavissa tutkimuksen kysymyksenasettelulla ja käytännön rajoitteilla, mutta yhtäkaikki ne tekevät tulosten tulkinnasta epävarmempaa.
Yksiselitteistä on lähinnä se, että maahanmuutto korjaa Suomen ikäjakaumaa, joka painottuu yhä enemmän eläkeikäisiin. Maahanmuuttajien ikäjakauma painottuu parhaaseen työikään. Tosin työikäisetkään eivät automaattisesti tuo hyötyjä kansantalouteen. Perussuomalaisten tutkimuksen mukaan Irakissa ja Somaliassa syntyneiden tulonsiirtojen vaikutus painuu pakkaselle myös työllistyneiden tapauksessa.
Hyvä nyrkkisääntö on se, että mihin tahansa lukuihin maahanmuuton kustannuksista kannattaa suhtautua varauksellisesti.
Konkreettisinta uutta tietoa perussuomalaisten tutkimuksessa on laaja vertailu kymmenen suurimman kansallisuusryhmän aiheuttamista kustannuksista.
Raportin mukaan Somaliassa syntyneet maksavat Suomelle noin 14 000 euroa vuodessa, kun mittarina käytetään julkisen talouden nettovaikutuksia. Samalla mittarilla Saksassa syntyneet kartuttavat valtion kassaa noin 2 000 eurolla. Muista maista muuttaneet asettuvat näiden väliin. Numeroihin kannattaa tässäkin tapauksessa suhtautua kriittisesti. Suuria eroja saapumismaiden välillä tuskin kukaan kiistää – ne perustuvat vahvaan tilastotietoon ja lisäksi ovat odotettuja.
"Irakilaiset ja somalialaiset ovat tulleet paljolti pakolaisina tarkoituksella pysyä hengissä, työhön pääsy ei ole varmaan ykköstavoite. Heillä ei ole mitään, eli elämä on aloitettava asunnosta ja keittiötavaroista", totesi Myrskylä.