Kauppalehti: Suominörtti ei ole paras nörtti

Kauppalehti: Suominörtti ei ole paras nörtti 13.4.2015

Työperäinen maahanmuutto on jäänyt vaalikeskusteluissa yllättävän vähälle huomiolle. Suomen tulevan menestymisen kannalta se on kuitenkin oleellinen asia.

Maailmanlaajuista yritystä, joka palvelee koko maailmaa, ei rakenneta pelkästään kotimaisin voimin. Asiaan viittasi myös Ruotsin entinen valtionvarainministeri Anders Borg viime viikon Suomen visiitillään. Borg ei puhu pelkästään mutu-tuntumalta. Hän toimii nykyään sijoitusyhtiö Kinnevikin hallituksen varapuheenjohtajana. Kinnevik on omistajana muun muassa erittäin nopeasti kasvaneessa Zalando-verkkokaupassa.

Borg muistutti, että työvoimaa on pystyttävä palkkaamaan sujuvasti Eta-alueen ulkopuolelta. Samanlaisia äänenpainoja on kuultu esimerkiksi peliyhtiöiden suunnalta. Vaikka kotimaasta löytyisikin työvoimaa, keskinkertainen osaamistaso ei aina riitä: yhtiöiden on kyettävä palkkaamaan parhaat asiantuntijat. Tämä on pystyttävä tekemään sujuvasti. Startup-yhtiöille muutama kuukausi on ikuisuus, asiantuntija pitäisi saada työn ääreen viikoissa.

Borgin mielestä Suomen työlupajärjestelmä on turhan kankea etenkin kansainvälistä kasvua hakevien kasvuyhtiöiden kannalta. Hänen mukaansa esimerkiksi Ruotsissa on luotu sertifiointijärjestelmä, jonka piiriin kuuluvat yhtiöt saavat työluvan erittäin nopeasti.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) on kuulunut äänenpainoja, joiden mukaan niin sanottu tarveharkinta koskee lähinnä suoritustason tehtäviä - eli aloja, joilla työttömiä työnhakijoita on eniten. Yrityksen ylimmässä johdossa, keskijohdossa tai erityisosaamista vaativassa asiantuntijatehtävässä toimivalle ulkomaalaiselle myönnetään kuulemma tavallinen oleskelulupa ilman tarveharkintaa. Yritysten arkielämässä kohtaamat vaikeudet kertovat kuitenkin aivan toisenlaisista käytännöistä.

Työperäinen maahanmuutto ja kotimaassa olevien työttömien intressit mielletään usein vastakkaisiksi. Näin ei kuitenkaan ole. Mitä enemmän suomalaiset yhtiöt saavat ponnistusvoimaa muualta tulleista asiantuntijoista, sitä enemmän pystytään palkkaamaan myös kotimaisia tekijöitä. Kyse on yksinkertaisesti kilpailukyvyn parantamisesta. Osaamisen kohottamisen ei pitäisi koskea pelkästään yritysten rekrytointeja. Muualta tulevia huippuja pitäisi saada entistä enemmän myös korkeakouluissa tehtävään opetus- ja tutkimustyöhön. Osin tällä perusteltiin Aalto-yliopiston perustamista.

Aallosta huolimatta suomalainen akateeminen maailma on edelleen liian sulkeutunut. Tämä ei selity yksin nurjalla asenteella. Korkeakoulujen ja yritysten pitää olla oman alansa kärkeä tai edes matkalla sinne, jotta ne voivat saada parhaat kyvyt joukkoonsa.