Lappeenrannan Uutiset: Vastaanottokeskuksessa nauru korvaa yhteisen kielen

Lappeenrannan Uutiset: Vastaanottokeskuksessa nauru korvaa yhteisen kielen 9.4.2015

Huomenna torstaina vietetään suomen kielen päivää. Lappeenrantalainen Annamari Marttinen on suomen kielen monipuolinen ammattilainen, jolle työ Joutsenon vastaanottokeskuksen opettajana on elämän rikkaus.

Kun turvapaikanhakija saapuu ensimmäistä kertaa Suomeen, hän ei osaa sanaakaan suomen kieltä, ei tunne kulttuuria, ei välttämättä osaa kirjoittaa tai lukea edes omalla äidinkielellään.

Maahanmuuttajan motivaatio oppia suomen kieltä voi olla hyvinkin korkealla, onhan hänen tarkoituksensa jäädä pysyvästi Suomeen, opiskella ja tehdä töitäkin.

Monet ovat kuitenkin kokeneet kovia ja he ovat juuri jättäneet kotimaansa taakseen. Heidän mielessään liikkuu paljon kysymyksiä, tulee takapakkeja ja epätoivon hetkiä.

Rutiinit ja se, että he pääsevät opiskelemaan viisi tuntia päivässä suomen kieltä, on monelle henkireikä.

Joutsenon vastaanottokeskuksessa suomen kieltä opettava Annamari Marttinen on monen turvapaikanhakijan ensimmäisiä kontakteja Suomessa.

Marttisella ja hänen oppilaillaan on harvoin yhteistä kieltä, mutta muutaman kuukauden oleskeluajan jälkeen turvapaikanhakijat yleensä jo pystyvät kommunikoimaan suomeksi. Miten se on oikein mahdollista?

– Piirrän kuvia taululle, joskus vaikka näyttelen. Aina en silti tule ymmärretyksi. Mutta se on vain hyväksyttävä, Marttinen kertoo.

Hänen mukaansa on hämmästyttävää, kuinka vahva ja hyvä henki luokassa on, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan.

– Ryhmässä on paljon eri kansalaisuuksia, esimerkiksi kurdeja, irakilaisia, syyrialaisia ja somaleja. Meitä kaikkia yhdistää huumori, nauramme paljon, vaikkemme toisiamme ymmärtäisikään. Itsekin opin oppilailtani älyttömästi – heidän kulttuureistaan ja ihmisistä ylipäänsä. Viihdyn loistavasti turvapaikanhakijoiden opettajana, juuri siinä ympäristössä ja asetelmassa. Se antaa minulle hirveän paljon.

Monet turvapaikanhakijoista puhuvat esimerkiksi arabiaa tai ranskaa. Marttinen ei puhu niistä kumpaakaan, vaikka ihaileekin arabian kieltä.

– Kun kuulen oppilaideni puhuvan arabiaa, en ymmärrä siitä yhtään mitään. Oppilaani ovat Suomessa siinä samassa tilanteessa, mikä ei varmastikaan ole helppoa. Opettaessani suomen kieltä, puhun hitaasti ja kirjakielellä. Se voikin sitten olla shokki, kun he tajuavat, että puhekieli onkin vielä ihan erikseen, Marttinen nauraa.

Joutsenon vastaanottokeskuksessa kuukauden mittaisia kursseja käydään yleensä kolme, joskus neljä. Ensimmäinen kurssi aloitetaan aakkosten opettelulla.

Sitten harjoitellaan lausumista, fraaseja, tervehdyksiä, numeroita, viikonpäiviä, perhesanastoa ja verbejä. Lausuminen on monelle se hankalin juttu.

–Niiden kanssa koetaan monia hassuja hetkiä, ja sitten taas nauretaan kaikki yhdessä, Marttinen hymyilee.

Annamari Marttinen
- Ammatiltaan kirjailija ja julkaissut seitsemän romaania. Viimeisin teos Vapaa ilmestyi tammikuussa 2015. Se kertoo turvapaikanhakijan tarinan Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Kirja on fiktiivinen, mutta sijoittuu todelliseen paikkaan.
- On toiminut Joutsenon vastaanottokeskuksessa opettajana elokuusta 2012 lähtien.
- Toimii myös kirjoittajapiirin ohjaajana Etelä-Karjalan kesäyliopistossa.
- Koulutukseltaan HuK kielenkääntäjä ja tulkki, pääaineena saksa.
- Oppi lukemaan ja kirjoittamaan viisivuotiaana.