Ilta-Sanomat: Pakolaistulvan uusi seuraus Helsingissä: Kaupungin asunnot loppuvat? 16.12.2015
Turvapaikan saaneille ryhdytään vuokraamaan omia asuntoja verorahoilla, arvioi Helsingin asunto-osaston päällikkö.
Pakolaiskriisin vaikutukset näkyvät ensi vuonna uudella tavalla Suomessa, kun asunnoista tulee paha pula.
Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen on tullut tänä vuonna yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna marraskuuhun mennessä tehdyistä turvapaikkapäätöksistä on ollut myönteisiä vajaa kolmannes ja viime vuonna yli kolmannes.
On kokemusta aiemmilta vuosilta, että merkittävä määrä turvapaikan tai oleskeluluvan saaneista pakolaisista siirtyy pääkaupunkiseudulle, etenkin Helsinkiin.
– Meillä on 30 000– 35 000 tulijan haarukkaan perustuva arvio siitä, että Helsingin markkinoille tulisi ensi vuoden aikana 2 500– 3 000 uutta asunnon hakijaa, Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo sanoo Ilta-Sanomille.
Kaupungin vuokra-asunnot eivät riittäisi kaikille niitä tarvitseville edes, vaikka Suomeen suuntautunut pakolaisten määrä olisi pysynyt edellisten vuosien tasolla.
Joulukuun alussa kaupungin vuokra-asuntoa haki noin 15 000 kotitaloutta. Vuosittain kaupungin asuntokannasta vapautuu noin 2 500 vuokra-asuntoa.
Leijon mukaan pakolaiskriisin lisäämä asuntopula ratkaistaan yksityisillä asuntomarkkinoilla ja verorahoilla.
– He saavat varmaan asuntoja markkinoilta kalliilla hinnalla, ja tämä maksetaan julkisista varoista.
”Lähtisin 20 miljoonan euron arviosta”
Leijon mukaan vuokraaminen yksityiseltä puolelta aiheuttaa kaksi kertaa suuremman hinnan kuin, jos asunnot olisivat kaupungin vuokra-asuntoja. Leijon arvion mukaan julkiset vuokrakulut nousevat ensi vuonna Helsingissä pakolaiskriisin vuoksi yli 10 miljoonalla eurolla.
Arvio on laskettu oletuksella, että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ehtivät asua ensi vuonna vuokralla keskimäärin puoli vuotta, heitä on 2 500 ja vuokra on 700 euroa kuussa.
Jos mukaan lasketaan toimeentulotuet, nousevat samaan joukkoon liittyvät ensi vuoden julkiset kustannukset entisestään.
– Lähtisin 20 miljoonan euron arviosta.
Leijo arvioi, että asuntofirmat odottavat jo tilanteen kehitystä.
– Tavalla tai toisella rahastetaan. Markkinat rahastavat heidän asumisensa.
Leijon mukaan on kuitenkin oletettavaa, etteivät kaikki pärjää yleisillä asuntomarkkinoilla.
– He menevät sosiaalitoimeen pyytämään majoitusta. Voi olla, että hotellit tulevat käyttöön ja kriisimajoituspuoli pyörii. Se on vähän uhkaavaa, koska se tulee kalliimmaksi.
Leijon mukaan tulijoiden suuri määrä vaikuttaa merkittävästi vuokratasoon Helsingissä.
– Se arvattavasti nostaa vapailla markkinoilla erityisesti pienasuntojen vuokria. Aina kun kysyntä kasvaa ja tuotteista on pulaa, vuokrat nousevat, Leijo sanoo.
Tilanne voi heijastua myös pienasuntojen hintoihin.
Leijon mukaan vaikuttaa, että Helsinkiä uhkaavaan pahenevaan asuntopulaan liittyy virhekäsityksiä.
– Jotkut elättelevät vielä, että kaupungilla olisi joitain asuntojen varastoja, joihin näitä ihmisiä voitaisiin laittaa. Ei meillä ole sellaisia.
”Samassa asemassa kuin suomalaiset asunnottomat”
Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Peter Fredrikssonin mukaan oletus on, että puolet oleskeluluvan Suomeen saaneista tulee Helsingin seudulle. Se tarkoittaisi arvion mukaan ensi vuonna noin 5 000 henkeä. Jos perheenyhdistämiset ovat mukana, on luku Fredrikssonin mukaan noin 7 000 henkeä.
Fredriksson korostaa, että oleskeluluvan saaneet ovat asunnon hankinnassa samassa asemassa kantaväestön kanssa, eikä heillä ole ”omaa jonoa”.
Valtion tuella rakennettuihin vuokra-asuntoihin valitaan asukkaita asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella.
– Jos on ilman asuntoa, on samassa asemassa kuin suomalaiset asunnottomat asunnon hakijat.
Fredrikssonin mukaan Helsingissä on jo ilman pakolaiskriisin vaikutuksia 12 000 ihmistä erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa.
– Krooninen tilanne on jo olemassa, ja se vain pahenee. Suomessa on nyt yli 7 000 asunnotonta. On mahdollista, että pakolaiskriisi lisää heitä tuhansilla, Fredriksson arvioi.
Ongelmaa aiotaan ratkaista esimerkiksi välivuokrauksella, jossa välivuokrausorganisaatio, kuten Y-säätiö, vuokraa asunnon yksityisiltä markkinoilta ja vuokraa sen eteenpäin asukkaalle.