HS: Pakolaispolitiikan pitää olla yhteistä

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Pakolaispolitiikan pitää olla yhteistä 16.12.2015
Helsingin Sanomat: Paavo Rautio: Signaalilla on kääntöpuolensa

Euroopan pakolaiskriisi on siirtynyt osin uuteen vaiheeseen. Välimeren kautta pohjoiseen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on joulukuussa jonkin verran vähentynyt, vaikka ylittää edelleen monin kerroin edellisvuosien tason. EU-alueella on edetty päälle kaatuvan tilanteen hoitamisesta myös arvioimaan tulijoiden kotouttamista ja uusia yhteisiä toimia tästä eteenpäin.

Suomen hallituksen viime viikolla julkistama toimenpideohjelma ansaitsee tunnustusta siitä, että siinä Suomi nähdään osana Eurooppaa ja Pohjoismaana eikä erillisenä maahanmuutolta puolustettavana saarekkeena.

Toimenpidevalikoima nojaa vahvemmin valvontaan ja rajoituksiin kuin kannustaviin ratkaisuihin Suomeen jäävien turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Rajoitusten mittatikkuina ovat muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden käytännöt.

Tarjolla on kuitenkin sekä hyviä että huonoja ideoita.

Ulkoministeri Timo Soini (ps) viittasi Tanskan käytäntöön, kun hän maanantaina puolusti mahdollisuutta maksaa oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille alhaisempaa tukea kuin asumisperusteinen sosiaaliturva edellyttäisi. Perussuomalaiset saivat alennetun tuen selvittämisen mukaan hallituksen toimenpideohjelmaan.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven otti maanantaina Dagens Nyheterin haastattelussa päinvastaisen kannan. Hänen mukaansa oikeudet ja velvoitteet ovat samat riippumatta siitä, ovatko ihmiset syntyperäisiä ruotsalaisia, saapuivatko he kymmenen vuotta sitten tai tulevatko nyt. Ruotsikin kuitenkin tiukentaa pakolaispolitiikkaansa.

Tavoitteena on Schengenin ulkorajojen valvonta eikä niiden sulkeminen. Oleskeluluvan saaneet ihmiset pitää kotouttaa eikä eriyttää. Ehdotuksilla sosiaaliturvan leikkauksista hoidetaan puolueen kannatusta eikä pakolaiskriisiä.

Suunnannäyttäjäksi on noussut jälleen Saksan liittokansleri Angela Merkel, jonka nimeäminen vuoden henkilöksi on ollut tänä vuonna helppo ratkaisu.

Julistamalla syksyllä, että me pystymme tähän, Merkel henkilöi Saksan sallivan maahanmuuttopolitiikan itseensä. Johtamiensa kristillisdemokraattien puoluekokouksessa maanantaina hän myös kantoi vastuun tilanteesta, jossa Saksan vastaanottokyky on viranomaisten mukaan saavuttamassa äärirajansa.

Merkel linjasi, että Saksa sitoutuu vahvasti humanitaarisiin periaatteisiin, mutta toimii yhdessä muiden maiden kanssa rajoittaakseen saapuvien pakolaisten määrää tuntuvasti nykytasosta. Saksaan on saapunut tänä vuonna jo yli miljoona turvapaikanhakijaa, kun mukaan lasketaan myös nopeasti palautettavat tulijat Balkanin maista.

Tärkeimmät keinot saapuvien pakolaisten määrän vähentämiseen ovat Merkelin mukaan EU-maiden kesken sovittava rajavalvonta, tulijoiden tehokkaampi rekisteröinti, taakan jako ja yhteiset toimet kriisialueilla, joilta ihmiset pakenevat.

Linjan pitäisi sopia Suomelle. Koetinkiveksi nousevat tiistaina julkistetut EU:n komission esitykset tehostetusta yhteisestä rajavalvonnasta.

Komissio esittää nykyisen rajaturvallisuusviraston Frontexin vahvistamista ja sen rinnalle rajavalvontajoukkoja, jotka voisivat toimia hätätilanteissa jopa ilman jäsenmaiden erillistä päätöstä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) pääsee ottamaan kantaa ehdotukseen EU:n huippukokouksessa torstaina ja perjantaina. Tähän asti Suomi on vaatinut muilta tiukempaa rajavalvontaa, mutta pitänyt kiinni itsenäisestä oikeudestaan valvoa omaa rajaansa. Yhteinen rajavalvonta kohdistuu kuitenkin kaikkiin EU-maihin.

__________________________


Helsingin Sanomat: Paavo Rautio: Signaalilla on kääntöpuolensa

Hallituksen uusi turvapaikkapolitiikkaa kiristävä linjaus näyttää olevan ennen kaikkea signaali. Signaali tulijoille ja omille äänestäjille. Viestiä sommiteltaessa näyttää unohtuneen se, että sanoma voi olla väärä kolmannelle osapuolelle.

Hallituksen tarkoitus tulee ilmi viikon vanhan toimenpideohjelman ensimmäisessä lauseessa: ”Suomen tavoitteena on lyhyellä aikavälillä katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme.” Hallitus kertoo muun muassa, että oleskeluluvat myönnetään aina määräaikaisina, ja lähtömaan turvallisuustilanteen parannuttua oleskelulupa peruutetaan. Kielteisen päätöksen saaneille perustetaan palautuskeskuksia minimipalveluin. Myös tuen saavien sosiaalietuuksia halutaan karsia.

Ylen Ykkösaamussa haastateltu sisäministeri Petteri Orpo (kok) ei tuntunut tietävän, mitä pitkän listan ehdotuksista yleensäkään voidaan toteuttaa. Niiden perustuslainmukaisuutta ei ole tarkistettu. Ei myöskään sitä, miten nämä uudet järjestelyt käytännössä toteutetaan. Eli oleellista oli vain se, että viesti saadaan eteenpäin ja nopeasti.

Sanoma mennee perille sekä pakolaisille että omille joukoille. Erityisesti perussuomalaiset ovat kaivanneet kannatuskadossaan näyttöä siitä, että puolueen yksi tärkeimmistä vaalilupauksista toteutuisi edes jollakin tavalla.

Maahanmuutosta käytävän tunteellisen suvakki–rasisti-väittelyn jalkoihin on jäänyt se realismi, jota taloutta tuntevat yrittävät kertoa. Suomen työikäinen väestö kutistuu kaiken aikaa. Viime vuonna tuli lähes 30 000 uutta eläkeläistä. Lapsiperheiden määrä väheni edellisestä vuodesta yli 2 000:lla ja lapsia syntyi lähes tuhat vähemmän.

Tuottavuus näyttää jäävän alhaiseksi. Molemmat talouskasvun tekijät siis heikkenevät. Työvoimapanoksen lisääminen auttaisi.

On päivänselvää, että pakolaisista tulee alussa kuluja ja vakaviakin sopeutumisongelmia. Mutta koko ”hallitsemattoman virran” taloudellinen merkitys ratkeaa sen mukana, saadaanko heitä riittävästi työllistettyä. Jos ei, he jäävät kuluiksi. Jos saadaan, he auttavat Suomen taloutta. Toisin kuin tunteellisimmat väittelijät sanovat, kumpikaan vaihtoehto ei toteudu väistämättä.

Millainen signaali turvapaikkalinjauksista menee niille pakolaisille, jotka haluaisivat sopeutua, kotiutua ja tehdä työtä täällä? Että he voivat koska tahansa lentää ulos maasta?

Mitä se sanoo niille, jotka saattaisivat heitä työllistää?