Kansan Uutiset: Maahanmuutosta ei ole suureksi vaaliteemaksi

Kansan Uutiset: Maahanmuutosta ei ole suureksi vaaliteemaksi 1.4.2015
Kansan Uutiset: Mistä rahat auttamiseen lähtömaissa?
Hbl: Ansvarsfull invandringspolitik efterlyses

Puolueiden suhtautumisessa maahanmuuttoon on eroja, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Asia ilmeni Kuntaliiton järjestämässä maahanmuuton ajankohtaisseminaarin puoluepaneelissa tiistaina.

Kaikkien puolueiden suosiossa ovat työperusteinen maahanmuutto sekä kotouttaminen, jonka avainkysymys on kielen oppiminen.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajia lukuun ottama kaikki olisivat valmiita hyväksymään uudessa eduskunnassa paperittomien maahantulijoiden terveydenhuoltoa koskevan lakiesityksen hallituksen esittämässä muodossa. Lakiesitys kaatui kansanedustaja Kari Rajamäen (sd.) perussuomalaisten tuella junailemaan kikkailuun eduskuntakauden loppumetreillä.

Puolueiden välillä ei syntynyt suuren suuria eroja, kun panelistit saivat kuvailla puolueidensa maahanmuuttopolitiikan periaatteista.

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Fatbardhe Hetemaj luonnehtii puolueensa linjaa realistiseksi. Maahanmuuttajia tulee ottaa vastaan sekä työperusteisista että humaaneista syistä talouden kantokyvyn asettamissa rajoissa.

Maahanmuuttolinjan kiristystä pari vuotta sitten Hetemaj pitää oikeaan osuneena.

Sosialidemokraattien Nazima Razmyar kuvaa puolueensa linjaa sanoilla "reilu, oikeudenmukainen ja vastuullinen". SDP pitäisi kiintiöpakolaisten määrän nykyisellä tasolla. Henkilökohtaisesti Razmyar katsoo, että määrää olisi vara lisätä hieman.

Reilua, mutta kenelle?

Perussuomalaisten Nuutti Hyttinen katsoo SDP:n periaatteiden sopivan hyvin myös perussuomalaisten pirtaan. Kuitenkin niin, että reiluutta, oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta tarkastellaan kantasuomalaisten kannalta, ei maahanmuuttajien.

Inhimillisyys ja eettisyys on keskustan lähtökohta.

– Maahanmuuttajiin tulee suhtautua, kuten toivot suomalaisiin maahanmuuttajiin suhtauduttavan ulkomailla, tiivisti keskustan eduskuntaryhmän lakimies Seija Turtiainen puolueensa linjaa.

Ihmisoikeudet kaiken perusta

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon mielestä maahanmuuttopolitiikan on pohjauduttava ihmisoikeuksille. Suomi voisi hänen mukaansa kantaa laajempaa globaalia vastuuta.

Honkasalo korosti lisäksi paperittomien oikeuksia saada terveydenhuoltoa ja heidän lapsiensa oikeutta saada koulutusta.

Vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston mukaan vihreiden maahanmuuttopolitiikan ytimenä on humaanisuus. Kotouttamispolitiikassa Haavisto näkee merkittäväksi epäonnistumiseksi Suomeenkin levinneen islamislaisradikalisoitumisen. Sen seurauksena arviolta noin 60 nuorukaista on lähtenyt Suomesta ISISin tueksi Lähi-itään.

RKP:n edustaja Andreas Elfing sanoo puolueensa maahanmuuttopolitiikan ohjenuorana olevan avoimuus yhdistettynä vastuullisuuteen. Hän toivoo Suomeen talouskasvua maahanmuuton avulla.

Elfingin mielestä maahanmuuttoa voisi lisätä huomattavasti. Hän muistutti ruotsinkielisten kuntien näyttäneen hyvää esimerkkiä maahanmuuttopolitiikassa.

Kristillisdemokraattien Aliel El-Khouirin mukaan maahanmuuttajat on nähtävä ennen kaikkea ihmisinä, joilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantasuomalaisillakin.


------

Kansan Uutiset: Mistä rahat auttamiseen lähtömaissa?

Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajia pitää auttaa lähtömaissa, jotta he eivät tule Suomeen autettaviksi. Kuntaliiton maahanmuuttopaneelissa perussuomalaisten Nuutti Hyttinen katsoi. että Suomessa voidaan auttaa vain muutamia satoja, kun lähtömaissa apua voidaan tarjota kymmenille tuhansille.

SDP:n Nasima Razmyarin mielestä ei ole oikein olla auttamatta Suomessa ketään sillä perusteella, ettei kaikkia avuntarvitsijoita voida auttaa.

