Yle: Maahanmuuttajien kesken vähemmän erottelua kuin suhteessa kantaväestöön, kertoo tuore väitös 17.4.2015
Kantaväestön ja maahanmuuttajtaustaisten nuorten väillä säilyy etäisyys monin paikoin myös vapaa-ajan ryhmätoiminnassa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kesken taas eroavat syntyperät ja kiellelliset taustat ovat harvemmin merkityksellisiä erottelun välineitä, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten nuorten väillä säilyy etäisyys monin paikoin myös vapaa-ajan ryhmätoiminnassa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kesken taas eroavat syntyperät ja kielelliset taustat ovat harvemmin merkityksellisiä erottelun välineitä, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Kivijärvi on väitöstutkimuksessaan havainnut, että etnisyydellä on monenlaisia merkityksiä nuorten vertaissuhteissa.
Tutkimus perustuu nuorten omiin kokemusiin joita on kerätty eri puolilta Suomea, aina Helsingin lähiöistä Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutumaisiin taajamiin.
– Kaunis toivehan on se, että nämä etnisyyteen perustuvat raja-aidat murtuisivat nuorten maailmassa ja vapaa-ajalla.
– Vastaus on tutkimukseni mukaan kyllä ja ei. Helpoimmin nuo rajat näköjään vahvistuvat jos on olemassa yksi, dominoiva porukka, joka sitten määrittää koko ryhmän identiteettiä.
– Toisaalta taas rajat näyttäisivät murtuvan helpoimmin siellä, missä on useita eri etnisiä ryhmiä. Eli ryhmän sisäinen heterogeenisyys purkaa niitä rajoja.
– Tämän mukaan siis esimerkiksi lähiöissä joissa on paljon maahanmuuttajia, ei välttämättä tapahdu jengiintymistä. Ja mikäli porukoita syntyykin, ne ovat helpommin vaikkapa paikkaan kuin etniseen taustaan perustuvia.
– Maahanmuuttajien kannalta tärkeintä on näköjään se, että ystäväpiirissä on myös kantaväestöön kuuluvia. Tällainen tilanne ohjaa paremmin vaikkapa harrastuksiin.
Kivijärven väitöskirja tarkastetaan perjantaina puolelta päivin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.