Satakunnan Kansa: Maahanmuutosta ei sytykkeitä kampanjoihin

Satakunnan Kansa: Maahanmuutosta ei sytykkeitä kampanjoihin 14.4.2015

Maahanmuutto on ryöpsähtänyt 2000-luvulla. Nyt vuotuinen tulijamäärä on yli 30 000. 1990-luvulla tänne muutti keskimäärin 13 000 vuodessa.

Ulkomaan kansalaisia asuu meillä 230 000 (1990 noin 25 000), ulkomailla syntyneitä 300 000. Vauhti on yhä kiihtyvä. Asiantuntijat ihmettelevätkin (Turun Sanomat 27.3.), miksi keskusta, kokoomus ja SDP kuittaavat maahanmuuton vaaliohjelmissaan parilla rivillä.

Perussuomalaiset julkaisivat tilastotieteilijä Samuli Salmisen laskelman maahanmuuton kustannuksista: 700 miljoonaa vuodessa. Tietolähteenä on muun muassa Tilastokeskus, mutta arvosteltukin tutkimusta on. Sen mukaan kallein on somali, 14 000 euroa/vuosi. Saksalainen kartuttaa valtion kassaa 2 000 eurolla.

Alle 60-vuotiaat maahanmuuttajat saivat vuonna 2013 tulonsiirtoja vuodessa 200– 1 000 euroa enemmän kuin kantasuomalaiset (OECD/Chydenius 1/2015).

EU:n ulkopuolelta tulemista voidaan rajoittaa työluvan kieltämisellä, jos alalla on paljon työttömyyttä (saatavuusharkinta). Kokoomus, keskusta, RKP, vihreät ja kristillisdemokraatit poistaisivat tämän puomin. Maahanmuuttajista puolet on työtä vailla. Kokonaistyöttömyys oli helmikuussa noin 10 prosenttia.

Ylipäätään ruotsalaista ovet auki -politiikkaa ajavat RKP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Ruotsiin yritti 1990-luvulla puoli miljoonaa turvapaikanhakijaa vuodessa. Lama muutti kantaväen asenteita. Mamu-kriittisten ruotsidemoraattien kannatusta ovat ruokkineet Malmön, Tukholman ja Göteborgin jengilevottomuudet. Ylen TV-uutisten raportissa Göteborgista (1.4.) todettiin, että mellakat ”haittaavat kaikkien elämää”.

Samoja ongelmia on ainakin Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Hollannissa, joissa on ulkomaalaisten suuret massat.

Kun vierasperäinen nuorisojengi ryösti pääasiassa suomalaislapsia ja -nuoria viime syksynä Helsingissä, se huolestutti. Eikä aivan maassa maan tavalla -ideaa vastannut viiden somalinuoren tekemä suomalaisnaisen joukkoraiskaus.

Vakavaan rikokseen syyllistyneen karkotusta voidaan harkita. Rikosperusteella poistetaan vuosittain 150– 200. Se on kolmannes kaikista karkotuksista. Maahanmuuttoviraston ja Poliisihallituksen asiantuntijat (STT 26.3.) nopeuttaisivat menettelyä. Kansalaisaloitekin on tulossa.

Eduskunta on päättänyt ottaa 750 kiintiöpakolaista vuodesta 2001. Viime ja tänä vuonna Syyrian tilanne aiheutti perustellun 300:n lisäyksen, 1 050:een. RKP vaatii 2 000:tta, mutta kunnat ovat penseitä kotouttamiselle.

Paperittomia eli laittomia tulijoita on noin 8 000 vuodessa. Kari Rajamäki (sd.) nousi kansan sankariksi, kun hän 15 edustajan (12 persua) ”täysistunnossa” kaatoi ministeri Susanna Huovisen (sd.) ajaman paperittomien terveydenhoitolain. Se ei enää eduskuntaan päädy.

Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja, dosentti, YTT.