Myös keskustan Seija Turtiainen oudoksui perussuomalaisten logiikkaa. He esittävät kehitysyhteistyörahojen leikkaamista ja toisaalta hädänalaisten auttamista lähtömaissa.

– Millä te autatte hädässä olevia lähtömaissa, kun poistatte kehitysyhteistyörahat, joilla heitä autetaan, Turtiainen kummasteli.

Hyttisen mielestä kehitysyhteistyörahat voidaan korvata kansalaisten vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Hän uskoi lahjoitusrahaa löytyvän helposti, koska sitä löytyy lastensairaalallekin.

Suomeen tulee vuosittain 17 000 – 18 000 maahanmuuttajaa. Heitä on kaikkiaan noin 220 000.

______________________________________

Hbl: Ansvarsfull invandringspolitik efterlyses

Statens ersättning till kommunerna för att ta emot flyktingar är för liten. Det var deltagarna i Kommunförbundets valpanel om invandring i går eniga om.

Hur man på bästa sätt ska integrera invandrare och vad som uppfattas som bra och dåligt med Finlands invandringspolitik debatterades av deltagarna i Kommunförbundets valpanel i går. Frågan om statens ersättning för kommuner som tar emot kvotflyktingar och asylsökande som fått uppehållstillstånd var en av frågorna som debatterades av bland annat riksdagsvalskandidaterna Pekka Haavisto (Gröna), Nasima Razmyar (SDP), Fatbardhe Hetemaj (Saml), Nuutti Hyttinen (Sannf), Veronika Honkasalo (VF) och Elie El-Khouri (KD).

Dagens situation där staten ersätter en kommun med 6 845 euro för mottagande av ett barn under 7 år och 2 091 euro för en vuxen bedömdes inte av de flesta paneldeltagarna som tillräckligt.

Både Pekka Haavisto och Nasima Razymar betonade att det alltid bör finnas en integrationsplan för flyktingarna när de kommer till kommunerna. Det paneldeltagarna var överens om var att språkundervisning är bland det viktigaste inom en sådan plan. För SFP:s del var inte en riksdagsvalskandidat på plats utan Andreas Elfving, kontaktchef för SFP i Nyland, och han dryftade frågan om att integrering i kommunerna även kan ske på svenska och inte nödvändigtvis på finska i kommuner där majoriteten talar svenska. Medan sannfinländaren Hyttinen menade att ett krav bör vara att invandrare lär sig språket och att man inte kan klara sig i något jobb om man inte kan finska, underströk de andra paneldeltagarna vikten av att kunna ta emot jobb till och med utan språkkunskaper och att lära sig finska medan man arbetar.

Den sakliga debatten skakades stundvis om av Seija Turtiainen, inte själv riksdagsvalskandidat utan jurist för Centerns riksdagsgrupp, då hon förundrades över hur Sannfinländarna vill skära ner på finansieringen för utvecklingssamarbetet, medan deras svar på at ta emot färre flyktingar till Finland är att hjälpa fler nödställda ute i världen. Det Nuutti Hyttinen nämligen ansåg att är det viktigaste i fråga om invandringspolitik är att fokusera på att hellre hjälpa så många nödställda i flyktingläger runtom i världen i stället för att endast hjälpa ett fåtal som kan komma ända till Finland. Det Turtiainen och även Pekka Haavisto i stället underströk var att man inte kan minska understödet för utvecklingssamarbete, eftersom det är grunden för att hjälpa människor även utanför Finland.

En ansvarsfull invandrings- och inte minst flyktingpolitik efterlystes under debatten från olika håll. Likt många andra paneldeltagare höll Nazima Razymar fast vid sitt partis linje att kvotflyktingarnas antal inte ska sänkas från den nuvarande nivån, men sade att hon personligen gärna skulle se att kvoten höjs. Även Honkasalo från VF var bland dem som uttryckte sin åsikt om att Finland bör bära ett större globalt ansvar i fråga om flyktingar.

Behovet av arbetskraftsinvandring och slopandet av den nuvarande behovsprövningen, där arbeten erbjuds arbetslösa finländare innan man erbjuder dem till invandrare, debatterades också. Medan ett slopande av behovsprövningen förespråkades av Haavisto, Turtiainen, Honkasalo, Elfving och El-Khouri, var socialdemokraten Razymar varken var för eller emot med motiveringen att det lätt kan skapas arbetsmarknader där finländska arbetsvillkor inte efterföljs. Enligt Hyttinen ska det inte finnas hinder för arbetskraftsinvandring ifall en arbetsgivare och arbetstagare finner varandra, men att arbetsplatsen bör vara klar innan ankomst till Finland.