Iltalehti: Onko nyt aika maahanmuuttajataustaiselle kansanedustajalle?

Iltalehti: Onko nyt aika maahanmuuttajataustaiselle kansanedustajalle? 14.4.2015

Viime eduskuntavaalien aikaan esille noussut maahanmuuttokysymys on ollut tapetilla myös nyt käytävissä vaaleissa.

Olisiko nyt aika myös ensimmäisen maahanmuuttajataustaisen kansanedustajan nousta eduskuntaan?

Politiikan tutkijan Erkka Railon mukaan aika on kypsä ainakin suhteessa Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrään. Kunnallisvaaleissa menestystä maahanmuuttajille tuli, mutta yhtenä kompastuskivenä eduskuntaan pääsemisessä Railo näkee maahanmuuttajien alhaisen äänestysprosentin sekä maahanmuuttajataustaisten kärkiehdokkaiden puolueiden todennäköiset paikkamenetykset.

- Läpimeno riippuu paljon siitä, saavatko ehdokkaat aktivoitua maahanmuuttajataustaisia äänestämään ja miten oma puolue menestyy.

- Toisaalta jos puolueissa, jotka ottavat merkittävän vaalivoiton, on maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita, voi lisäpaikkojen ansiosta päästä ikään kuin imussa läpi, vaikka henkilökohtainen äänimäärä jäisikin alhaiseksi, Railo summaa.

Iltalehti haastatteli tunnetuimpia, kyselyiden mukaan ehkä vahvimmin eduskuntaan tyrkyllä olevia maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita.

1. Onko teidän mielestänne aika jo kypsä maahanmuuttajataustaiselle kansanedustajalle?

Nasima Razmyar (sd): Jos katsotaan väestörakennetta Suomessa, niin olisihan se hyvä, jos kansaa oltaisiin edustamassa kaikilta osa-alueilta, myös meidän maahanmuuttajien toimesta. Jotkuthan ovat tätä mahdollisuutta tuntuneet pelästyneenkin, mutta heitä voin rauhoitella, että kansan asialla tässä ollaan. Loppupeleissä kansanedustajan perusvelvollisuus on edustaa aivan kaikkia suomalaisia, ei vain yhtä tiettyä ryhmää.

Fatbardhe Hetemaj (kok): Hyvin menneiden kunnallisvaalien perusteella menestystä voidaan odottaa, mutta toivoisin profiloituvani ennemmin kansainvälisenä osaajana kuin vain maahanmuuttajana. Samalla haluaisin nähdä, että myös eduskunnasta tulisi kansainvälisempi.

Abdirahim "Husu" Hussein (kesk): Maahanmuuttajan valitseminen antaisi positiivisemman kuvan ulkomaille suomalaisesta suvaitsevaisuudesta. Olisi myös hyvä, että kaikkien väestöryhmien ääntä kuultaisiin parempaa Suomea rakentaessa.

2. Näkyisikö maahanmuuttajatausta työssänne ja miten?

Razmyar: Toki pyrkisin hyödyntämään kokemustani ja kiinnittäisinkin vahvasti huomiota kotoutumiseen: huomioisin, pääsevätkö maahanmuuttajat kielikursseille ja panostaisin heidän työllistymiseensä. Turvapaikkajärjestelmää sujuvoittaisin ja päätöksentekoa nopeuttaisin. Muistuttaisin pakolaisiin liittyvistä sopimuksista, jotta niitä pyrittäisiin noudattamaan.

Hetemaj: Samaa lakienmuutostyötä ja protokollan noudattamistahan se olisi minultakin, mutta ehkä kädet heiluisivat vähän enemmän ja kieli olisi värikkäämpää, kuin mihin suomalaissyntyisten kesken ollaan totuttu. Maahanmuuttoasioissa puhuisin onnistuneiden keissien kautta, enkä vain valittelisi erilaisia kohtaloita.

Hussein: Näkisin valintani vaikutuksen tärkeänä signaalina nuorille ja antaisin esimerkin, mihin samaistua. Valinta viestittäisi, että opiskelu ja itsensä kehittäminen kannattaa. Suomi tarjoaa siihen mahdollisuuden, mikäli yritystä vain on. Omassa työssäni keskittyisin kaikkiin osa-alueisiin enkä vain maahanmuuttokysymyksiin.

