Pohjalainen: Maahanmuutto kaipaa tarkennuksia

Pohjalainen, pääkirjoitus: Maahanmuutto kaipaa tarkennuksia 7.4.2015

Maahanmuutto ei mullista vaaleja, mutta Suomen tulevaisuuden kannalta kysymys on niin merkittävä, että se ansaitsee enemmän huomiota.

Kansalaisissa aihepiiri herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

Vaasassa kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.) nostatti myrskyn sosiaalisessa mediassa vastatessaan Vaasan Ikkunan leikkisään vaalikyselyyn.

Lehti pyysi ehdokkaita jatkamaan lausetta "Kiljuisin riemusta keskellä Vaasan toria, jos..." Tolppanen jatkoi: "jos siellä olisi vähemmän mamuja."

Monet pitivät eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa istuneen poliitikon kommenttia syrjivänä.

On syytä katsoa lukuja, jotta puhe ei jäisi vellomaan mielikuviin. Vaasassa vieraskielisen väestön määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla vajaaseen 4 000:een. Se on kuutisen prosenttia Vaasan väkiluvusta.

Suomessa asuu vajaat 200 000 ulkomaan kansalaista, mikä on vajaat 4 prosenttia väestöstä. Eurostatin viimeisimmän, 2013 tilaston mukaan Norjan luku on 9,1 prosenttia, Ruotsissa 6,9 ja Tanskassa 6,7 prosenttia.

Vähiten ulkomaalaisia on Bulgariassa (0,6 prosenttia), Kroatiassa (0,7 prosenttia) ja Unkarissa (1,4 prosenttia). Tshekki ja Slovenia ovat Suomen tasolla, noin neljässä prosentissa.

Kysymys maahanmuuton hyödyllisyydestä koskettaa koko läntistä Eurooppaa. Aihe on kuuma esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa ja varauksellisesti myös Ruotsissa. Maahanmuuton on arvioitu pitävän harmaantuvien hyvinvointivaltioiden pyöriä pyörimässä.

Vauraiden teollisuusmaiden järjestö OECD julkisti 2013 raportin, joka todisti, että maahanmuuttajista ei koidu taakkaa Suomen kuormittuneelle julkiselle sektorille. Maksetut verot kattavat erilaiset palvelut ja tulonsiirrot niin, että Suomen julkinen sektori päätyy suunnilleen nollatulokseen.

Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta päätyy rumempiin lukuihin. Ajatuspajan tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajista aiheutuu Suomen kansantaloudelle vähintään 700 miljoonan euron lasku vuosittain.

Työ- ja elinkeinoministeriön vaasalaislähtöinen maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman arvioi, että tuloksessa painaa se, että maahanmuutto Suomeen lisääntyi selvästi 2005–2006. Nämä tulijat elivät tutkimusvuonna 2011 vielä työttömyysturvan tai työmarkkinatuen varassa (MTV 2.4.).

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA esitti alkuvuodesta maahanmuuton kaksinkertaistamista 34 000 ihmiseen vuosittain. Analyysi arvioi, että lisäämällä maahanmuuttoa voidaan kasvattaa työvoimaa, mikä tuo verotuloja.

Maahanmuutosta puhutaan liian usein yleistermeillä, kun pitäisi tarkentaa, mistä asiasta kulloinkin on kyse.

Eläköityvän kantaväestön välittömiksi korvaajiksi ei sotien ja kriisien rampauttamista, kielitaidottomista ihmisistä ole. Kotoutuminen vie aina aikaa.

Suomi tarvitsee täsmävahvistuksia ulkomailta, mutta samassa tulee esittää, miten kykenisimme houkuttamaan ammattitaitoisia ja koulutettuja muuttajia. Samaa väkeä kosivat kaikki maailman vahvat siirtolaisvaltiot.