Yle: Rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista vaativa kansalaisaloite keräsi vaaditut allekirjoitukset

Yle: Rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista vaativa kansalaisaloite keräsi vaaditut allekirjoitukset 14.4.2015
Iltalehti: Yli 50 000 kannattaa ulkomaalaisten rikollisten karkottamista
Iltalehti: Asiantuntija: Maahanmuuttajien rikollisuus ei ole kasvanut

Eduskunta käsittelee kansalaisaloitteet, jotka on allekirjoittanut vähintään 50 000 kansalaista.

Kansalaisaloite, jossa vaaditaan rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista, on kerännyt vaaditut 50 000 allekirjoitusta.

Äänioikeutetut Suomen kansalaiset ovat voineet tehdä kansalaisaloitteita maaliskuusta 2012 lähtien. Eduskunta käsittelee ehdotuksen, jos vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta puolessa vuodessa.

Ensimmäisenä rajan ylitti turkistarhauksen lakkauttamista vaatinut aloite, jonka eduskunta hylkäsi kesäkuussa 2013.

Tähän mennessä eduskunnalle on luovutettu kuusi kansalaisaloitetta. Kansanedustajat ovat hyväksyneet niistä yhden, aloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista.

_________________________________

Iltalehti: Yli 50 000 kannattaa ulkomaalaisten rikollisten karkottamista

Käynnissä oleva kansalaisaloite etenee nyt eduskuntaan.

Kansalaisaloite.fi-palvelussa oleva aloite rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta maasta on saanut yli 50 000 kannattajaa. Se tarkoittaa sitä, että kansalaisaloite etenee eduskuntaan.

Nimien keräys alkoi marraskuun alussa ja se jatkuu toukokuun alkuun asti.

Kansalaisaloitteen alullepanijat haluavat muuttaa nykyistä lakia niin, että jatkossa vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotetaan vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta Suomesta ja heille asetetaan maahantulokielto. Poikkeus tehtäisiin vain tapauksissa, joissa karkotus "varmuudella" rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia.

Allekirjoittaneet vaativat myös, että rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen oleskelulupa voitaisiin mitätöidä heti.

Puoltavia tekijöitä

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti kommentoi aiemmin Iltalehdelle, että hän ei usko kansalaisaloitteen menestyvän tuollaisenaan eduskunnassa.

- Jos laki muuttuisi näin, se olisi todella iso muutos.

Nykylain mukaan ulkomaalaisen karkotusta voidaan harkita, jos hänet on tuomittu rikoksesta, josta enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta.

- Karkotus ei ole silloinkaan automaattinen, mutta sitä voidaan lähteä harkitsemaan. Lisäksi laki antaa mahdollisuuden, että toistuvasti rikoksiin syyllistyvä henkilö voidaan karkottaa maasta.

Koskipirtin mukaan karkottamisia ei voi tarkastella yksioikoisesti, vaan aina pitää miettiä myös mitkä seikat puoltavat ihmisen maahan jäämistä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi perhe ja huollettavat lapset.

Henkilön kokonaistilanteen arviointia peräänkuuluttaa myös oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen.

- Tuo kansalaisaloitteen ehdotus on aika kategorinen. Mihin jää kokonaisharkinta? Tässä on kuitenkin kyse ihmisistä, heidän sidoksistaan Suomeen ja mahdollisesti heidän täällä oleviin perheenjäseniinsä.

Pitkä prosessi

Suomesta karkotetaan rikosten perusteella vuosittain noin 150-200 ulkomaalaista. Kaikista karkottamisista kolmasosa on rikosperusteisia.

Prosessi kestää yleensä jopa kahdesta kolmeen vuotta, koska lähes aina karkotettava valittaa asiasta hallinto-oikeuteen.

- On keskusteltu voisiko karkottamisen täytäntöönpanoa nopeuttaa, ettei aina tarvitsisi odottaa hallinto-oikeuden päätöstä. Olisi hyvä, että henkilöt jotka ovat vaaraksi muille, eivät ainakaan olisi täällä ylimääräistä aikaa, Koskipirtti sanoo.

_______________________________________

Iltalehti: Asiantuntija: Maahanmuuttajien rikollisuus ei ole kasvanut

Kansalaisaloitteen alullepanijat kirjoittavat perusteluiksi, että nykyisin ulkomaalaisten tekemät rikokset Suomessa ovat nousussa.

Ulkomaalaisten rikollisuus ei kuitenkaan ole kasvussa, ainakaan kun puhutaan maahanmuuttajista, kertoo kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi.

- Mitään erityistä rikosten kasvua ei ole niiden ulkomaalaisten keskuudessa, jotka asuvat täällä joko työn takia tai humanitaarisista syistä. He ovat maahanmuuttajia, joita ylipäätään voidaan karkottaa maasta. Heidän lisäkseen on muita ulkomaalaisia, joita ei voida karkottaa, koska he eivät asu täällä.

Niemen mukaan maahanmuuttajien rikokset ovat kasvaneet määrällisesti pitempään jo jonkin aikaa, koska maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut.

- Kun rikosten määrä suhteutetaan väestömääriin, niin maahanmuuttajien rikostaso on pysynyt aika lailla ennallaan viime vuodet. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin hieman useammin kuin suomalaiset.

Näkyy raiskaus- ja seksirikoksissa

Suomessa rikoksia tekevät eniten nuoret miehet, niin kantaväestön kuin ulkomaalaistenkin keskuudessa. Maahanmuuttajissa enemmistö on juuri nuoria miehiä, joten osittain se selittää rikostilastoja.

Kantaväestön ja ulkomaalaisten tekemät rikokset vaihtelevat rikostyypeittäin.

Raiskausrikokset ovat selvästi yleisempiä ulkomaalaisten kuin suomalaisten keskuudessa.

Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnusen mukaan syy siihen voi löytyä kulttuurisista seikoista, tekijöiden lähtömaan tilanteesta ja heidän sopeutumattomuudesta yhteiskuntaamme.

Maahanmuuttajat syyllistyvät myös suomalaisia useammin pahoinpitelyihin ja ryöstörikoksiin, kun taas liikennejuopumuksissa ja huumausainerikoksissa eroja ei ole. Henkirikoksia suomalaiset tekevät enemmän kuin maahanmuuttajat.

- Ulkomaalaisten yliedustavuus näkyy lähinnä raiskaus- ja seksuaalirikoksissa. Sellainen rikollisuus herättää tietenkin tunteita, Niemi sanoo.

Viime vuosina erityisesti rajat ylittävä rikollisuus on lisääntynyt.

- Omaisuusrikostyyppinen rikollisuus on kasvanut. Sitä on tullut romanikerjäläisten mukana ja Baltian maista.

Suomessa ollaan onneksi vielä kaukana esimerkiksi Ruotsin tilanteesta.

- Meillä ei ole maahanmuuttajien jengiytymistä eikä ammattimaisia rikoksia, kuten rahankuljetusryöstöjä, Niemi huomauttaa.