3. Onko taustanne vaikuttanut hakeutumiseenne ehdokkaaksi tai sille, että teitä on pyydetty ehdokkaaksi?

Razmyar: Jokaisella poliitikolla varmasti tausta vaikuttaa. Oletpa sitten ollut töissä terästehtaalla tai lasten parissa. Tausta antaa perspektiiviä, miten asioista ajattelee. Itse olen ollut politiikassa niin kauan kuin muistan ja liittynyt puolueeseen jo yli kymmenen vuotta sitten, joten mistään päähänpistosta tässä ei ole kysymys. Oma tausta on osa itseä. Näen, että siitä saa olla ylpeä ja käyttää sen tuomaa ymmärrystä positiivisella tavalla hyväksi.

Hetemaj: Kun minut valittiin vuoden pakolaiseksi 2009, moni puolue lähestyi minua. He kiittelivät kykyäni artikuloida ja sitä, että loin rakentavaa vuoropuhelua uhriutumisen sijaan. Toki mediahuomio on auttanut poliittisella urallani, mutta ainakin toivon, että koulutukseni ja osaamiseni ovat pääsyy, jos minut valitaan.

Hussein: Jos minua olisi pyydetty ehdokkaaksi ainoastaan maahanmuuttajataustaisuuteni vuoksi, en olisi hommaan lähtenyt. Olen omassa puolueessani saanut mandaattia jo aiemmin ja erinäisiä vastuullisia tehtäviä. Tunnen puoluetoiminnassani itseni ennemmin kepulaiseksi kuin maahanmuuttajaksi.

4. Miten taustanne on vaikuttanut puolueen valintaan?

Razmyar: Näen sosiaalidemokraattisuuden nimenomaan liikkeenä. Solidaarisuus, kansainvälisyys, ihmisoikeudet ja ihmisarvo ovat kaikki asioita, jotka ovat aina olleet minulle tärkeitä. Sen vuoksi on tuntunut hyvin luonnolliselta olla SDP:n jäsenenä. Olen huomannut esimerkiksi muualla Pohjoismaissa, että maahanmuuttajat ovat usein valinneet saman puolueen.

Hetemaj: Se, että kansainvälisyyden nähdään olevan kansan etu, on minulle tärkeää, eli siihen taustani varmaan vaikuttaa. Mutta muuten lähinnä arvot ja se, että uskotaan yksilöön ja halutaan rakentaa välittävä Suomi ja tarjotaan ratkaisuja nykypäivän haasteisiin sen sijaan, että mietittäisiin mitä tehtiin sata vuotta sitten.

Hussein: Synnyinmaassani Somaliassa valta oli keskitetty yhteen kaupunkiin. Keskushallituksen hajottua on ollut huomattavaa, miten vaikeaa on saada kansaa yhtenäiseksi ja palata normiin. Keskustan politiikassa ihailen sitä, että koko maa yritetään pitää asutettuna, tasa-arvoisena ja palvelut kaikkien ulottuvilla

5. Mitä mieltä olette Suomen nykyisestä maahanmuuttokeskustelusta?

Razmyar: On hirveän hyvä, että keskustelua käydään - se on demokratian merkki. Tällä hetkellä vähän tuntuu, että vain yksi puolue on äänessä siinä. Keskustelun pitäisi säilyä kunnioittavana ja toivoisinkin päättäjiltä laajemmin, että kaikki vihasävyisyys tuomittaisiin. Meillä kasvaa täällä jo kolmas sukupolvi maahanmuuttajalapsia ja -nuoria. Olisi hirveän tärkeää, että sellainen "me ja te" -asenne saataisiin purettua.

Hetemaj: Se on muuttunut argumentatiivisemmäksi. On tuotu faktoja pöytään ja tehty paljon selvityksiä, joten rakentavalle keskustelulle löytyisi pohjaa, mutta valitettavasti se eniten huomiota saava keskustelu on monesti liian kapeakatseista. Kriittinen saa olla, mutta leimaaminen pitäisi osata lopettaa.

Hussein: Se on pelottavaa. Ääripäät keskustelevat ja keskustelusta puuttuu itse kohderyhmä. Samat virheet toistuvat, jos keskusteluun ei saada konkreettisesti asioista ymmärtävää. Populistit maalailevat erilaisia kuvia, mutta ratkaisukeinot puuttuu. Esimerkiksi minä olen kävelevä esimerkki onnistuneesta kotouttamistarinasta ja voin kokemuksellani tuoda myös niitä ratkaisukeinoja ongelmiin.