Uusi Suomi: Tämä puolue haluaa tehdä itsestään tarpeettoman: 50 000 nimeä – päätös pois poliitikoilta

Uusi Suomi: Tämä puolue haluaa tehdä itsestään tarpeettoman: 50 000 nimeä – päätös pois poliitikoilta 10.4.2015

Pienpuolue Muutos 2011 tavoittelee toisissa vaaleissaan ainakin yhtä kansanedustajaa ja alkua muutokselle, joka lopulta tekisi puolueesta itsestäänkin tarpeettoman, sanoo puheenjohtaja Jari Leino. Suomen hän säilyttäisi suomalaisille turvapaikkana, josta ei riitä jaettavaksi muille.

Leino kuvaa puolueensa olevan olemassa siksi, että se tarjoaa ehdollepääsyn mahdollisuuden ihmisille, ”joita muut puolueet eivät jostain syystä halua päästää ääneen”. Puolueen kärkiehdokas onkin perussuomalaisista erotettu James Hirvisaari, jonka lisäksi noin 70 ehdokkaan listalla ovat muun muassa Peter Fryckman ja Ilkka Sysimetsä alias Frederik.

Ehdokkaita olisi voinut olla enemmänkin, Leino harmittelee. Hänen mukaansa kevään 2011 eduskuntavaalien ”positiivinen protestimieliala ja into” on nyt vaihtunut alakuloisempaan pettymyksen ja lannistumisen tunteeseen, joka näkyy sekä äänestäjissä että potentiaalisissa ehdokkaissa.

– Hyvin nihkeästi ihmiset haluaa ehdolle, Leino sanoo Uudelle Suomelle.

Yksi suuri syy pettymykseen lienee hänen mukaansa vuoden 2011 protestin tuloksen eli perussuomalaisten jytkyn vaikutusten hiipuminen puolueen jättäydyttyä hallituksen ulkopuolelle.

– Monet ihmiset olivat varmasti ladanneet siihen kovat odotukset, että ”nyt kaikki muuttuu”. Sitten sitä ei tapahtunutkaan, mikä ei välttämättä ole pelkästään perussuomalaisten vika. Tätä järjestelmää on hyvin vaikea muuttaa, koska se on sellaiseksi suunniteltu, että se on jäykkä ja korruptoi jokaisen, joka siihen mukaan lähtee, Leino sanoo.

Muutoksen resepti järjestelmän uudistamiselle on selvä. Puolue ajaa edustuksellisen demokratian tilalle tai rinnalle niin sanottua suoraa demokratiaa eli sitovien kansanäänestysten käyttöä. Eduskuntavaaliohjelmassaan puolue linjaa, että yli 50 000 kannattajaa saaneiden kansalaisaloitteiden hyväksyminen pitäisi siirtää eduskunnalta kansalle eli kansanäänestyksiin.

– Yritämme taistella puoluekoneistoa vastaan ja tehdä itsemme tarpeettomiksi jossain vaiheessa, Leino sanoo.

– Jos saataisiin sitovat kansanäänestykset käyttöön, niin puolueiden rooli pienenisi aika lailla.

Leinon mukaan Muutos olisi näin ollen valmis alistamaan omatkin linjauksensa kansan päätettäviksi. Puolue haluaisi Suomen irtautuvan sekä eurovaluutasta että Euroopan unionista, mutta ennen kaikkea niihin kuuluminen haluttaisiin kansanäänestyksen alaisiksi.

– Muutoksen virallinen linja on se, että EU ja euro ovat asioita, joista pitäisi järjestää kansanäänestys, mielellään sitova. Jos kansa on sitä mieltä, että kuulutaan jatkossakin EU:hun tai euroon, niin kyllä se sitten meille käy, Leino sanoo.

Leino itse vastustaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. Blogissaan hän on kuitenkin todennut ymmärtävänsä niitä, jotka samoja tosiasioita tarkkailtuaan äänestäisivät Natoon liittymisen puolesta, ja olevansa ”valmis hyväksymään sen, jos suomalaisten enemmistö haluaa liittyä Natoon”.

Lisäksi esimerkiksi puolueen talouslinja on auki. Euron tilalle puolue haluaisi oman rahapolitiikan mahdollistavan kelluvan valuutan ja julkisen talouden leikkaustarpeessa puolue myötäilee suuria puolueita, mutta muuten linja jäisi kansan muotoiltavaksi.

– Muutoksella ei puolueena ole talouspoliitiikkaan kovin tarkkoja linjanvetoja vaan se on sitä, että kansanäänestykseen ja noin pois päin, Leino sanoo.

Maahanmuutto

Maahanmuuttokriitikoiden Hommaforumilta alkunsa saaneen puolueen selvä pääaihe on kaikesta huolimatta maahanmuuton vastustaminen. Se käy selväksi niin vaaliohjelmasta kuin myös vaalijulisteista, joiden kuvituksessa viitataan musliminaisen huntuun ja saatteena on teksti suomalaisten oikeudesta päättää huomisen Suomesta. Puolue tekee selväksi, että sille suomalainen tarkoittaa nimenomaan kantaväestöön kuuluvia.

