Helsingin Sanomat: Perussuomalaiset suojelukohteena 29.4.2015
Kulttuurieliitti ja perussuomalaiset voivat molemmat olla ryhminä aika rasittavia. Tämä ei koske niitä, joita satun kustakin joukosta syystä tai toisesta tuntemaan. He ovat tietenkin asiallista väkeä.
Molempaa näistä toisiaan hylkivistä ryhmistä voisi arvostella monesta asiasta. Viime aikoina julkisuus on kuitenkin kohdellut ankarasti vain kulttuurieliittiä. Perussuomalaiset ovat päässeet vähällä. Siksi keskityn tässä heihin.
En kutsu heitä persuiksi, vaikka se säästäisi tilaa ja vaikka perussuomalaiset itse lyhentävät nimensä englanniksi muotoon suomalaiset, the Finns.
Se särähtää korvaan, kun olen itse suomalainen, a Finn.
Syitä perussuomalaisten saamaan uuteen silkkihansikaskohteluun ei tarvitse hakea kaukaa. Jos puolue on menossa kovaa vauhtia uuteen hallitukseen, sitä ei voi samaan aikaan kovin kärkevästi haukkua muukalaisvihamieliseksi ja impivaaralaiseksi.
Sinänsä tässä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Kansa äänesti, pulinat pois, ja niin edelleen. Kyse on kuitenkin erikoisesta tapahtumasta. Suomen tähän asti kiistellyin puolue on muuttunut maan ainoaksi poliittiseksi ryhmäksi, jota ei sovi arvostella. Jos arvostelee, leimataan osaksi kulttuurieliittiä, mikä on kyllä kohtuutonta.
Suojelusta hyötyy myös perussuomalaisten maahanmuuttovastainen siipi. Se ei ole kadonnut minnekään.
Kohdatessaan syytöksiä muukalaisvihasta, islamofobiasta tai rasismista ryhmä valittaa syrjinnästä. Siinä on tavallaan oma logiikkansa.
Suvaitsevaisen kulttuurieliitin kuuluisi suvaita myös suvaitsemattomia maahanmuuttovastustajia. Suvaitsemattomien ei kuitenkaan tarvitse suvaita suvaitsevaisia.
Perussuomalaisten maahanmuuttovastaisen siiven sanastossa "suvaitsevainen" on haukkumasana, samoin kuin sana "huvittava" Jussi Halla-Ahon Scripta-blogissa kuvauksena vastustajien argumenteista.
Saman blogin oikeassa laidassa olevasta linkistä "Islamin aikapommi" löytyy myös näyte maahanmuuttokritiikistä.
"Vähimmälläänkin islam antaa moraalisen ylemmyydentunnon, jonka turvin muslimi voi tarvittaessa valehdella ja teeskennellä ystävällisyyttä alempiarvoisille ihmisille, olla välittämättä näille tehdyistä lupauksista ja käyttää hyväksi näiden hyväuskoisuutta", kirjoitetaan huolella päivitetyssä oppaassa.
Se ei ole lainkaan huvittavaa.
Kari Huhta
Kirjoittaja on HS:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.