Leino kuvaa puoluettaan maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaisia astetta tiukemmaksi vaihtoehdoksi, ”tiukimmaksi mahdolliseksi”. Nettikirjoituksissaan hän on hyökkäillyt erityisesti somaliväestön kimppuun ja syyttänyt jopa yksittäisestä henkirikoksesta yleisesti somalimaahanmuuttoa.

Puolueen maahanmuuttopoliittinen ohjelma korostaa suomalaisuutta, maahanmuuttajien rikoksia ja sitä, että Suomen ei pitäisi ottaa ”haitallisia tulijoita”. Puolue haluaa rajoittaa sekä ulkomaisen työvoiman tuloa että etenkin humanitaarista maahanmuuttoa.

Puolue vaatii merkittäviä kiristyksiä muun muassa perheenyhdistämisen käytäntöihin. Kuitenkin Leinon toistuvasti arvosteleman somaliväestön osalta perheenyhdistämisten ja vireille tulleiden oleskelulupahakemusten määrä romahti jo 2012, jolloin lainsäädäntö kiristyi ja hakuprosessi vaikeutui. Viime vuosina oleskelulupia on myönnetty noin 500–800 somalialaiselle. Muuttoliike ei kuulosta erityisen suurelta?

– Ei se varmasti juuri tällä hetkellä ole, mutta yhteen aikaan niitä oli 10 000 jonossa, Leino sanoo.

Viime vuoden suurimmat oleskelulupien hakijaryhmät olivat venäläiset ja intialaiset. Leino vastaa, että ”ihan mikä tahansa [maahanmuutto] voi olla potentiaalisesti ongelmallista”.

– Jos tänne nyt tulee vaikka sitten valtavasti venäläisiä vaimoja, jotka ottaa avioeron ja jää sen jälkeen epäsopeutumaan, sekin voi olla ongelma. Venäjän kansalaiset ja kaksoiskansalaiset ovat mahdollinen ongelma niin kauan kuin Putin on vallassa tai Venäjällä on sellainen vallanpitäjä, joka herkästi lähtee suojelemaan kansalaisiaan rajan toiselle puolelle, Leino jatkaa.

Maahanmuutto-ohjelmanne antaa kuvan itseensä käpertyvästä, sulkeutuvasta Suomesta? Voisiko näin todella toimia globaalissa maailmassa?

– Ainakin pitäisi oma rajavalvonta ottaa käyttöön ja Suomi pitäisi sulkea pahoilta ihmisiltä ja hyväksikäyttäjiltä ja haitallisilta ihmisiltä, mutta kyllä niitä turisteja ja keikkatyöläisiä ja hyviä ihmisiä voi ottaa tietyissä määrin, Leino sanoo.

Katsotteko tosiaan, että pakolaiset ovat ”pahoja ihmisiä”?

– Ei missään tapauksessa, mutta en sanoisi myöskään, että pakolaisuus mitenkään aateloi ihmistä. Pakolaisten hyödyttömyys, hyödyllisyys tai haitallisuus ei ole kiinni siitä, ovatko he hyviä vai huonoja ihmisiä vaan siitä, että jos tänne otetaan ihmisiä täysin erilaisista kulttuureista, luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, joilla nuoruus on mennyt lapsisotilaana, niin kyllähän ne sopeutumisen mahdollisuudet ovat todella huonot, Leino vastaa.

Muutoksen puheissa maahanmuuttajien hyödyllisyydestä tai haitallisuudesta on sama sävy kuin perussuomalaisten tutkimuksessa maahanmuuton kustannuksista. Pakolaisia käsitellään samassa yhteydessä kuin työperäisiä maahantulijoita.

– Onko meillä joku globaali vastuu auttaa pakolaisia? Mielestäni ei ole, Leino pohtii perimmäiseksi kuvaamaansa kysymystä.

Talousvaikuttajat peräänkuuluttavat maahanmuuttoa ratkaisemaan Suomea tulevaisuudessa uhkaavaa työvoimapulaa sekä kiihdyttämään talouskasvua. Leino ei haluaisi laajamittaista maahanmuuttoa silloinkaan, vaikka se hyödyttäisi Suomea taloudellisesti. Hän kirjoitti taannoin blogissaan kriittisesti ehdotuksesta houkutella Suomeen 50 000 kiinalaisopiskelijaa.

– Voi olla, että se olisi taloudellisesti suuri menestys, mutta kyllähän Suomi olisi aivan erilainen maa sen jälkeen jos täällä asuisi satoja tuhansia kiinalaisia, Leino sanoo nyt.

– Mielestäni Suomi kuuluu suomalaisille. Tämä on ainoa paikka maailmassa, missä me saadaan elää suomen kielellä suomalaisen kulttuurin mukaista elämää – hyvässä ja pahassa. Kyllä tämä kannattaisi varata jonkinlaisena suomalaisten turvapaikkana tämä maa.